Page 23 - Alueviesti 19-2014
Basic HTML Version
23
Keskiviikko toukokuun 7. 2014
Pajuranta Abarthien
kakkoseksi Italiassa
Rata-autoilun Trofeo Abarth-
sarjan EM-kärjessä ajava sasta-
malalaiskuljettaja
Juuso-Mat-
ti Pajuranta
kaasutteli Italian
Vallelungassa viikonloppuna
ajetun Abarthien Italian mes-
taruussarjan avauskilpailun
hopeatilalle. Vasta kolmat-
ta luokan kilpailuviikonlop-
puaan ajanut 19-vuotias suo-
malaistulokas kellotti lähtöjen
nopeimmat kierrosajat.
▶
Kotiradallaan
tiukan kil-
pailun voittajaksi ajanut ko-
kenut italialaiskuljettaja
Franco Cimarelli
sai tehdä
suomalaiskujettajan painos-
taessa olan takaa töitä sijoi-
tuksensa eteen. Pajurannan
ja italialaisen välinen ero jäi
parhaimmillaan vain 0,3 se-
kuntiin.
"Totta kai kakkostila jäi
kismittämään, etenkin kun
voitto jäi vain hiuksenhie-
nosti saavuttamatta. Tun-
nelma on vähän kuin oli-
si hävinnyt jääkiekko-ot-
telun jatkoajalla. Ykköstila
jäi vain viime silausta vail-
le, mutta Cimarelli onnis-
tui molemmissa lähdöis-
sä sulkemaan linjat kiin-
ni niin, ettei ohituspaikkaa
auennut."
▶
"Olen
silti tyytyväinen sii-
hen, että vauhti riittää ko-
ko ajan kärkikamppailuihin.
Viikonvaihde antoi viittei-
tä siitä, että kauden mittaan
molemmissa mestaruussar-
joissa tullaan ajamaan todel-
la kovatasoisia pistekamp-
pailuja", Pajuranta arvioi.
▶
Trofeo
Abarth-luokan
EM-sarja jatkuu 25.5. Itä-
vallassa ja Italian mestaruus-
pisteistä kamppaillaan seu-
raavan kerran Belgian EM-
osakilpailun yhteydessä ke-
säkuussa.
Hippo
Suunnistus-
koulun
tuloksia
Hippo Suunnistuskoulun
1. pistekilpailu suunnistet-
tiin vapunpäivänä Muisto-
lan kartalla.
Tulokset
H6RR 1.2 km 1) Mäenpää
Eevertti 21.57.
H8RR 1.2 km 1) Suoniemi
Janne 20.58.
D8RR 1.2 km 1) Niemi
Iida 15.16, 2) Vainiomä-
ki Emilia 19.13, 3) Poutala
Sanni 20.24.
D10RR 1.2 km 1) Niemi
Eedla 15.56.
H10RR 1.2 km 1) Suonie-
mi Juho 18.10, 2) Poutala
Markus 19.10.
H12 1,5km 1) Eetu-Oskari
Kuusisto 12.18.
D12 1.5 km 1) Judith Vai-
niomäki 21.17, 2) Lehto Sii-
ri 22.30.
H14 1.5 km 1) Joonatan
Vainiomäki 16.36.
Oma rata: Lahtinen Nita,
Lahtinen Veeti ja Nurmi-
nen Julius.
Tunnustus
Juuso-Matti teki sen taas
▶
Sastamalalaiset valitsivat nuoren rata-autoilijan jo
toistamiseen vuoden urheilijaksi.
•
Pauliina Vilenius
Siirtyminen kartingista rata-
auton rattiin on askel eteen-
päin sastamalalaisen
Juuso-
Matti Pajurannan
uralla.
"Pitää ajatella tulevai-
suutta. Esillä oli erilaisia
vaihtoehtoja, olisin voinut
jatkaa myös kartingissa,
mutta aina pitää laittaa ta-
voitteita hiukan korkeam-
malle ja ottaa uusia haastei-
ta vastaan.
Kilpauralla tavoitteeni on
aina ollut parantaa suorituk-
siani. Nyt pääsen isommille
radoille ja hankkimaan arvo-
kasta kokemusta."
▶
Pajuranta
valittiin va-
punpäivänä jo toistamiseen
Sastamalan Vuoden urheili-
jaksi. Kyseessä on ensimmäi-
nen kerta, kun sama urheili-
ja palkitaan kahtena peräk-
käisenä vuonna.
"Hienolta tuntuu, että toi-
sena vuonna peräkkäin mi-
nut valitaan. Suuri kiitos
kaikille äänestäjille. On hie-
noa olla nimenomaan sasta-
malalainen urheilija ja tuolla
maailmallakin kertoa, mistä
olen kotoisin."
▶
19-vuotias
Pajuranta
kiertää rata-autoilun Abarth
Trophy-luokassa Italian sekä
Euroopan mestaruussarjois-
sa. Lisäksi hän ajaa osakilpai-
luja Portugalissa, kun kilpai-
lukalenteri siihen mahdolli-
suuden antaa.
Kausi alkoi Portugalis-
ta yksittäisestä kilpailusta
13. huhtikuuta. "Se oli en-
simmäinen kilpailuni Fiat
Abarthilla. Lauantaina tu-
li kakkossija ja sunnuntain
kilpailusta voitto. Kausi al-
koi siinä mielessä hienosti,
että sain hyvän tuntuman
heti ensimmäisestä kilpai-
lusta lähtien."
Vaikka kisamenestys oli
loistava, näkee Pajuranta
suorituksessaan parantami-
sen varaa. "Paljon tuli teh-
tyä niin sanottuja aloittelijan
virheitä, kyseessä on kuiten-
kin uusi sarja."
Ranskasta sastamalalai-
nen aloitti varsinaisen EM-
rupeamansa. Lauantain kil-
pailun Pajuranta voitti, sun-
nuntaina hän nousi sade-
kelillä 4. ruudusta toiseksi.
"Lupaava alku sarjalle, innol-
la jatkan eteenpäin ja yritän
pitää saman tahdin yllä kau-
den mittaan."
▶
Juuso-Matin
tiimi on ita-
lialainen, joten kielitaito
kehittyy tulevalla kaudella
vauhdilla.
"Englantia olen jo jou-
tunut käyttämään paljon,
mutta nyt vain 10% tiimis-
täni puhuu englantia, jo-
ten italiaa on pakko ope-
tella. Parhaiten sen oppii,
kun vaan puhuu rohkeasti",
mies tietää.
Kilpailuissa mukana kul-
kee oma isä, alkaneella kau-
della äitikin järjestelee lo-
miaan niin, että pääsee seu-
raamaan poikansa edesotta-
muksia radalla.
"Sitten on tukijoukot tääl-
lä kotona. Sisko, isovanhem-
mat ja kaveriporukka, joten
tukiverkosto on vahva."
Pajurannan matkaa maa-
ilmalla tukee joukko paikal-
lisia yrityksiä, joiden merki-
tystä mies korostaa moneen
otteeseen.
"Ilman tukijoita tämä
kaikki ei olisi edes mahdol-
lista."
▶
Pajuranta
myöntää, että
tavoitteita ja haaveita uran
suhteen on monia, mutta
hän pyrkii pitämään päänsä
kylmänä ja etenemään ylös-
päin portaittain.
"Formulat ovat yksi unel-
ma, mutta eivät ainoa. Eu-
roopassa on paljon erilai-
sia maailmalla arvostettu-
ja luokkia, joissa kuljettajat
ajavat työkseen. Päätavoite
on saada itselleen ajosta am-
matti, ja hyvää vauhtia ol-
laan menossa eteenpäin."
Kartingin rata-autoiluun vaihtanut Juuso-Matti Pajuranta valittiin jo toistamiseen Sas-
tamalan Vuoden urheilijaksi.
Illo - Ikuisesti minussa
▶
Mutta nyt, vihdoin olen palannut kotiin. Siihen ainoaan
paikkaan, joka on koskaan syvällä sydämessäni koti ollutkaan.
•
Kristiina Jokihaara
(os.Ristimäki)
Täällä minä vartuin. Illossa,
maaseudun rauhassa. Ympä-
riltäni löytyi rakastava perhe,
sukulaiset, ystävät. Pienenä
kirmailimme pitkin metsiä
parhaan ystäväni kanssa, lei-
kimme salaa viljasiilossa, ta-
puttelimme lehmiä ja majai-
limme suuren kuusen alla.
Äidiltäni, isältäni ja sis-
koltani sain niin paljon rak-
kautta, halauksia ja lämpöä
kuin osasin pyytää. Olin on-
nellinen. Kyllä, minä olin
onnellinen!
▶
Kouluni
kävin pienessä Il-
lon kyläkoulussa, jossa oma
isänikin aikoinaan aloitti
koulutiensä. Omalla luokal-
lani oli minun lisäkseni nel-
jä muuta lasta. Kaikki me
olimme ystäviä keskenäm-
me, isot ja pienet, tytöt ja
pojat sulassa sovussa.
Siitä olen kiitollinen, et-
tä sain oppini elämään pie-
▶
Minulla
on pieni poika,
Oskari
. Hänelle en voisi pa-
rempaa lapsuutta kuvitel-
la kuin täällä. Käymme jo-
ka viikko perhekerhossa, jos-
sa olemme saaneet paljon hy-
viä ystäviä.
Osa vanhoja omasta lap-
suudestani, osa aivan uusia.
Tuntui kuin en olisi koskaan
poissa ollutkaan.
Tässä kylässä on
joku aivan erityi-
nen voima, eri-
tyinen yhteys
asukkaiden vä-
lillä. Täällä on
hyvä olla.
▶
Kaikkein eni-
ten
toivoisin, että
oma rakas lapseni saisi
kaiken mitä minäkin. Maail-
man parhaat ystävät ja mah-
dollisuuden käydä oman ky-
län koulua. Turvallisen pai-
kan elää. Rakkautta, lämpöä
ja oman enkelin suojakseen.
Kun poikani kasvaa ai-
kuiseksi ja minusta itses-
täni tulee mummu, toivon
että hän tuntee silloin kuin
minä.
Että hän haluaa viettää
elämänsä täällä. Peltojen ja
metsien suojassa. Lapsuus-
kodissa.
Illossa.
Kristiina ikuisti iholleen kaiken, mikä on hänelle tär-
keää.
nessä koulussa, jossa opetta-
jalla oli oikeasti aikaa oppi-
lailleen. Ei se minusta
sen viisaampaa teh-
nyt, mutta tunsin
itseni yksilök-
si. Tärkeäksi ja
huomioiduksi.
Jos palaisin
takaisin lapsuu-
teen, en tahtoisi
muuttaa mitään.
Tahtoisin säilyttää
nämä kauniit maisemat,
turvallisen kyläkoulun, pie-
nen kyläkaupan, vihtaseu-
ratanssit ja iltahetket ystävi-
en kanssa koulun kiipeilyte-
lineillä.
▶
Nyt tuosta kaikesta
on
kulunut jo kymmeniä vuo-
sia. Minulla on oma perhe.
Paljon olen nähnyt ja koke-
nut, monessa paikassa asunut.
Mutta nyt, vihdoin olen pa-
lannut kotiin. Siihen ainoaan
paikkaan, joka on koskaan
syvällä sydämessäni koti ol-
lutkaan. Lapsuuskoti. Illo.
Lukijan
juttu
