24
Keskiviikko toukokuun 13. 2015
TALONMIES
”Kun yhteen on
menty, yhdessä
pysytään”
❐
Muistolan koulun entiset oppilaat
tervehtivät Seppo Sipilää vieläkin.
•
Pauliina Vilenius
”Kyllä maailma ihmisen
hengiltä juoksuttaa, jos
et itse osaa puoliasi pi-
tää”, toteaa huomenna
70 vuotta täyttävä
Seppo
Sipilä
kokemuksen syväl-
lä rintaäänellä.
25 VUOTTA MUIS-
TOLAN KOULUN
talon-
miehenä Vammalassa toi-
minut Sipilä myöntää teh-
neensä aikanaan saman
virheen kuin moni muu-
kin mies.
”Olen tehnyt hullumai-
sesti töitä ja laiminlyönyt
santalaatikolla oloa. Mitä
siitä on jäänyt muistoksi?
Kuluneet sormet ja harti-
at. Edes katon maalaami-
nen ei onnistunut ilman
vaimoa, kun niskat meni-
vät niin jumiin.”
Miehen mukaan ainai-
sen suorittamisen sijaan
pitäisi keskittyä olennai-
seen.
”Kun ihminen on terve,
hänellä on syötävää, juo-
tavaa ja katto päänsä pääl-
lä, on hänellä paratiisi.”
SEPPO SIPILÄN
KOHDALLA
elämä on ot-
tanut ja antanut.
Ensimmäinen vaimo
menehtyi syöpään, mut-
ta Kaija on ollut rinnal-
la jo 22 vuotta. Sipilöiden
onnea varjostavat Kaijan
sairaudet, vuonna 2007
todettu Parkinsonin tauti
ja 2012 diagnosoitu Alz-
heimer. Seppo toimii vai-
monsa omaishoitajana.
Yhteiset harrastukset,
kuten tandem-pyöräi-
ly, marjastus ja sienestys,
ovat jääneet, mutta paris-
kunta ei valita.
”Olemme saaneet elää
hienon elämän yhdessä.
Kun yhteen on menty, yh-
dessä myös pysytään. Jo-
ka päivä pitää nauttia sii-
tä, mitä on saatu”, mies
toteaa.
TYÖURAANSA SIPI-
LÄ MUISTELEE
kiitolli-
suudella ja lämmöllä. Ym-
pärillä on ollut mukavia
työtovereita ja oppilaita.
Koululaisille mies us-
koo olleensa jonkinlainen
luotettu.
”Lapset juoksivat peräs-
sä ja kertoivat asioista elä-
mässään. Olin kai se epä-
virallinen taho vanhem-
pien ja opettajien välissä.
Vieläkin koulun entiset
oppilaat tervehtivät, kun
tulevat vastaan.”
Koulumaailmasta en-
tisellä talonmiehellä oli-
si monta tarinaa kerrotta-
vanaan.
”Vaan tietokoneelle en
uskalla niitä tallettaa. Pai-
naisin kuitenkin väärää
nappia ja kaikki häviäisi-
vät. Pojanpoika
Aaro
on
kyllä ehdottanut, että voi-
si kirjoittaa puolestani.”
TALONMIES VIIHTYI
KOULULLA
myös iltaisin.
Muistolan koulun puutyö-
luokassa on Sepon opas-
tuksella valmistunut eri-
laisia puutöitä sekä kaap-
pikello poikineen.
”Vedin opiston piirejä
20 vuotta. Koulun remon-
tissa luokan koneetkin uu-
sittiin sillä ajatuksella, et-
tä niillä onnistuu kellojen
tekeminen. Siunauksin
muistan jokaista piireihin
osallistunutta.”
HENGELLISEN KO-
TINSA
Seppo Sipilä löysi
aikuisella iällä helluntai-
seurakunnasta. Lapsuu-
denkoti oli miehen sano-
jen mukaan maalaisusko-
vainen, mutta oikean he-
rätyksen Seppo koki vain
pari viikkoa ennen ensim-
mäisen vaimonsa meneh-
tymistä.
Kun usko astui miehen
elämään, tyhjenivät ta-
lon viinapullot viemäriin
ja kirosanat alkoivat kir-
vellä korvia.
Sipilät eivät tuputa us-
koaan, mutta toivovat, et-
tä muutkin avaisivat sydä-
mensä.
”Usko on antanut itsel-
le niin paljon hyvää, että
toivoisi toisten kokevan
saman.”
NUOREMMILLEEN
MIEHELLÄ ON
antaa yk-
si elämänohje:
”Huushollityöt pitää
tehdä yhdessä. On mie-
hen noloutta, jos nainen
joutuu yksin hääräämään.
Kun yhdessä tehdään, jää
yhteistä aikaakin enem-
män”, Seppo painottaa
hymynkare suupielessään.
Kaija ja Seppo Sipilä viettävät puolet vuodesta Kaltsilassa sijaitsevalla vapaa-ajanasunnollaan.
Vuonna 1949 rakennettu mökki on Sepon mummula. Avara lasikuisti toimii olohuoneen jat-
keena keväästä pitkälle syksyyn.
”
Lapset juoksivat perässä ja
kertoivat asioista elämässään.
Vieraskynä
•
Katariina Siuronen
Yhteisöllisyyttä ja
yhteenkuuluvuuden-
tunnetta kaupungin
täydeltä
T
ämän kevään hittitapahtumat;
ensimmäistä kertaa järjestetyt
Sastamala-messut ja jo perinteek-
si muodostunut vappuparaati kokosivat
Sastamalalaisia hyvässä hengessä yh-
teen menneillä viikoilla. Molemmat ta-
pahtumat täyttyivät iloisista ihmisistä,
puheensorinasta, lastenvaunuista, pik-
kukojuista ja yhteisestä ohjelmasta. Ta-
pahtumissa viihtyivät niin lapset kuin
vanhukset, niin perheet kuin pariskun-
nat, yhdessä ja yksin. Elinvoimaisuut-
taan uhkuva Sastamala houkutti ta-
pahtumiin varmasti ison liudan vierai-
lijoita myös ympäristökunnista näyttä-
en, kuinka meillä osataan ja tehdään
sujuvaa yhteistyötä kolmannen sekto-
rin kanssa. Tämänkaltaiset, kuntalai-
set yhteen kokoavat tapahtumat voi-
mistavat kokemusta yhteisöllisyydestä
ja vahvistavat yhteenkuuluvuudentun-
netta asukkaiden kesken.
Mielestäni yhteisöllisyyden kokemus on-
kin tärkeä osatekijä puhuttaessa kau-
pungin elinvoimaisuudesta. Kuntalais-
ten kokema yhteisöllisyys kulminoituu
yhdessä tekemiseen, haltuun kehittää
ja kehittyä sekä luoda uutta yhteisen
hyvän saavuttamiseksi. Ulospäin yh-
teisöllisyyden tulokset näkyvät elinvoi-
maisuutena ja vetovoimana, virkeänä
ja hyvinvoivana kaupunkina, sitä mi-
tä olemme olleet tänä keväänä. Olem-
me saaneet kokea yhteisöllisyyttä ja yh-
teenkuuluvuudentunnetta Vexve-aree-
nan ja Puistokadun täydeltä.
Eläessämme taloudellisesti haastavaa
aikaa, emme voi olla huomaamatta
palveluistamme tehtyjä leikkauksia ja
nipistyksiä, tätä edelleen jatkuvaa tren-
diä. Tänä aikana palveluiden väkisin-
kin heikentyessä voi olla vaikeaa pitää
kiinni kaupungin vetovoimaisuudesta,
sillä paikkakunnalle muuttavia ihmi-
siä kiinnostaa tyypillisesti kaupungin
palvelutarjonta ja niiden laatu. Juuri ne
asiat, joihin olemme karsivalla kädellä
joutuneet koskemaan. Hyvällä yhteis-
hengellä ja vankalla yhteisöllisyydel-
lä saamme osittain takaisin sitä, mi-
tä olemme taloudellisista syistä joutu-
neet menettämään. Yksi kaupunkimme
suuri voimavara onkin aktiivinen kol-
mas sektori, jonka toimijat auttavat pi-
tämään yllä paikkakuntamme vetovoi-
maisuutta ja asukkaiden hyvinvointia
myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Kulttuurisena kaupunkina tunnettu Sas-
tamala nostaa seuraavan kerran isosti
päätään kesäkuussa kirjapäivien mer-
keissä. Tätä odotan innolla! 31. kerran
järjestettävät kirjapäivät kokoavat jäl-
leen yhteen Sastamalalaisia ja kirjays-
täviä ympäri Suomen teemanaan into-
himo. Ollaanhan jatkossakin aktiivises-
ti osallisina kaupunkimme tapahtumis-
sa, jotta saamme nauttia niistä kerta
toisensa jälkeen. Positiivisella asenteel-
la, vankalla yhteisöllisyyden kokemuk-
sella ja yhteenkuuluvuudentunteella
on ihmeitä tekevä vaikutus, joka kan-
taa meitä jatkossakin.
