15
Keskiviikko marraskuun 26. 2014
Veli-Matti Saksi
Roskapönttöjen
raiskaajat pilaavat
kansallismaisemaa
S
iinä se sitten jököttää kumossa, Vammalan
Sylväänrannan roskapönttö. Perunanpalaset,
paperit, muovit ja kaikki muut ihmisten jä-
tökset ovat pitkin soraikkoa, osa jo lennellyt Rau-
taveteenkin. On siinä variksilla ja muilla siivekkäil-
lä mukavat hetket, kun nokillaan kuljettavat ros-
kapöntön sisusta pitkin Sastamalan kaupunkia. Ja
saattaapa siinä joku muukin elävä piipahtaa eväs-
telemässä, vaikka rotta.
Roskapöntöt on tarkoitettu pysymään pystyssä ja
kannet kiinni. Silloin ne hoitavat tehtäväänsä, jo-
hon ne on valjastettu. Eli pitävät kaupungin siisti-
nä ja mukavana asustella. Kumollaan olevat pöntöt
eivät juuri roskia kerää, päinvastoin. Roskapönttö-
jen kaatajat pilaavat Rautaveden uljasta kansallis-
maisemaa, vai onko se kulttuurimaisema. Oli mi-
ten oli, niin pönttöjen pitää olla pystyssä ja valmii-
na palvelukseen.
* * * * *
Vuosia olemme pelänneet Vammalan aluesairaa-
lan puolesta. Jopa tarun loppumista on ounasteltu.
Nyt tilanne näyttää kait valoisammalta, sillä sairaa-
lan ja terveyskeskuksen muodostama kampus on il-
meisesti etenemässä maaliinsa. Jopa niin, että sai-
raanhoitopiiri ja TAYS ovat asiassa täysillä mukana.
Kolmostien kunnatkin ovat päässeet maksupostipe-
loistaan ja lähtenevät mukaan. Ja onpa niinkin, et-
tä jos sote-laki tulee ja sen myötä suuret erityisvas-
tuualueet, niin silloin Tampereen pää on keskiössä
ohjaamassa ihmisiä Vammalan aluesairaalan lois-
taviin palveluihin.
* * * * *
On näköpiirissä, että Vammalan ja Valkeakosken
aluesairaaloitten työnjakoa selkeytetään. Kuule-
man mukaan Valkeakoskelle keskitetään ortopedi-
sia leikkauksia ja Vammalaan urologisia ja jopa neu-
rologisia toimenpiteitä. Hyviä uutisia. Jopa sellaisia,
että nekin, jotka ovat synkistelleet sairaalan kohta-
loa, uskovat tulevaisuuteen. Ja siihen, että sairaala
ja terveyskeskus voivat oikeasti yhdistellä voimiaan
ja tehdä saumatonta yhteistyötä ihmisten terveyden
hyväksi. Saapa nähdä.
* * * * *
Jaahas. Tilakeskuksen johtokunta kaatoi Karkku-
Kodin ja Kosken kiinteistön myynnin. Syynä ei
tiettävästi ollut periaatteellinen myynnin vastustus,
vaan hinta. Ja se, että valtaosa jäsenistä olisi halun-
nut tietää, mitä kiinteistölle kaupan jälkeen tapah-
tuu. Tarjous oli kait sellainen, että kaupungille oli-
si jäänyt kiinteistöön kohdistuvaa velkaa taakaksi
vielä rapiat 100 000 euroa. Kyseessä on tietenkin
kuntalaisten omaisuus, joten sitä pitää vaalia. Hin-
nalla millä hyvänsä ei kannata myydä. Ei ainakaan
niin, että kaupan jälkeen jää vielä läskiä, jota sitten
verovaroin kuittaillaan.
Mutta silti: kauppa se on joka kannattaa ja kaupun-
ginhallituksen otto-oikeus.
SAKSI
TUT
Vastaukset viimeistään 2.12.:
tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sastamalan
kaupunki/Elävä maaseutu, PL 23, 38201 Sastamala. Kilpailun päätteeksi kaikkien oikein vastanneiden
kesken arvotaan 100 euron arvoinen tuotepalkinto voittajan valitsemaan liikkeeseen. Kilpailun yhteen-
veto ja voittaja julkistetaan 10.12. Kuvat julkaistaan myös osoitteessa
.
Sastamala Tutuksi -kuvantunnistuskilpailu
Mikä rakennus on kuvassa? Kuva: Jani Hanhijärvi.
Viime viikon kuvassa oli Mouhijärven Vanhan kirkon hautausmaalla sijaitseva kesäkappeli.
26.11.
klo 15.30 Perhekerho.
To 27.11.
klo 19 Kirkkovaltuus-
to, srk-koti.
Su 30.11.
klo 10 Messu, kirkko-
kuoro, Messun jälkeen vanhem-
man väen joulujuhla, srk-koti, kyy-
tiä tarvitsevat yht. diakoniin, klo 19
Kauneimmat joululaulut, Tahos-
tenniemen urheilumaja, järj. mu-
kana Länsi-Lavian Loiske.
Ma 1.12.
klo 18.30 Raamattulu-
ento, Joosef, Rankinen, srk-koti.
Ke 3.12.
klo 15.30 Perhekerho.
PUNKALAIDUN
KASTETTU:
Rasmus Pietari
Niemi. Elena Maria Aleksandra
Saarinen.
KUOLLUT:
Aune Maria Virta-
nen 81 v.
Su 30.11.
klo 10 messu kirkossa,
kirkkokuoro.Maatalousnaistenkirk-
kokahvit srk-talolla, esiintyy Marja-
LiisaKankaanpää, Emma ja Elli Aro.
Ma 1.12.
klo 14 Naisten raamat-
tupiirin joulujuhla srk-talolla.
Ke 3.12.
klo 16.30 Raamattu- ja
katekismuskoulu srk-talolla.
Lapsityö: To 28.11.
klo 10 päi-
väkerho 5-v.
Ma 1.12.
klo 9 päiväkerho 5-v.,
klo 13 päiväkerho 4-v.
Ke 3.12.
klo 10 päiväkerho 3-v.
Musiikkityö: To 27.11.
klo 17
Lapsikuoro srk-talolla. Klo 18.30
Kirkkokuoron harj. srk-talolla.
KÖYLIÖ
KASTETTU:
Vilma Kristiina
Kaunisto Kankaanpäästä.
KUOLLUT:
Heikki Leo Johan-
nes Rautamaa Tuiskulasta 90 v.,
Eila Esteri Peltola e. Mikkola
Kankaanpäästä 88 v., Reino Jal-
mari Ojala Vuorenmaasta 85 v.
To 27.11.
klo 10 Perhekerho ker-
hotilassa, leivotaan pikkuleipiä.
Su 30.11.
klo 10 Enkeliperhe-
kirkko srk-talossa, säestys Antero
Niemisen bändin johdolla. Enke-
leiksi haluavat paikalle klo 9. Klo
18 Kauneimmat joululaulut Vuo-
renmaan kirkossa.
Ke 3.12.
klo 13.30 Päivähartaus
Palvelukeskuksessa. Klo 18 Kirk-
koneuvoston kokous (vain jäse-
nille) seurakuntatalossa.
Nuorisotyö: To 27.11.
klo 19
Isoskoulu nuorisotilassa.
Pe 28.11.
klo 18 Nuortenilta nuo-
risotilassa, rippikoululaiset muka-
na.
EURAN
HELLUNTAISEURAKUNTA
To 27.11.
klo 18 Rukouksen ja
kiitoksen ilta.
Pe 28.11.
klo 18 Varkki-ilta.
Su 30.11.
klo 11 Sanan ääressä,
Mikko Puntari.
Ma 1.12.
klo 8 Aamurukous.
Ti 2.12.
klo 11 Päivärukous. Lau-
luhetki Viljavainiossa klo 13.
SÄKYLÄ
KUOLLUT:
Terttu Etti Marjat-
ta Keinonen 86 v.
Ke 26.11.
klo 18.30 Kehitys-
vammaisten ilta ja tukiyhdistyk-
sen kokous. Kahvitarjoilu.
To 27.11.
klo 18 Miesten piiri
Pihlavan saunalla.
La 29.11.
klo 19 Tuulimyllynpu-
haltajien ja Kyösti Mäkimattilan
konsertti kirkossa.
Su 30.11.
klo 10 messu kirkossa.
Kirkkokuoro, av. Sirkka Järvinen.
Vesipeikkojen lupauksenanto.
Ti 2.12.
klo 10 Perhekerho Pappilas-
sa. Klo 13 Vauvakahvila Pytingillä.
Eurooppa vapauttaa Suomen päätöksenteosta
”Maailman menoa ei kos-
kaan tiedä. Mutta 1990 –
luvun upporikkaan Suo-
men – velalla rikastuneen -
sinisilmäinen johto tuntuu
näkevän tulevaisuuden sel-
laisena, jossa kansalle sataa
mannaa Euro nimisestä tai-
vaasta” (Otsikko ja lainaus
Reino Rinteen kirjasta Kii-
tos ihana maa 1990). Noista
viisaista ennusteista on hy-
vä jatkaa.
EU- komission varapu-
heenjohtajaksi valittu J. Ka-
tainen on sukeltanut komis-
sion salaiseen pankkiholviin,
josta jouluksi pitäisi löytyä
300 miljardia euroa inves-
tointeihin. Jouluun ei ole
pitkä aika. Saattaa olla, et-
tä rahat raavitaan sosiaali-
ja terveyspalveluista, lapsi-
perheiltä, eläkeläisiltä, kou-
lutuksesta ja vielä jäljellä
olevilta pienviljelijöiltä, se-
kä pienyrittäjiltä. Verotusta
unohtamatta, puhetta on ol-
lut henkilökohtaisesta ilmas-
toverosta.
Europolitiikalla vaihtoeh-
dot ovat vähissä, ellei koko
euroaluetta luovuteta kan-
sainvälisen oligarkian hal-
tuun. Ainoa keino pelastaa
Suomen talous pitkällä ai-
kajanalla on palata 90- lu-
vun alun perustuslailliseen
omaan raha- ja talouspoli-
tiikkaan. Nykyiseen tilan-
teeseen johdatelleet poliiti-
kot ovat kilvan tulleet esiin
selityksineen.
EU- byrokratia haittaa
yritystoimintaa: ”Tilaviiniä
myyvä Rönnin tila ei saanut
myydä samassa huoneessa
viiniä ja alihankintana tehtyä
olutta. Toiselle puolelle huo-
netta oli tehtävä elintarvike-
kioski, josta sai ostaa oluen,
kassa sentään on sama. Asi-
akas halusi ostaa puolikkaan
kaalin, kauppias vastasi, ettei
puolittaminen onnistu. Hy-
gieniasäädös määrää, että
kaalin puolittamiseen tarvi-
taan erillinen tila elintarvik-
keiden käsittelyyn. EU- di-
rektiivissä kaalin puolittami-
sessa on 26000 sanaa. Neste
Oilin ja St1:n miljardi-inves-
toinnit bioenergiaan on vaa-
rassa, jos EU-komission uu-
si jätedirektiivi ehdotus hy-
väksytään. ”Ehdotuksen
mukaan etanolin valmistus
juotavaksi tai kemianteolli-
suuden käyttöön olisi kierrä-
tystä, mutta biopolttoaineen
valmistaminen ei”. (Talous-
elämä 40/2014). Kun kansa
äänesti 16.10.1994 liittymi-
sestä EU:hun, tiesikö kansa
samalla saavansa EY:n van-
hat lait, 60 000 painosivua?
Pääministeri Esko Aho
Raumalla käydessään va-
kuutti: ”Suomen itsenäi-
syys jopa lisääntyy, jos Suo-
mi pääsee jäsenenä mukaan
päättämään meitä jo nyt kos-
kevista asioista” (Uusi Aika
4.10.1994). Kuukausia en-
nen kansanäänestystä valtio-
johtoinen propaganda vää-
risti tilanteen luomalla kä-
sitteet kannattajat ja vastus-
tajat. Tällä propagandalla es-
tettiin jäsenyyden todellisen
sisällön merkityksen julkitu-
lo. Jos silloin joitakin petku-
tettiin, petetyiksi tulivat ns.
EU-kannattajat. ”Eduskun-
nan perustuslakivalokunnan
puheenjohtaja Sauli Niinistö
uskoo, että Suomen jäsenyys
Euroopan Unionissa lisää ei-
kä suinkaan vähennä edus-
kunnan valtaa” (Turun Sa-
nomat 10.11.1994). Edus-
kunta hyväksyi EU-jäsenyy-
den 18.11.1994. Presidentti
Ahtisaari ratifioi 31.12.1994
jäsenyyden. Vuonna 1996
Presidentti Ahtisaari vah-
vistaa Ahon ja Niinistön va-
kuuttelut: ”Presidentin mie-
lestä suomalaisilla on kaikki
syy olla tyytyväisiä EU-jäse-
nyyteen. Se on ilman muuta
vahvistanut Suomen itsenäi-
syyttä. Olin sitä mieltä en-
nen kuin haimme jäsenyyt-
tä ja olen siitä nyt vielä va-
kuuttuneempi” (Suomen
Kuvalehti 5.12.1996).
Kun noinkin arvoval-
taiselta taholta itsenäisyy-
den vahvistumista todistel-
laan, eikö nyt olisi aika al-
kaa byrokratianpurkutalkoot
ja poistaa idioottimaisia sää-
döksiä ja asetuksia, olkoot
vaikka EU:sta peräisin.
Seppo Sivonen
Kiikoinen
YLEISÖLTÄ
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...40