15
Keskiviikko marraskuun 12. 2014
•
Veli-Matti Saksi
Seireeneitten
laulukaan ei estänyt
tuloveron korotusta
valtuustossa
J
ohdanto. Kreikkalaiseen jumalaistarustoon
kuuluvat seireenit. Ne ovat ulkomuodoltaan
naispuolisia lintujen ja ihmisten sekoituksia.
Odysseiassa, joka on muinaiskreikkalainen runo-
kokoelma, seireenit houkuttelivat merimiehiä kau-
niilla lauluilla luokseen. Lopulta seireenit repivät
miehet kappaleiksi. Seireeneillä oli nimittäin terä-
vät kynnet siipien kärjissä ja jaloissa. Odysseia suo-
jasi merimiehensä laittamalla vahaa heidän korviin-
sa. Itsensä Odysseia sidotutti laivansa mastoon, kos-
ka halusi kuulla seireeneitten laulua.
Tapahtuma. Maanantaisessa Sastamalan kaupun-
ginvaltuuston kokouksessa perussuomalaisten Ir-
meli Kulonpää esitti, että tuloveroprosentti pide-
tään ennallaan, eli ensi vuonna prosentti olisi 20,
kuten tänäkin vuonna. Samaan pakettiin hän kää-
ri luottamushenkilöitten luopumisen kokouspalk-
kioista kahdeksi vuodeksi. Ryhmätoveri Katariina
Siuronen antoi kannatuksensa.
Seuraus. Demareitten historiaan perehtynyt Pent-
ti Lahtinen otti kopin laulusta, mutta pysyi pai-
koillaan Sylvään auditorion toisella rivillä. Lahti-
nen nousi seisaalleen ja kääntyi ylärivin puoleen ja
totesi, että sieltä kuuluu seireeneitten laulua. Ko-
koomuksen varavaltuutettu, talousmies Timo Jaak-
kola huomautti hetimmiten perään, että jätetään
tämä paikka kylmilleen, niin kokoukset lyhenevät.
Hän vielä lisäsi, että kokouspalkkioilla tätä talous-
tilannetta ei paikata. Eli seireeneittenkään laulu ei
estänyt tuloveroprosentin nostoa. Se on ensi vuon-
na 20,75. Ja sillä hyvä.
Ja sitten seurakuntavaaleihin. Sastamalan kirkkoval-
tuusto uudistui kuudellatoista valtuutetulla. Mel-
koiset vaihtopäivät. Mielenkiintoista on nähdä ja
kokea, kuinka vaalitulos vaikuttaa seurakuntaan. Ja-
ri Rankisen nousu naispappeusmarttyyrin paikalta
toiseksi suurimmalla äänimäärällä valtuustoon ker-
too missä mennään. Tuntuuko se missään, on sit-
ten eri juttu. Vaan paha on Rankista ohittaa kirk-
koneuvostosta. Sama koskee tietenkin muun mu-
assa Ilmari Nurmista, Pirkko Eskoa, Pentti Ran-
tasta ja Jenni Dörigiä. Yli sadan äänen listalle pää-
si myös nykyinen valtuuston puheenjohtaja Suvi
Sianoja. Jatkaako hän, sitä ei tiedä. Neuvonpidot
ratkaisevat. Keskusta suurimpana saa perinteises-
ti aloittaa puheet, ja monesti valtuustoon puheen-
johtajuutta pidetään tärkeänä paikkana.
Hyviä neuvonpitoja tarvitaan myös eri työalojen
työryhmäpaikkojen täyttämiseksi. Se ei taida ol-
la yhtään helpompaa kuin nykyisten johtokunti-
en nimeäminen.
SAKSI
TUT
Vastaukset viimeistään 18.11.:
tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sastama-
lan kaupunki/Elävä maaseutu, PL 23, 38201 Sastamala. Kuvantunnistuskilpailu kestää 26.11. saakka.
Kilpailun päätteeksi kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen tuotepalkinto
voittajan valitsemaan liikkeeseen. Voittaja julkistetaan 10.12. Kuvat julkaistaan myös osoitteessa www.
sastamalankylat.fi.
Sastamala Tutuksi -kuvantunnistuskilpailu
Mistä kuva on otettu? Kuva: Jani Hanhijärvi.
Viime viikon kuvassa oli Stormin eli Lopenkulman rukoushuone.
Timo Jaakkola ei lämmennyt seireeneitten lau-
lulle. Hän äänesti hallituksen esityksen mukaan
0,75 prosenttiyksikön korotuksen puolesta.
Kahvihylly
kutsuu vakiasiakkaita
▶
Kiikassa sijaitsee vanhin maaseudulla toimiva
kehitysmaakauppa. Kehitysmaaseura täyttää jo 30 vuotta.
vuutta, meidänkin jäsenis-
tössä näkyy menemisen ja
tulemisen trendi”, Pimenoff
pohtii. Tilaa uusille, varsin-
kin nuoremmille, jäsenil-
le olisi.
”Jostain syystä tämä on
ollut vanhemman naisväen
hommaa.”
▶
Pimenoff
uskoo vapaaeh-
toistyön pariin hakeutuvien
ihmisten kantavan sisällään
syvää auttamisen halua.
”Kehitysmaaseuran jäsenet
ovat myös uteliaita ja kiin-
nostuneita muualla elettävää
elämää kohtaan.”
▶
Vaikka Kehitysmaakau-
pan ovi
saisi narahtaa use-
amminkin, on punaisel-
la mummonmökillä paljon
vakiasiakkaita.
”He tulevat ovesta sisään ja
kävelevät määrätietoisesti kah-
vihyllylle. Tiedän monta kiik-
kalaista, jotka vannovat vain
Arabica-kahvin nimeen”, Ge-
org Pimenoff paljastaa.
▶
Kehitysmaakaupan
an-
timiin pääsee tutustumaan
vaikkapa Yllätysten yössä,
joka järjestetään Keikyän ja
Kiikan kylissä ensi viikon
perjantaina 21.11.
Äetsän seudun Kehitysmaaseuran puheenjohtaja Georg
Pimenoff toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi yhdistyk-
sen toimintaan.
•
Pauliina Vilenius
Musiikki-instrumentteja Ka-
merunista, juuttituotteita
Bangladeshista, puuveistok-
sia Makonde-heimolta Tan-
saniasta, kahvia Itä-Afrikasta.
Äetsän kehitysmaakaup-
pa Sastamalan Kiikassa on
täynnä aarteita maapallon
toiselta laidalta. Pieni pu-
nainen mummonmökki on
edelleen vanhin maaseudulla
toimiva kehitysmaakauppa.
Sen omistaa Äetsän seu-
dun Kehitysmaaseura ry, jo-
ka on kehitysmaiden ihmis-
ten hyväksi toimiva voittoa
tavoittelematon yhdistys.
Kehitysmaaseuran perus-
tamisesta tulee ensi keväänä
kuluneeksi jo 30 vuotta.
▶
”Kaupan
asiakasvolyymit
ovat pieniä, mutta koulu-
laisryhmät ja päiväkotivie-
railut nostavat kävijämää-
riä. Kaupan ylläpitämiseen
liittyy myös opinnollinen
näkökulma”, sanoo Äetsän
seudun Kehitysmaaseuran
puheenjohtaja
Georg Pi-
menoff
.
Kaupan pitämisen lisäk-
si seura on vuosien varrella
järjestänyt useita kehitysyh-
teistyöhankkeita Tansaniassa.
Vuonna 2008 käynnisty-
nyt tyttöjen koulutushan-
ke Say yes to girl’s educati-
on päättyy vuoden lopussa.
”Sen kohderyhmä ovat
fiksut, pärjänneet tytöt, joil-
la ei ilman hankkeen tukea
ole mahdollisuutta opiskel-
la. On tutkittu, että nai-
nen, joka on saanut koulu-
tusta, kouluttaa todennäköi-
semmin myös lapsensa”, ker-
too Pimenoff projektin tär-
keydestä.
▶
Koulutushankkeen
rin-
nalla Kehitysmaaseura on
käynnistänyt Tansaniassa
kummitoiminnan. Vaikka
varsinainen hanke pian päät-
tyykin, jatkuu kummitoi-
minta niin kauan kuin moti-
voituneita opiskelijoita riittää.
Suurin osa seuran hank-
keista on liittynyt terveyden-
huoltoon ja koulutukseen.
”Kaivojen ja vessojen ra-
kentamista, perushygieni-
an opetusta”, Pimenoff lu-
ettelee.
Hankkeet tulevat tarpee-
seen.
Esimerkiksi Tansaniassa
on ihan normaalia, että tyt-
tö jää pois koulusta kuukau-
tisten ajaksi, sillä kunnollisia
vessoja ei ole.
Uusia projekteja on Ge-
org Pimenoffin mukaan vi-
reillä, mutta niiden toteu-
tuminen selviää myöhem-
min.
▶
Kehitysmaaseuran
jä-
senmäärä on pitkään py-
sytellyt 50-60 tuntumassa.
Parhaimmillaan jäseniä on
ollut noin sata.
”Aktiivinen toiminta on
parinkymmenen henkilön
harteilla. Projektityyppinen
pätkäelämä ei suosi jatku-