19
Keskiviikko marraskuun 12. 2014
mällämme oli FT
Jouni
Suistola
, oululainen histori-
oitsija, joka on toiminut en-
nen eläköitymistään liki kak-
sikymmentä vuotta Kyprok-
sella Near East Universityn
kansainvälisten suhteitten
professorina.
Hän asuu edelleenkin
pääosan vuodesta Pohjois-
Kyproksella vaimonsa kans-
sa.
Suistola ei usko, että Kyp-
roksen tilanne lähivuosina
ratkeaakaan.
Kun joku ryhmästämme
tätä kysyi, Suistola pyysi kai-
vamaan hänet haudastaan si-
nä päivänä, kun pohjoinen
ja etelä ovat asiasta sovun ai-
kaansaaneet.
Ryhmässämme,
jonka
vahvuus oli 43, oli mukana
myös kolme henkilöä, jotka
ovat olleet 1960- ja 1970-lu-
vuilla Kyproksella rauhaa
turvaamassa.
Heidän muistojaan siitä
ajasta oli kiva kuunnella.
Sastamalalainen
Heikki
Tiensuu
kertoi, että liki 50
vuotta sitten Kyrenia oli vain
pieni kaupunki linnan ja sa-
taman läheisyydessä. Nyt se
levittäytyi jo hyvin laajalle
alueelle.
Keskiviikkona, joka oli
lukijamatkamme toinen va-
paapäivä, Tiensuu kävi bus-
silla Nikosiassa katselemas-
sa paikkoja, jotka tulivat hä-
nelle tutuiksi rauhanturvaa-
ja-aikoina.
”Löysin talon, jossa majai-
lin puoli vuotta. Silloin se oli
kyllä paremmassa kunnossa.
Talon vieressä sijaitsi teks-
tiilitehdas, joka oli nyt lä-
hes raunioitunut. Silloin va-
jaa 50 vuotta sitten siellä oli
kymmeniä naisia töissä, me-
lu oli hirveä jopa tehtaan ul-
kopuolella kymmenien ku-
tomakoneiden jyskyttäessä.
Sisällä tehtaassa oli pakko
laittaa sormet korviin, mut-
ta työläisillä ei tietenkään ol-
lut kuulosuojaimia”, Tien-
suu muisteli.
Hän kuvasi retkellään
myös kolmannen komp-
panian entisen komentopai-
kan.
”Nyt siinä oli poliisin pää-
maja. Hiukan epäröin kuvi-
en ottamista, jos luulisivat
vaikka vakoojaksi. Kukaan
ei kuitenkaan lähtenyt pe-
rään”, mies naureskeli.
Kyproksen saaren kahteen
osaan jakavan YK:n hallin-
noiman Vihreän linjan saa
ylittää kuka tahansa Euroo-
pan Unionin kansalainen ja
jokunen ryhmästämme kä-
väisikin ”etelässä” omalla
ajallaan.
Retkiohjelmamme
oli
mielenkiintoinen ja moni-
puolinen: päivien aikana tu-
tuiksi tulivat niin Nikosian,
Famagustan kuin Kyrenian-
kin helmet.
Jokaisesta kohteesta ja
hetkestä ainutlaatuisen te-
ki tietenkin Jouni Suistolan
uskomaton tietämys ja tapa
kertoa: nivoa yhteen histo-
ria ja nykypäivä. Ehkä ainut-
laatuisimmat tuokiot vietim-
me Selimin moskeijan latti-
alla istuen ja keskustellen tai
Salamiksen raunioilla häm-
mästellen.
Muinainen kaupunki on
yksi Kyproksen merkittä-
vimmistä ja suurimmista ar-
keologisista löydöistä. Aina-
kin omassa mielessäni saa-
toin nähdä muinaisen hama-
min, amfiteatterin ja kaup-
patorin entisessä loistossaan,
kun uppouduin Suistolan
kerrontaan. Erityisen kiin-
nostavan Salamiksesta tekee
se, että alueesta on kaivet-
tu esiin vasta vajaa 10 pro-
senttia.
Yksi hämmentävimmis-
tä kohteista
taisi olla Fama-
gustan ns. aavekaupunki Va-
rosha, joka oli aikanaan yksi
Välimeren suosituimpia lo-
makohteita.
Kun Turkki vuonna 1974
miehitti Kyproksen saaren
pohjoisosan, jäi Varosha ja
sen hotellien tarjoamat 13
000 petipaikkaa niille si-
joilleen ja alue on edelleen
piikkilankojen ympäröimä
ja varsin ränsistynyt.
Lomaviikkomme
viimei-
sen päivän vietimme pienes-
sä ja omavaraisessa Kozanin
kylässä, jossa meitä opas-
ti Suomessa stipendin tur-
vin eläinlääkärin tutkinnon
opiskellut ja kielen oppinut
Savas Boransel
, joka muuta-
ma vuosi sitten palasi poh-
joiskyproslaiseen kotikylään-
sä takaisin.
Vierailimme leipomos-
sa, maistelimme juustoja ja
kuulimme miten oliiviöljyä
valmistetaan. Keskipäivän
rukouskutsun kaikuessa mi-
nareetista ja vuohien kipitel-
lessä pitkin pikkukylän rait-
tia oli vaikea uskoa olevansa
2000-luvulla.
Asiantuntijaoppaana matkallamme olleelta Jou-
ni Suistolalta sekä
Heikki Tiilikaiselta
on ilmes-
tynyt juuri kirja
Sodassa vieraalla maalla - Suo-
malaiset Turkin sodassa 1877–1878
.
Kirja kuvaa Euroopan ensimmäistä mediaso-
taa. Turkin sodan perintö näkyy edelleen Venä-
jän toiminnassa Ukrainassa.
Runsaasti kuvitettu
teos seuraa sodan kulkua
Balkanin poliittisesta kriisistä lukuisten taistelui-
den kautta rauhansopimukseen, jossa kylvettiin
siemenet moneen uuteen konfliktiin. Aikaisem-
min Turkin sotaa on käsitelty suomalaisessa his-
toriankirjoituksessa erityisesti Suomen kaartin
näkökulmasta. Nyt ääneen pääsevät myös muut
sotaan osallistuneet tai sitä todistaneet suoma-
laiset.
Suomalaisten osallisuus Turkin sotaan vaikut-
ti merkittävästi suomalaisten kansalliseen itse-
tuntoon. Suomen kaartin menestys nosti myös
suomalaisten arvostusta Venäjän silmissä. Sodas-
sa vieraalla maalla käsittelee myös Turkin sodan
laajempaa perintöä, joka on Krimin ja Ukrainan
kriisin myötä jälleen ajankohtainen.
Perinteen vaalija
Tykistökillan
jäsenmäärä kasvaa
Viisikymmentä täyttäneen yhteisön jäsenistä
kolmannes on naisia.
Veli-Matti Saksi
Vammalan seudun Tykistö-
killan puheenjohtaja, teolli-
suusneuvos
Matti Niemi
on
tyytyväinen mies. Kilta voi
hyvin ja toimintaa on riittä-
nyt etenkin 2000-luvulla.
”On ollut omien perin-
netykkien kunnostusta ja
muuta mielenkiintoista puu-
haa. Jäsenmäärä on kasvanut.
Meitä on nyt pitkälti sata,
joista kolmannes on naisia.
He tekevät arvokasta työ-
tä. Hieman samaa kuin so-
danajan lotat. Eli huolehti-
vat kaikesta tarjoilusta ja sii-
hen liittyvästä. Tulevaisuus
näyttää hyvältä.”
Vuonna 1964 perustettu
kilta juhli viisikymmenvuo-
tista taivaltaan viime lauan-
taina. Juhlapäivä alkoi sep-
pelten laskuilla Tyrvään kir-
kolla sankarihaudalle ja kah-
den entisen puheenjohtajan
haudoille. Juhla pidetiin ra-
vintola Patruunassa.
”Idän paineen vähennet-
tyä alettiin 1960-luvulla pe-
rustaa aselajikiltoja. Niitä
perustettiin silloin runsaas-
ti päätellen tänäkin vuonna
pidetyistä 50-vuotisjuhlis-
ta. Jäsenet olivat pääosin ve-
teraaneja. Mutta ajan oloon
sotaa käymättömiä tuli mu-
kaan”, totesi Niemi terveh-
dyspuheessaan.
Juhlapuheen
pitänyt pää-
esikunnan valmiuspäällik-
kö prikaatikenraali
Mark-
ku Myllykangas
valaisi me-
neillään olevaa puolustus-
voimauudistusta. Se on lä-
hes valmis, nyt toimeenpa-
novaiheessa.
”Kyseinen uudistus oli ja
on välttämättömyys, sillä
käyttöön annettu rahoitus
ei mahdollista näin suuren
koneen ajamista ja ylläpitoa.
On vaihdettava pienempään
ja vähemmän kuluttavaan.
Varusmiesikäluokat piene-
nevät noin kolmella tuhan-
nella vuosittain. Yhtiö, jolta
puuttuu raaka-aine ei voi ol-
la kannattava, sillä se ei tuo-
ta mitään.”
Myllykangas muistutti,
että Kanervan parlamentaa-
rinen seurantaryhmä esittää
Ukrainan kriisin vaikutuk-
sesta puolustusbudjettiin 50
– 150 miljoonan euron lisä-
ystä vuosille 2016 – 2020.
Hyväksi uutiseksi puolustus-
voimien kannalta hän näki
viimeiset uutiset suomalais-
ten suhtautumisesta puolus-
tusvoimien määrärahojen li-
säykseen.
”Iltalehden Taloustutki-
muksella teettämän mieli-
pidetutkimuksen mukaan
enemmistö kannattaa li-
säystä. Tuon tutkimuksen
mukaan 57 prosenttia suo-
malaisista haluaa lisää rahaa
armeijalle.”
Filosofian maisteri Tuo-
mas Rantala
on kirjoitta-
nut killan 50-vuotishisto-
riikin. Sen mukaan killan
perustava kokous pidettiin
osuuskaupan baarissa 24.
tammikuuta 1964. Paikal-
la oli sodan kokeneita tykis-
tön miehiä.
Rantala meni itse Sata-
kunnan Tykistörykmenttiin
varusmieheksi tammikuussa
2001. Miksi nuorimies läh-
ti mukaan killan toimintaan?
”Tunsin ja tunnen aitoa
kiinnostusta vapaaehtois-
ta maanpuolustusharras-
tusta kohtaan ja koin, että
oma aselajikiltani olisi mi-
nulle oikea paikka toteut-
taa tätä harrastusta. Se, et-
tä molemmat isoisäni taiste-
livat tämän maan vapauden
puolesta kenttätykistössä,
velvoittaa minua vaalimaan
omalta osaltani tykistöllisiä
perinteitä.”
Juhlassa jaettiin myös an-
siomerkkejä. Maanpuolus-
tuskiltojen liiton hopeiset
kiltaristit saivat
Sirkka Oja-
la
ja
Esko Mäkipää
. Prons-
sisen kiltaristi sai
Aino Ala-
Tala
. Tykkimiehet ry:n tyk-
kimiesmitalit luovutettiin
Erkki Niemiselle
ja
Arvo
Riutalle
.
Vammalan seudun Tykistökillan puheenjohtaja, teollisuusneuvos Matti Niemi ja juh-
lapuheen pitänyt prikaatikenraali Markku Myllykangas Maamme-laulun tunnelmissa.
Nenäpäivän lipaskeräys Huittisissa
Rauni-Eliisa Wasell
LC Huittinen/Gerdan Ne-
näpäivän lipaskeräys järjes-
tettiin 31.10.
Härkäpakarin ja K-su-
permarket Lautturin edes-
sä loimme hyvää mieltä pu-
naisten nenien kanssa ja jo-
ku punaisessa peruukissa-
kin.
Tuntuihan se mukaval-
ta kuulla, kuinka mainioilta
näytimme ja ostoksilla olevat
henkilöt täyttivät auliisti ke-
räyslippaita.
Huittisten
katukuvaan
kuuluva Doris-patsaskin oli
hetken aikaa puettuna klu-
bimme huomioliiviin. Pu-
nainen nenä ei pysynyt ne-
nällään, mutta rahalippaan
painoa se kyllä kokeili mie-
lellään.
Kyllä kerääjillekin tuli hy-
vä mieli, kun saimme jälleen
kerran olla mukana autta-
mistyössä ja saimmekin lip-
paisiin yhteensä 724,55 eu-
roa.
LC Huittinen/Gerda osallistui Nenäpäivään lipaskeräyksellä. Doris-patsaskin pääsi
mukaan hulinaan.
Lukijan
juttu
1...,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18 20,21,22,23,24,25,26,27,28,29,...36