14
Keskiviikko elokuun 21. 2013
Sinun sivusi
HÄÄPALSTA
KIITOKSET
Vauvauutisia
Minna Haapamäki ja Kari
Mehto Punkalaitumelta
ovat saaneet poikavauvan
31.7.2013 VAS:ssa
Sastamalassa.
Minna Pietilä ja Jarno
Viitamäki Sastamalasta
ovat saaneet tyttövauvan
7.8.2013 VAS:ssa
Sastamalassa.
Mari Leppänen ja Toni
Salminen Sastamalasta
ovat saaneet poikavauvan
31.7.2013 Tays:ssa
Tampereella.
YLEISÖLTÄ
YLEISÖLTÄ
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä,
lähetä postia
tai PL 101,
38201 Sastamala
KASTETTU
Linne Lumi Huuskonen
,
Tampereen Messukylän seu-
rakunta
Liikkumaan päättäjä, liikkumaan
Keskittämistä vai suoranaista kyykytystä?
Jatkuvasti tulee uusia tutki-
muksia, joissa todistetaan,
kuinka tärkeää meidän ih-
misten on harrastaa liikun-
taa. Tapoja on vaikka kuinka
paljon. Kaikille löytyy sopi-
va, jos vaan on halua ja tah-
toa.
Liikunta auttaa sekä ruu-
miilliseen että henkiseen hy-
vinvointiin. Liikunta auttaa
kuulemma kummasti ai-
vonystyröitä tekemään reip-
paasti ja kunnolla hyviä pää-
töksiä kunnallisissakin asi-
oissa.
Nyt Sastamalan kaupun-
gissa kuin muuallakin tar-
vitaan järkeviä päätöksiä la-
manpoikasen taltuttamisek-
si, joten lähdetään yhdessä
niin valtuusto- kuin johto-
ryhmäkin kirkastamaan ai-
vojamme
Sastamalan Kuntokier-
rokselle. Keskustan valtuus-
toryhmä haastaa muut val-
tuustoryhmät, johtoryh-
män ja nuorisovaltuuston
keskinäiseen kisaan siitä, ku-
ka saa suurimman prosent-
tiosuuden jäsenistänsä mu-
kaan.
Tapahtuma on Hopun
puistossa tiistaina 27.8. kel-
lo 18. Suoritukseksi hyväk-
sytään, kun kiertää viiden
kilometrin kierroksen kä-
vellen tai juosten. Harjoit-
telu etukäteen ja venyttely
lenkin jälkeen ei ole kiel-
letty.
Pauli Pietilä
,
puheenjohtaja
Keskustan
valtuustoryhmä
Alueviestin 14.8. ”Käden-
vääntö säästötalkoista” kir-
voitti näin taiteilijaihmisel-
lä runosuonen sykkimään,
ikäänkuin trubaduurina:
Sastamalan nimikkobiisi
voisi alkaa: Voi anna valon
loistaa Sastamalan yllä, sun
poikas Kaaja suuren puhal-
luksen Sastamalan tapaan
loppuun saattaa kyllä…
Jos tulevista säästösuun-
nitelmistaan oikein ym-
märsin, meillä syrjäkylien
asukkailla on siis oltava
ainakin sen verran bensaa
tankissa, vaikka se maksaa
meille täällä ainakin sa-
man verran per litra kuin
sillankupeessakin, että vo-
imme virtsanäytteen käydä
aamutuimaan heittämässä
70 kilometrin kiepin
labraan Sastamalaan. Kaik-
en hyvän kasvupaikka tar-
joaa siis näkymää, että kuu-
meisen lapsen tai sairaan
vanhuksen kanssa jatkos-
sa käymme joka kerta Sas-
tamalan terveyskeskukses-
sa, kunhan ensin on koko
aamu koitettu sinne soit-
taa ja kuultu: ”Olette edel-
leen jonossa” ja saatu lu-
paus, että yhteyttä otetaan
vuorokauden kuluessa.
Ensin vietiin hammashoi-
tola ja nyt siis viimeisetkin
palvelutko ollaan karsimas-
sa? Jos ja kun Sastamala
haalii kaikki lähiseutukun-
nat ”valvontaansa ja lippun-
sa alle”, niin eikö ne autot
kulje toiseenkin suuntaan?
Jos kerran samaa kylää ol-
laan, miksei niitä palvelui-
ta, terveyskesuksia ja koulu-
ja aleta rakentaa muuallekin
kuin Vammalan torin laita-
an. Suomessa lapsilla on
koulunkäyntivelvollisuus.
Kaupunkien ja kuntien vel-
vollisuus on koulut ja opet-
tajat niihin järjestää. On
olemassa tietyt luokka- ja
ryhmäkoot, ja tietty määrä
opettajia näitä kohden,
kuten myös esimerkiksi
päiväkodeissa hoitajia, jo-
ten on turha lätistä tyhjää
keskittämisestä ja lakkaut-
tamisista, kun ylisuurissa
kouluissa ja päiväkodeissa
ei näihin päästä. Miten nyt
ei jonkun tajuntaan uppoa,
että sen keskittämisen ko-
hdallakin tulee joskus kat-
to vastaan.
Sana keskitysleiri särähtää
ikävästi korvaan. Tämän
päivän keskitysleirejä ovat
keskittämisen seurauksena
syntyvät keskittämisleirit:
koulut ja päiväkodit, joiden
uhreja ovat ne pienimmät
ja viattomimmat, ja näiden
säästöjen nimissä tehtyjen
keskittämisien myötä näissä
laitoksissa jotakin kuolee
kyllä. Karrikoiden sanois-
in, että ainut keskittämin-
en, mihin miesten jatkos-
sakin kannattaa keskittyä,
on keskittää se kaljapullo
ja kaukosäädin TV:n ääreen
kun ottelu alkaa. Kaiken
muun keskittämissuunnitte-
lun voi jättää naisille, heillä
kun on kokemusta neuvolo-
issa asioimisesta, pienten las-
ten tai vanhusten kanssa ter-
veyskeskuksissa käymisistä,
päiväkoteihin ja kouluihin
liittyvissä asioissa ja ennen-
kaikkea, ei putkiaivot.
Sastamalassa on jankutet-
tu uimahalliasiaakin jo sil-
loin, kun hanoista ei vielä
tullut edes juomakelpoista
vettä. Vettä ei voinut juoda
mutta uimaan olisi tarvin-
nut kyllä päästä. Tällaiseen
turhanaikaiseen p…n jau-
hamiseen kaikki aika siel-
lä kuluu ja päättäjät valita-
an. Olisi sekin energia val-
jastettu oikeiden, tarpeel-
listen kohteiden suunnitte-
luun, kehittämiseen ja yl-
läpitämiseen, niin ei oltaisi
tässä jamassa. Kyllä Sasta-
malan ainoa mahdollisuus
pitää ”firma” pystyssä piilee
juuri näissä hallintaansa haa-
limissa syrjäkylissä. Ne ovat
seutuja, joihin lapsiperheet
voivat muuttaa jos tarvitta-
vat palvelut säilyvät ja entis-
estään kehittyvät. Ne ovat
seutuja, joihin voidaan rak-
entaa ja perustaa yrityksiä.
Jos ei tätä asiaa aleta siellä
pikkuhiljaa oivaltaa, voidaan
varmaan lopultakin tehdä se,
mitä olen jo aiemmin ehdot-
tanut: rakentaa 7 metriä
korkea aita Sastamalan kes-
kusta-alueen ympärille niin,
ettei kukaan pääse sinne va-
hingossakaan kiipeämään ja
ennenkaikkea, ettei kukaan
pääse sieltä karkaamaan.
Naomi Mesin
väritaiteilija
Suodenniemi
Kokemäenjoki
kanavoitava
Seutukuntaamme halkoo
joki, joka on jäänyt pahas-
ti vajaakäytölle. Tämä joh-
tuu tietenkin siitä, että Ko-
kemäenjokea ei ole kanavoi-
tu. Jos joki kanavoitaisiin si-
tä pitkin pääsisi mereltä ai-
na Tampereelle ja Hämeen-
linnaankin asti.
Joenvarsikuntien talous
saisi potkua matkailijoiden
lisääntyessä, veneiden ja si-
sävesilaivojen seilatessa pit-
kin jokea. Myöskin rahdin
kuljetus jokea pitkin olisi
mahdillista. Joki ikäänkuin
heräisi eloon. Vähintä olisi,
että joenvarsikunnat tekisi-
vät selvityksen Kokemäenjo-
en kanavoinnin hyödyistä ja
pitkänaikavälin taloudellisis-
ta vaikutuksista.
Veneilijä
Kuva: Mauri Heinonen.
Maarit os. Karimäki ja Ville
Ahvenainen, vihitty Kiikan
kirkossa 29.6.2013
Tuulimyllyjäkö Punkalaitumelle?
EU:n tavoite on että vuoteen
2020 mennessä sen alueella
tuotetusta energiasta on tuo-
tettu ns. uusiutuvalla energi-
alla 20 %. Suomessa tuotet-
tiin sähköä vuonna 2012 yh-
teensä 67,7 TeraWH, josta
tuotettiin uusiutuvalla ener-
gialla yli 41 % (vesi, turve,
biomassa, jäte, tuuli) eli ky-
symys miksi Suomi on vielä
mukana tuulivoimatouhus-
sa, onkohan se jotakin yli pä-
temistä?
Honkajoen Kirkkokalli-
olle pystytetään parhaillaan
9 tuulimyllyn puistoa. Lai-
toksen osat tulevat Saksas-
ta, asennusryhmä Puolasta
ja valvojat Saksasta. Raken-
nuttaja on sijoitusyhtiö Taa-
leritehdas Oy. Hanke ei työl-
listä suomalaisia pätkääkään
eikä tuo paikkakunnalle yh-
tään pysyvää työpaikkaa.
Hankkeeseen hakataan mei-
dän suomalaisten verorahoja
30 % investoinnista. Mistä
ne taalerit kerätään, meiltä
suomalaisilta veronmaksajil-
ta. Nytkin keskustellaan siitä
mistä valtio löytää elvytysra-
haa ei oikein tunnu löytyvän
mistään, elvytetään me vaan
eurooppaa.
Tuulisähkö on ilmeisen
hyvä bisnes. Pörssisähkon
hinta liikkuu noin 50 E me-
gawattitunnilta, maalla tuo-
tetun tuulisähkönhinta tuo-
tantohinta on raportin mu-
kaan noin 105 E megawat-
titunnilta ja merivoimalan
tuotantokustannus oli 150
E megawattitunnilta. Hin-
nan kompensointiero kerä-
tään meiltä sähkönkulutta-
jilta, siihen ei kuluttajalla
ole mitään sanottavaa.
Aikoinaan kun tuuli-
sähköä Suomeen lobattiin
muhkeiden tukien toivossa,
jotka sitten touteutuivat-
kin, lupasi kyseinen teolli-
suus Suomeen 12000 työ-
paikkaa. Kun viimeksi näin
alaa koskevia työpaikka- tie-
toja niitä oli 1200. Miten-
kä meidän valitsemat "fik-
sut" edushenkilöt menivät
lobbaajien ansaan. Lobbaa-
jat (konsultit) saavat ilmei-
sesti työstään niin hyvän
palkan, että se kannustaa
heitä lupaamaan enemmän
kuin tietävätkään ja lisäksi
he eivät joudu koskaan vas-
tuuseen puheistaan. Päättä-
jillä pitäisi olla taito arvioi-
da mikä lupauksista pitää
paikkansa ja mikä ei, to-
tuutta on kai vaikea erottaa
lobbaajien seireenilauluista
ne ovat niin kauniita lupa-
uksia täynnä.
Valtio on varautunut mak-
samaan 2015 200 milj. eu-
roa tuulimyllyjen tuotanto-
tukea, rahaa kun tarvittai-
siin muuhunkin. Vika on
kai meissä valitsijoissa, kun
valitsemme väärät henkilöt
hoitamaan asioitamme, on-
han ministereissäkin henki-
löitä, jotka eivät tunne vero-
lakeja tai tieliikennasetuksia.
Sen voin suurella varmuu-
della sanoa, että jos tuuli-
myllyjä Punkalaitumelle tu-
lee, yhtään uutta pysyvää
työpaikkaa ei siitä synny ja
myllyt ovat "ilonamme" mo-
nen sukupolven ajan. Kuu-
lemma tuulimylly nostaa
paikkakunnan imagoa, mut-
ta imagoa ei voi syödä eikä
siltä voida rahastaa. Tämä
tuulimyllyidealogia kiertää
ilmeisti kautta Suomen niin,
että kunnan ihmisten esittä-
mä ajatus ei ole kovinkaan
ainulaatuista, tuleeko siitä
kilpalaulanta kuntien välil-
lä, mitkä kunnat niitä saa-
vat, taitavat lobbarit saavat
tämänkin aikaan jos halua-
vat. Mitä tapahtuu jää näh-
täväksi.
Hannu Kuuri
Punkalaidun
KIITOS
mukanaolleille ja minua muistaneille
tutuin sanoin “Kiitti, moro”.
Ari
Ihminen ihmiselle
-koulutus alkaa
Ensi tiistaina 27.8. klo 18
Keikyän seurakuntatalolla
diakoniatyöntekijät
Mai-
ja-Liisa Halme
ja
Mar-
ja Ritanen
kertovat Sas-
tamalassa syyskuulla alka-
vasta Ihminen ihmiselle
-vapaaehtoistyön koulu-
tuksesta. Mukaan toivot-
aan jo vapaaehtoistyötä
tekeviä sekä uusia asiasta
kiinnostuneita. Keikyän
Iltapäiväkuoro tuo oman
panoksensa lauluillaan ja
tätä kautta avautuu kes-
kustelu musiikin merkityk-
sestä lähimmäistyössä. Ilta-
an toivotaan keikyäläisiä ja
muitakin ihmisen jaksamis-
esta ja hyvinvoinnista ki-
innostuneita. Kahvikup-
posen äärellä pohdimme
hyvää oloa ja saamme lisä-
tietoa syyskuulla alkavasta
kuuden kokoontumisker-
ran ilmaiskoulutuksesta.
Illasta vastaa Sastamalan
seurakunta.
1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...36