Page 12 - Alueviesti_1_2014

12 Perjantai tammikuun 3. 2014
Sinun sivusi
▶ ONNITTELUJA ▶ YLEISÖLTÄ
Aluesairaalan kohtalo
Kun tarkastelee mennyt-
tä vuotta, niin ikävä kyllä
täytyy sanoa, että ei hyväl-
tä näytä.
Sastamalan asukasluku
on pudonnut jo 236 hen-
gellä tänä vuonna tammi-
marraskuun aikana. Olem-
me menettäneet verotoimis-
ton, aluesairaalan synnytys-
osaston ja paljon työpaik-
koja. Vuonna 2014 on uusi
asia ratkottavana, aluesairaa-
lan kohtalo.
Kun kokonaispaikkamää-
rä vähenee 86 sairaansijasta
62 eli n. 28%, se tietää hoi-
tohenkilökunnan vähennys-
tä ja myös lisää tyhjää tilaa.
Kun sairaalassa on tyhjää ti-
laa se nostaa kiinteitä kus-
tannuksia sairaansijaa koh-
ti huomattavasti ja pian sa-
notaan, että Sastamalassa
on niin kallista hoitaa, että
muualla se tehdään edulli-
simmin, joten hoidot siirre-
tään sinne. Kelan maksamat
kuljetuskustannukset pitäisi
ehdottomasti ottaa huomi-
oon hoidon hintaa lasketta-
essa. Kuljetuksen hinta hel-
posti moninkertaistaa hoi-
don kokonaishinnan. Kou-
lupuolella kaikki kuljetus-
kustannukset lasketaan kou-
lun kustannuksiin, miksi ei
niin tehdä terveydenhoito-
puolella. Väitän, että kulje-
tuskustannusten huomiot-
ta jättäminen vääristää to-
dellisia hintoja ja vaikuttaa
myös siihen, mitä toimipaik-
koja kehitetään. Nyt jo tie-
dän tapahtuneen, että po-
tilas viedään ohi Vamma-
lan Aluesairaalan ja Tays:in
Valkeakoskelle hoitoon. Eli
kun kuljetuskustannuksia ei
huomioida, tilanne saadaan
näyttämään todellisuuden
vastaiselta varsinkin yhden
päivän kestävissä hoidoissa.
Mehän kaikki kustannukset
kuitenkin maksetaan.
Olen lukenut lehdistä, et-
tä vaihtoehtoja haetaan, jo-
ka mielestäni on hyvä, mut-
ta aluesairaalan ostaminen
kaupungille on utopistinen
asia. Kaupunki ei tarvitse
uutta kaupungintaloa ja kun
palveluja koko ajan ajetaan
avohoitopainotteisiksi, mitä
kaupunki tekee niin suurella
rakennuskompleksilla. Ris-
kit ovat liian suuret. Jos kau-
punki sen jossain vaiheessa
hankkii, niin uimahallihan-
ke ei ikinä toteudu.
Miksi eräät luottamus-
henkilöt eivät nyt luota le-
veämpiin hartioihin eli sai-
raanhoitopiiriin asian rat-
kaisussa? Niitä leveitä har-
tioita markkinoitiin kunta-
liitoksen yhteydessä oikein
urakalla. Ulkopuolisten toi-
mijoiden on helppo irtisa-
noa vuokrasopimus ja läh-
teä pois.
Aluesairaalan rakennuk-
sista on mahdollista tehdä
myös Sairaala Oy, jolloin
mahdolliset uudet ja nykyi-
set toimijat hallinnoisivat
omaa osuuttaan ja sillä ta-
valla sitoutuisivat kiinteäm-
min Sastamalaan.
Aluesairaala on hyvin tär-
keä palvelu kaikille lähiseu-
tujen asukkaille ja siksi se pi-
tää säilyttää ja sitä pitää ke-
hittää.
Saini Peltonen
Kauppojen
jouluruoat roskiin vai
hyväntekeväisyyteen?
Joulun alla kaupan hyllyt
notkuivat yhä herkullisim-
mista jouluruuista, mutta
mitä niille ruuille ja elintar-
vikkeille, jotka eivät pääty-
neet ostoskärryihin, mahtoi-
kaan tapahtua aaton jälkeen.
Suomessa syömäkelpos-
ta ruokaa haaskataan ko-
ko elintarvikeketjussa teol-
lisuudesta kotitalouksiin
noin 400 miljoonaa kiloa
vuosittain, 10-15% kaikes-
ta ruoasta. Rahassa tämä te-
kee huikeat 500 miljoonaa
euroa.
Kaupan osuus ruokahävi-
kistä on noin 70 miljoonaa
kiloa ja sesonkiruoat liene-
vät aika suuri osa tästä. On
selvää, että kuluttajien osto-
käyttäytymistä on erittäin
vaikea ennakoida ja hävik-
kiä syntyy väkisinkin – on-
han kaupan tehtävä pitää
huoli siitä, ettei ruoka lopu
hyllyiltä kesken.
Suomalaisen tuottajan
työtä arvostetaan ja lähiruo-
ka on onneksi saanut sijaa
kauppojemme paraatihyl-
lyillä yhä enemmän. Mut-
ta miltä mahtaakaan tun-
tua tuottajasta, jonka elä-
mäntyö meneekin eräpäivä-
nä roskiin? Entä niistä ihmi-
sistä, joidenka pöytä on ruo-
ka-aikaan tyhjä?
Olisinkin kiinnostu-
nut tietämään, kuinka mo-
ni kauppa heittää syömäkel-
poista ruokaa surutta ros-
kiin ja kuinka moni sen si-
jaan lahjoittaa tuon ruoan
hyväntekeväisyyteen.
Anne Bland
Vihreiden
varapuheenjohtaja
Huittinen
Joku teki
joulusiivon
Kuva on napattu lauantaina
21.12.2013. K-Supermarket
Superin parkkipaikalla sijait-
sevalta keräyspaikalta, jossa on
metallin ja lasin vastaanotto-
pisteet. Joku oli varmaan teh-
nyt huushollissaan perusteel-
lisen joulusiivon, mutta anta-
nut lopun vaivannäön toisten
huoleksi. Ajattelematonta toi-
mintaa! Kansalainen
Vampulaan uusi
pikalinjapysäkki
Vampula on saanut toisen pi-
kalinjapysäkin Salmenojan
ja Rutavan risteykseen. Py-
säkin nimi on Salmenojan
pysäkki.
Haluan kertoa miten py-
säkit saadaan. Älkää lukeko
miten paljon Kirsti on teh-
nyt töitä pysäkin eteen, vaan
lukekaa se näin: "Jos nyt me-
netämme tämän pysäkin,
niin kuka alkaa sitä enää uu-
destaan hommaamaan."
Siis käyttäkää pysäkkiä ja
jos joku tuo kauempaa ys-
tävänsä pysäkille, niin älkää
miettikö, että samallahan tuo-
ta ajaa Huittisten pysäkille.
Mitä kaikkea sitten olen
tehnyt? Aloitin heinäkuus-
sa 2013.
1. Hakemus Satakunnan lii-
kenteelle.
2. Uusi hakemus ELY-kes-
kukseen
3. Sieltä saan puhelimitse il-
moituksen hyväksynnästä,
sitten paperit
4. Linja-autoliittoon. Tuli
hylkäys, koska pysäkin alu-
eet kuuluivat yksityiselle, ei-
kä minulla ollut todisteita
siitä, mihin pikkuautot oli-
sivat voineet pysähtyä
5. Hain yksityiseltä luvan
parkkeerata tarvittaessa hen-
kilöautoja
6. Yllätys, nyt kaikki taasen
takaisin ELY-keskukseen, eli
aloitin alusta
7. Toinen yllätys. ELY-kes-
kus ilmoitti lain muuttuvan
heinäkuussa 2014, ja näin ei
aikonut enää puuttua asiaan,
vaan antoi uuden osoitteen.
8. Nyt laitoin viralliset ha-
kemukset postissa Satakun-
nan Liikenteeseen. Siis mis-
tä aloitin heinäkuussa.
9. Satakunnan Liikenteen
liikennepäälikkö on neuvo-
tellut Huittisten kaupungin
kanssa, sekä vielä kerran Lin-
ja-autoliiton kanssa.
Minä olin unohtanut
Huittisten kaupungin, kiitos
siis liikennepäälikölle Poriin,
että hoiti tämän.
Nyt ymmärrätte, mik-
si on tärkeää käyttää pysäk-
kiä, kun olemme sen kerran
saaneet.
Kirsti Pitkänen
Salli ja Heikki Rantanen
5.1.2014
Kultahääpäivänä onnitellen
Lapset perheineen
Joulusatu
Olipa kerran, ja on vieläkin,
eteläinen maa, jossa eleli ja
elelee leppoisa harmiton kan-
sa. Siellä on lämmin ilmana-
la ja vihreät tuottoisat niityt.
Hedelmät kasvavat ja antavat
nautintoja jopa muualta sin-
ne ihmettelemään saapuville
vierasperäisille asukkaille.
Olipa ja onpa heillä yksi
elämänasenne, jota vieraat
kovasti ihmettelivät: Heil-
le oli täysin outoa maksaa
kymmenyksiä hallinnolle!
Tulipa tästä pulma ja huoli
hallinnon väelle.
Sivistystä ei enää pystyt-
ty jalostamaan, kansalais-
ten terveydestä huolehtimi-
nen tuli mahdottomaksi. Ei
auttanut vaikka suuren itäi-
sen maan vaurastuneet kan-
salaiset toivat maksuvälinei-
tä kuormittain säilöttäväksi
eteläiseen maahan.
Alkoipa hallinnon väki
pohtia atkaisua syntynee-
seen pulmaan.
Mutta ihme tapahtui:
Saapuipa sinne vierailulle
kaksi pohjoisen maan hal-
linnon edustajaa. Heidän
sydämen asianaan oli ”hy-
vinvoipaisuuden pelasta-
minen”. Nämä pohjoisen
maan hallinnon edustajat ,
Tutta Jurpinen ja Jyri Petäi-
nen lupasivat pelastaa ah-
dinkoon joutuneen kansan.
Heillä oli siihen mahdol-
lisuus, koska heidän kan-
salaiset nöyrästi maksoi-
vat kymmenykset hallin-
nolle ja maksuvälineitä oli
kirstuun kertynyt runsaasti.
Alkoi ripeästi maksuvälinei-
den siirto ahdingossa olevil-
le suurina erinä. Maksuvä-
lineiden takaisinmaksun
takuuksi saatiin sellaiset va-
kuudet, jotka muille autta-
jille eivät kelvanneet.
Aika kului ja maksuväli-
neitä virtasi isoissa kasoissa
avun tarvitsijalle. Tulipa sit-
ten pohjoisen maan hallin-
nolle pulma: oman kirstun
pohja alkoi pilkottaa ja tyh-
jeni nopeasti.
Kutsuivatpa silloin Jur-
pinen ja Petäinen avukseen
liitosasioihin hyvin perehty-
neen Hanna Torkkusen. Hä-
nellä oli pulmaan ratkaisu.
Olivat pohjoisen maan pie-
nen kunnan, Vialan, edus-
tajat Pelle Huononen ja Ali
Puuranta tuoneet Torkku-
selle esityksen Vialan liittä-
miseksi isompaan läntiseen
kuntaan Ripoon. Tästäpä
Torkkunen keksi löytyvän
ratkaisun ”hyvinvoipaisuu-
den pelastamiseksi”. Rie-
muiten Torkkunen kutsui
kokoukseen Jurpisen Ja Pe-
täisen ja esitti ratkaisun hal-
litokumppaneille.
Yhteisellä päätöksellään
Torkkunen kutsui maisteri
Veden- Saartaman asiaa vie-
mään eteen päin.
Pienen Vialan kunnan
muut ”ymmärrystä vailla
olevat” hallinnon edustajat
aikoivat jopa erottaa tou-
hukkaat Huonosen ja Puu-
rannan tehtävistään.
Tarina ei kerro, miten sii-
nä kävi.
Pieni, pohjoisen maan
kunta, Viala, pääsi suureen
osaan maailman ”hyvinvoi-
paisuuden pelastamisessa”.
Tällä Joulusadulla ei ole
yhtymäkohtaa todelliseen
elämään...
vai olisiko sittenkin?
Satuilija: V. Palosaari
Viime viikon Alueviestissä julkaistu Apajan Kulman py-
säköintiä koskeva juttu innoitti Ollin piirtämään. Hän
demonstroi kuvassaan, kuinka jalankulkijat ja rollaat-
torin käyttäjät ovat vaarassa postin ja R-kioskin edessä,
kun autot peruuttavat parkkiruuduista pois.
▶ VALMISTUNEITA
Niko Lehtinen Sastamalan
Roismalasta on valmistunut
19.12. rakennusmestarik-
si Tampereen Ammattikor-
keakoulusta.
Eveliina Määttä on val-
mistunut 19.12. Muusikok-
si (amk) Tampereen Ammat-
tikorkeakoulun teatterimusi-
kin ja musiikkidraaman lin-
jalta.
▶ KUTSUJA
LAVIAN METSÄSTYSSEURA Ry
kutsuu kaikki maanvuokraajansa
puolisoineen
HIRVIPÄIVÄLLISELLE
Kankaanpään Kuntoutuskeskuksen
ravintola Kangaspolkuun
lauantaina 18.1.2014
klo 19.00
+XRP 3llV\ VDOLLQ NOR