15
Keskiviikko maaliskuun 4. 2015
▶
KUTSUT
Vauvauutisia
Anja ja Jani Hanhijärvi
Sastamalan Houhajärveltä
ovat saaneet tytön
20.2.2015. Täpäkkä
pikkuneiti syntyi TAYS:ssa
mitoilla 51 cm ja 3950 g.
Mervi ja Tuomas Rudenberg
Sastamalasta ovat saaneet
tytön 5.2.2015. Pienokaiselle
oli painoa 3765g ja pituutta
50,5cm.
Päivi Tähtinen ja Timo
Johansson Sastamalasta
ovat saaneet tyttövauvan
18.2.2015. Pikku prinsessalla
oli painoa 3590g ja pituutta
49,5cm.
Voit lähettää uutiset myös
sähköpostilla
▶
YLEISÖLTÄ
Ilmaise
mielipiteesi
Alueviestissä,
lähetä postia
toimitus@
alueviesti.fi tai
PL 101, 38201
Sastamala
▶
ONNEN HETKIÄ
•
Veli-Matti Saksi
Joko nousee
Kiikoisten kansa
vastarintaan?
H
uomenna torstaina on yksi virs-
tanpylväs Kiikoisten sulautu-
misessa Sastamalaan. Asukasil-
ta Toukolan koululla näyttää suuntaa,
kuinka kiikoislaiset ovat ottaneet vastaan
Sastamalan kaupungin runsaan kahden
vuoden koetusajan jälkeen.
Pientä ristiriitaa on havaittavissa. Yhdis-
tymissopimuksessa mainittuja isoja asioi-
ta ei ole vielä toteutettu, tuskin edes aloi-
tettu. Kirjasto- kouluhanke, rantasauna
ja siirtoviemäri Kiikkaan odottavat pa-
rempia aikoja. Rantasaunan paikkaakin
on silmitelty ja Rajalahti ilmeisesti unoh-
dettu. Rajalahti kun voisi olla kiinnosta-
va kohde vaikkapa tonttimaana. Ja siir-
toviemäri odottaa valtiolta rahaa, kuten
kirjasto- kouluhankekin Toukolaan.
Kiikoisten viimeinen kunnanjohtaja Tapio
Rautava, nykyinen Sastamalan kaupungin
kehittämisjohtaja, pitää kiinni yhdistymis-
sopimuksesta. Suoraselkäisesti hän on yhä
kirjasto- kouluhankkeen takana, ja nimen-
omaan Toukolaan. Tilakeskus puolestaan
himoitsee kirjastoa entiselle kunnantalolle.
Rahaa hankkeelle on varattu noin 600 000
euroa. Piimättyminen johtuu siitä, että val-
tiolta ei ole herunut apurahoja. Eikä ole lu-
vassakaan, ainakaan kirjaston osalle. Enti-
sen kunnantalon myyminen voi olla han-
kala urakka. Olisikohan Kiikoisten kehit-
tämistoimikunnan syytä miettiä, voisi-
ko rahoja siirtää muihin kiikoislaisia hyö-
dyttäviin tarkoituksiin? Jos kunnantalon
remontti kirjastoksi maksaa vaikkapa kilui-
neen ja kaluineen 200 000 euroa, niin pork-
kanarahaa jäisi vielä 400 000 euroa. Sillä
jo jotakin saa aikaan, kun viisaasti miettii.
Ja vielä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on
ottanut kantaa laitoshoidon suhteesta te-
hostettuun palveluasumiseen. Yksi siirto-
ratkaisu palautettiin Sotesille uudelleen
käsittelyyn. Tehostettuun siirtoa ei oikeu-
den mukaan voi perustella vain nimike-
muutoksella, ja yksipuolisesti. Tehostetussa
asumisessa peritään vuokraa, johon asu-
kas saa asumistukea. Laitoshoidossa ei, jo-
ten laitoshoito tulee kunnille kalliimmak-
si. Saapa nähdä, onko oikeuden päätöksel-
lä laajempia vaikutuksia tulevaisuudessa.
SAKSI
TUT
Narvantie 38, 38200 Sastamala
Kampaajanne Maritta Mäkinen
Asiakkaani!
Tervetuloa kahville
12.3. klo 12-17
Mitä nappia
painetaan?
Pirkanmaalla on panos-
tettu vahvasti kotimaisen
puupohjaisen bioenergi-
an tuotantoon. Kulunut
hallituskausi on ollut ko-
timaiseen energiaan pa-
nostaville kuitenkin huo-
lestuttava.
Muutos alkoi turpeen
veron korotuksesta. Pää-
tös merkitsi myös puusta
tehdyn sähkön tuen ale-
nemista, koska tukitasot
ovat EU päätöksellä kyt-
ketty toisiinsa. Niin puun
kuin turpeen kilpailukyky
heikkeni. Vihreiden läh-
dettyä hallituksesta muut
hallituspuolueet tunnus-
tivat virheensä ja lupasi-
vat palauttaa turpeen ve-
rotukset vuoden 2012 ta-
solle. Tämä olisi riittänyt,
mutta metsäteollisuuden
rajun lobbauksen seu-
rauksena hallitus lähtikin
yllättäen rajaamaan puul-
la tuotetun sähkön tukea,
vaikka alan kaikki muut
toimijat kuten energiayh-
tiöt, koneyrittäjät, met-
sänomistajat ja sahat vas-
tustavat hallituksen esi-
tystä. Lausuntokierros oli
poikkeuksellisen tyrmää-
vä: 39-1.
Hallituksen esitys am-
puu tykillä kärpästä. Täy-
den tuen rajaaminen hak-
kuun jälkeen vain alle 16
sentin kohteille aiheuttai-
si raskaan ja kalliin seu-
ranta- ja raportointime-
nettelyn, jos puuta tuli-
si myös muilta kuin ke-
merakohteilta. Logistiik-
kakulut lisääntyisivät ja
energiapuun tarjonta vä-
henisi. Ihmettelen kiiret-
tä, miksi hakepuun tukea
pitää käsitellä juuri nyt,
kun metsänomistajat ker-
tovat, että puukauppa käy
huonosti ja energiapuuta
on paikon vaikea saada
kaupaksi, kun hiilen käyt-
tö on lisääntynyt. Jos on-
gelmia lisääntyvän puun-
käytön vuoksi kuitupuu-
markkinoille tulisi, kerit-
täisiin tukitasoihin puut-
tua myöhemmin. Mitään
sellaista viitettä ei tällä
hetkellä ole.
Iso metsäteollisuus tun-
tuu haluavan energiapuu-
markkinat ja toimitukset
omaan hallintaansa ras-
kaan byrokratian avulla,
jota pienemmät toimijat
eivät hallitse. Ja hallitus-
puolueet ovat lähteneet
vetämään laput silmil-
lä pelkän metsäteollisuu-
den vankkureita kovalla
kiireellä. Hallituksen pe-
rustelut lisäbyrokratiaa
tuovalle puusähkön tu-
en rajaamiselle ovat myös
erikoiset: ”alentaa kui-
tupuun hintapainetta”.
Kuitupuulla ei ole käytän-
nössä kuin kolme osta-
jaa ja nekin ovat saaneet
tuomion kartellista. Kui-
tupuun hinta on valunut
reaalisesti viidenneksen
2000-luvulla ja firmat te-
kevät sen jalostuksella sa-
tojen miljoonien voittoa.
Nyt hallitus aikoo vahvis-
taa entisestään vahvim-
man osapuolen asemaa.
Maa- ja metsätalousva-
liokunnassa hallituksen
esitystä vastustavalle kan-
nalle asettuivat opposi-
tion lisäksi myös kokoo-
muksen ja rkp:n edustajat.
Talousvaliokunta äänesti
kuitenkin hallituspuolu-
eiden äänin esityksen pie-
nin muutoksin vietäväksi
eduskunnan käsittelyyn.
Monesti kansanedusta-
jien tekemisiä kritisoidaan
jälkikäteen, mutta nyt ha-
luan, että pirkanmaalaiset
äänestäjät erityisesti met-
sänomistajat ja hakkeen
toimitusketjussa olevat
koneyrittäjät, mekaani-
sen metsäteollisuuden ja
energialaitosten työnteki-
jät seuraavat istuvien kan-
sanedustajien toimintaa,
kun he tämän viikon lo-
pulla tai ensi viikon alus-
sa äänestävät eduskunnas-
sa. Mitä nappia kukin pai-
naa?
Eduskuntakäsittely rat-
kaisee lakiesityksen koh-
talon. Sadattuhannet
metsänomistajat, tuhan-
net kone- ja energiayrittä-
jät sekä hakeketjussa työ-
tä tekevät seuraavat poik-
keuksellisella mielenkiin-
nolla, mitä nappia oman
vaalipiirin kansanedustaja
äänestyksessä painaa.
Pertti Hakanen (Kesk.)
Alueviestin
toimitukselle
Tässä muutama lehti sit-
ten, oli Alueviestin pää-
kirjoituksessa Sastamalan
kasvatus- ja opetuslauta-
kunnan päätöksistä kir-
joitusta. Tuon esiin lauta-
kunnan jäsenen näkemys-
tä asioihin.
Päätoimittaja epäili,
saammeko riittävästi tie-
toa päätöksiä varten ja
paneudummeko asioihin
riittävästi?
Molempiin voin vasta-
ta, kyllä. Käsittelyssä oli
silloin ollut vaarallinen
tieosuus ja lukioiden koh-
talot.
Lautakunta keskustelee
paljon, kyseenalaistaa ja
kritisoi. Keskustelut lau-
takunnassa eivät ole jul-
kisia, vain päätökset ovat.
Esittelijällä on virkavas-
tuu esittelemistään asiois-
ta ja kun kuullaan asian-
tuntijaa, jäsen saa mieles-
täni tiedon, jonka varassa
hän toimii.
Lautakunnassa on yh-
teistuumin muutettu pää-
tösehdotuksia eli esitteli-
jä on keskustelun jälkeen
muuttanut päätösehdo-
tustaan. Päätöksistä on
valitusoikeus ja jos /kun
valitus on mennyt läpi,
muutetaan päätöstä. Tä-
mä kuuluu demokratiaan.
Mielestäni lautakun-
nassa on hyvä kasvatus-
ja opetusalan asiantun-
temus monella jäsenel-
lä ja käymme rakentavaa,
avointa keskustelua asi-
oista. Keskusteluista pää-
tellen jokainen jäsen on
etukäteen hyvin valmis-
tautunut kokoukseen.
Terveisin
Pirkko Niemi
kasvatus- ja opetus-
lautakunnan jäsen (vas)
▶
YLEISÖLTÄ
Ansioristejä puutarhaväelle
Lavialainen perennakas-
vattaja Satakunnan Tai-
mitukku muisti 25-vuoti-
sen taipaleensa kunniak-
si pitkäaikaisia työnteki-
jöitään Suomen Yrittäjien
ansioristein.
KULTAINEN ANSIO-
RISTI
yli 20 vuoden palve-
luksesta myönnettiin työn-
johtaja
Riitta Hoipolle
,
hopeinen ansioristi yli 10
vuoden palveluksesta puu-
tarhatyöntekijöille
Ritva
Numminen
,
Timo Vesa-
lainen
ja
Maarit Ruuska
sekä pronssinen ansioristi
yli 5 vuoden palveluksesta
puutarhuri
Mari Antilalle
ja puutarhatyöntekijä
Tii-
na Lumiaiselle
.
Vuosien aikaansaannok-
sia juhlittiin helmikuus-
sa Palatsiteatterissa Abba-
musiikin siivittämänä.
Lavialainen perennakasvattaja Satakunnan
Taimitukku muisti 25-vuotisen taipaleensa
kunniaksi pitkäaikaisia työntekijöitään Suo-
men Yrittäjien ansioristein.
Kiikoisten viiri on yhä voimissaan Suo-
men lipun rinnalla. Kuva: Jaana Gran-
kvist.
