Page 20 - Alueviesti 19-2014

20 Keskiviikko toukokuun 7. 2014
YYY OWNVCUQTOK Ƃ
Multasormi kukittaa pihat ja äidit!
Norm. 8,50€
Etusi S-Etu-
kortilla –30%
5,95
MUSTAHERUKKA
POHJAN JÄTTI
Marjat todella suuret ja voimakasaro-
miset. Satoisa, hyvä härmänkesto.
RUUKKU
SYDÄNKORISTE
6,90
14x13 cm 8,90
17x16 cm
3,90
TIMANTTITUIJA
SMARAGD
80-100 CM
Yksittäin 10,90 €/kpl.
2 kpl
17,90
11,90
CHILI-/PAPRIKA
TAI TOMAATTI MIX
4,50/kpl
Hortensia
Näyttävä, kookas
kotimainen äitien-
päivähortensia.
Värilajitelma.
Ruukku 13 cm.
Meiltä saat
Bonusta!
13,90
15,90
JALORUUSU
Upea, kotimainen jaloruusu
15 cm ruukussa. Värilajitelma.
11,90
NEILIKKA
'PINK KISSES'
Ruukku 17 cm.
7,90 ORIENTAL-LILJA
Kolme sipulia/13 cm
ruukussa. Värit pinkki
ja valkoinen.
MESIMARJA-AMPPELI
Kukkii ja marjoo kesä-elokuussa,
ristipölytyksen varmistaa 2 eri lajiketta
samassa Ø 19 cm amppelissa.
LOISTO-
KÄRHÖ
WARZAWSKA
NIKE
Samettisen
purppuraiset
suuret
Ø 15–20 cm
kukat heinä-
kuulta syksyyn.
SASTAMALA Pesurinkatu 1,
puh. 010 76 84380
HUITTINEN Kievarinkatu 3,
puh. 010 76 83646.
Tuotteita rajoitetusti Puhelun hinta soitettaessa Hankkija Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä.
Opintomatka
Biokaasua Saksan malliin▶ Siipikarjan, hevosen ja naudan kuivalantaa, biojätettä ja
peltobiomassaa voidaan hyvin käyttää biokaasulaitoksen
materiaalina.
• Jani Suoniemi
Satafood Kehittämisyhdis-
tys ry toteuttaa parhaillaan
Pirkanmaan alueella Elin-
tarvikeketjun sivutuottei-
den hyödyntäminen -nimis-
tä kehityshanketta.
Satafoodin yhteistyö-
kumppaneina tässä hank-
keessa on maatalousyrittä-
jiä, elintarviketeollisuuden
ja kaupan edustajia.
Hankkeen tarkoitukse-
na on etsiä elintarvikeket-
jussa syntyville jätteille ja si-
vutuotteille uusia hyödyntä-
mistapoja.
Biohajoavan materiaalin
hyödyntämiseksi energiana,
yksi varteenotettava tapa on
tuottaa siitä biokaasua.
Suomessa biokaasua tuo-
tetaan pääsääntöisesti hyvin
kosteista ja lietemäisistä ma-
teriaaleista kuten lietelan-
ta ja erilaiset teollisuuden ja
yhdyskuntien lietteet.
Hankkeen tarkoituksena
on etsiä ratkaisuja erityises-
ti kuivempien orgaanisten
materiaalien hyödyntämi-
seen biokaasun tuotannossa.
Tätä taustaa vasten käy-
tännön esimerkkejä ja oppia
biokaasun tuotannosta kui-
vamädätystekniikalla lähdet-
tiin hakemaan biokaasutek-
nologian kärkimaasta Sak-
sasta.
▶ Saksassa on noin 8000
biokaasulaitosta, joista suu-
rin osa on perinteisiä mär-
kämädätyslaitoksia. Tähän
joukkoon mahtuu kuitenkin
noin 100 kuivamädätyslai-
tosta, joissa käsitellään kui-
via biomassoja, kuten kuiva-
lantaa, biojätettä ja erilaisia
peltobiomassoja.
Kuivamädätyslaitoksen
energiantuotto suhteessa
käsitellyn massan määrään
on huomattavasti korkeam-
pi kuin märkämädätyslai-
toksissa.
Toisaalta taas niiden pro-
sessointi ei ole niin helppoa
kuin perinteisen märkämä-
dätyslaitoksen, joka käyttä-
jän kannalta on helpommin
hallittavissa.
▶ Hankkeen opintomatka
Saksaan toteutettiin mar-
raskuussa 2013 ja matkalle
osallistui kuivamädätyksestä
kiinnostunut noin 20 henki-
lön ryhmä.
Matkalaisista valtaosa
oli maatalousyrittäjiä, jot-
ka miettivät omalle tilalleen
tai muutaman tilan yhteistä
biokaasun tuotantoa.
Matka suuntautui Ete-
lä-Saksaan, joka on Saksan
biokaasuntuotannon kärki-
alueita.
Ryhmäämme isännöi pai-
kallinen biokaasuneuvonta-
järjestö IBBK, joka oli jär-
jestänyt meille myös mie-
lenkiintoiset kuivamädätys-
kohteet nähtäväksi.
▶ Kiersimme kolmen päi-
vän aikana 6 erilaista kuiva-
mädätyslaitosta, joissa bio-
kaasua tuotettiin pääsään-
töisesti kuivalannasta ja eri-
laisista peltobiomassoista.
Saimme matkan aikana
kuulla kuinka kuivalantaa
voidaan biokaasulaitokses-
sa prosessoida, mitä asioita
siinä tulee huomioida ja toi-
saalta myös saimme katta-
van kuvan siitä, kuinka pal-
jon laitokset todellisuudessa
energiaa tuottavat.
Saksassa sähkön pientuot-
tajalle maksettava hinta on
suomalaisen mittapuun mu-
kaan hyvin korkea, joka on
johtanut siihen, että joillain
alueilla biokaasuntuotanto
on suorastaan räjähdysmäi-
sesti lisääntynyt ja muodos-
tanut kilpailuasetelman ruu-
antuotannon kanssa.
Tällainen kehitys ei ole
kestävää ja niinpä siihen ol-
laankin lainsäädännöllisesti
puuttumassa.
Tulevaisuudessa Saksan
biokaasuntuotantoa tullaan-
kin ohjaamaan siihen suun-
taan, että paikallinen ruuan-
tuotanto ei vaarannu.
Lantaa, biojätettä ja muu-
ta biohajoavaa materiaalia
tulee jatkossakin riittämään
biokaasuntuotantoon riittä-
västi, vaikka peltobiomasso-
ja ei jatkossa enää käytettäi-
sikään.
▶ Mutta mitä matkalla
opimme?
Ainakin sen, että siipikar-
jan, hevosen ja naudan kui-
valantaa, biojätettä ja pelto-
biomassaa voidaan biokaa-
sulaitoksen materiaalina oi-
kein hyvin käyttää ja myös
sen, että niistä saadaan oi-
kein prosessoituna paljon
energiaa, joka voidaan hyö-
dyntää monella eri tavalla
oman tilan tai suuremman
käyttäjän tarpeisiin.
Biokaasusta voidaan tuot-
taa sähköä ja lämpöä, pelk-
kää lämpöä tai liikenne-
polttoainetta esimerkiksi
oman tai useamman tilan
tarpeisiin.
Taloudellisesti paras ta-
pa hyödyntää biokaasua
Suomen olosuhteissa tai-
taa kuitenkin olla fossiilis-
ten öljytuotteiden korvaa-
minen ympäristöystävälli-
sellä biokaasulla joko läm-
mityksessä tai liikennepolt-
toaineena.
Maatilan kuivamädätyslaitos, reaktorit upotettu maan alle.