17
Keskiviikko toukokuun 27. 2015
70 VUOTTA
Kehitys pysähtyy
ilman keskustelua
▶
Vammalan Kuorma-autoilijat juhli ja palkitsi.
•
Pauliina Vilenius
Tyrvään ja Vammalan am-
mattiautoilijat ovat olleet
jo varhain mukana alan
yhdistystoiminnassa. 1936
alueen autoilijat olivat pe-
rustamassa Tampereen Seu-
dun Henkilö- ja Kuorma-
autoliikennöitsijät ry:tä, ja
kaksi vuotta myöhemmin
sai alkunsa Tyrvään Seu-
dun Autoilijat ry.
Sota-aika vei yhdistys-
toiminnan lamatilaan.
Kahdeksan hiljaisen vuo-
den jälkeen 27. touko-
kuuta 1945 syntyi Vam-
malan Seudun Ammat-
tiautoilijat, sittemmin
Vammalan Kuorma-au-
toilijat ry, jonka 70-vuo-
tista taivalta Sastamalas-
sa hiljan juhlittiin.
YHDISTYS ON YKSI
Länsi-Suomen Kuljetus-
yrittäjien paikallisyhdis-
tyksistä. Jäseniä on tällä
haavaa 25.
Sastamalan synty ei vai-
kuttanut ammattiautoi-
lijoihin, sillä esimerkik-
si Mouhijärvellä on yhä
oma yhdistyksensä.
”Yhdistymiskeskusteluja
on käyty. Pohdittu on si-
täkin, voitaisiinko samalla
yhdistää isompikin alue”,
toteaa Vammalan Kuor-
ma-autoilijoiden puheen-
johtaja
Heikki Haapanen
.
Huittisten yhdistyksen
kanssa vammalalaisilla on
ollut hyvää yhteistyötä.
VIIME VUOSINA AM-
MATTIAUTOILIJOITA
on
pohdituttanut muun mu-
assa työaikalaki. Nykyis-
ten säädösten mukaan
vuorokautinen ajoaika saa
olla enintään yhdeksän
tuntia. Sitä voidaan viikon
aikana kahdesti pidentää
kymmeneen tuntiin.
”Harvaan ajettu Suomi
ajoi EU:ssa erillisvapautta,
parin tunnin lisäystä, ajo-
aikalakiin. Tässä Suomen
Kuljetus- ja Logistiikka ry
ja muut elinkeinoelämän
järjestöt olivat aloitteel-
lisia. Omat meppimme
kaatoivat esityksen. EU:n
säädökset tehdään tiheäs-
ti asutun Keski-Euroo-
pan malliin, mutta pitäi-
si muistaa että Suomi on
täysin erilainen maa.”
MYÖS AJONEU-
VOYHDISTELMIEN RA-
SITTAVUUS
tiestölle nou-
see säännöllisin väliajoin
otsikoihin.
”Kokonaispainoa lisättä-
essä periaatteena on kui-
tenkin se, että samalla kun
kokonaispainoa nostetaan,
yhdistelmään lisätään ak-
seleita. Näin kunkin pyö-
rän tiehen kohdistama pai-
ne pysyy ennallaan”, Haa-
panen muistuttaa.
PUHEENJOHTAJA
PITÄÄ HYVÄNÄ,
että
Suomen kilpailukykyyn,
muun muassa kuljetusvä-
lineiden mittoihin ja pai-
noihin, on alettu kiinnit-
tää enemmän huomiota.
Kuljetusalan järjestö on ol-
lut aktiivinen ja työ jatkuu.
”Kehitys pysähtyisi täy-
sin, ellei keskustelua käy-
täisi ja päätöksiä tehtäisi.”
70-vuotisjuhlissa palkittiin erityisansiomerkein eturivin Erkki Porali
(vas.), Erkki Mäkinen ja Heikki Haapanen, kultaisin ansiomerkein kes-
kirivin Sauli Koivuniemi (vas.), Juha Lehto, Jarkko Wilpola ja Heikki
Viidanoja, hopeisella ansiomerkillä palkittiin takarivissä vasemmalla
oleva Esko Piranen sekä pronssisilla ansiomerkeillä hänen vieressään
olevat Jorma Krapi, Antti Hirvikorpi ja Mikko Kiikala.
Valtteri ja Väinö Jokista kiinnostivat vanhat ajoneuvot Vammalan
Kuorma-autoilijoiden yleisötapahtumassa, joka pidettiin 16. touko-
kuuta.
OSAKASKUNNAT
Isommat
kokonaisuudet
helpottavat toimintaa
▶
Virallisten lausuntojen antaminen jämäköityy ja
kalastuksen järjestäminen yhtenäistyy.
Kahdeksan osakaskuntaa yhdistymässä.
•
Veli-Matti Saksi
Entisiä kalastuskuntia, ny-
kyisiä osakaskuntia, ohja-
taan yhdistymään suu-
remmiksi kokonaisuuk-
siksi. Tämän on nähty hel-
pottavan toimintaa muun
muassa hallinnon osalta.
”Esimerkiksi lausunto-
jen antaminen jostakin
vesirakentamisesta, vaik-
kapa veden alla kulkevis-
ta viemäreistä ja vesijoh-
doista, jämäköityy. Jokai-
sen pienen osakaskunnan
ei tarvitse antaa omaa lau-
suntoaan, vaan suurem-
pi kokonaisuus voi antaa
yhden lausunnon”, ker-
too Pirkanmaan kalatalo-
uskeskuksen suunnittelija
Päivi Pyyvaara
.
Hän selvitti osakas-
kuntien yhdistymisasioi-
ta VuoriHotellilla Sasta-
malassa viime torstaina.
Apuna hänellä oli Maan-
mittauslaitokselta
Lea Su-
kanen
, joka valaisi kuuli-
joita yhdistymisen viralli-
sista kiemuroista.
VAMMALAN SEU-
DUN KALASTUSALUE
on ollut aktiivinen yhdis-
tymisasioissa. Puheenjoh-
taja
Esko Piranen
huo-
mautti, että yhdistymiset
ovat puhtaasti osakaskun-
tien asioita, pakkoa ei ole.
”Tahtotila on tietenkin
se, että pienet osakaskun-
nat muodostaisivat suu-
rempia kokonaisuuksia.
Hyvä esimerkki on Hou-
hajärvi, joka saatiin yh-
deksi kokonaisuudeksi tä-
män vuoden alkupuolella.
Isommalla kokonaisuu-
della on leveämmät harti-
at hoitaa asioita, hallinto
kevenee ja siihen menee
vähemmän rahaa. Sitä jää
sitten enemmän muuhun
toimintaa, vaikka uuden
kalastuslain myötä ken-
tälle jäävä raha saattaa vä-
hentyä.”
Pyyvaara huomautti
vielä, että monet pienet
osakaskunnat ovat jok-
seenkin toimimattomia.
”Monesti syynä on se,
että on vaikea löytää hen-
kilöitä hoitamaan asioita.
Suuremmassa osakaskun-
nassa on helpompi löytää
myös kaivattuja toimijoi-
ta. Minä avustan yhdisty-
misissä osakaskuntia niin,
että teen kaikki viralliset
paperit valmiiksi ja olen
kokouksissa sihteerinä.”
OSAKASKUNTIEN
YHDISTÄMINEN VAA-
TII
maanmittaustoimituk-
sen. Lea Sukanen muistut-
ti, että ennen sitä yhdis-
tyvien osakaskuntien on
pidettävä kokouksensa ja
päätettävä yhdistymises-
tä. Valitusaikojen jälkeen
voidaan jättää hakemus
maanmittaustoimitukses-
ta.
”Koko prosessi vie aikaa
noin puoli vuotta. Maan-
mittaustoimitus myös
maksaa kaksi tuhatta eu-
roa. Yleensä on kuitenkin
niin, että yhdistyvien osa-
kaskuntien mahdolliset
varat siirtyvät uudelle osa-
kaskunnalle. Näin muo-
dostettava osakaskunta
saa käyttövaroja, joita se
tietenkin tarvitsee.”
Isommat kokonaisuu-
det helpottavat myös ka-
lastuksen järjestelyä. Yh-
teisiltä vesiltä poistuu pal-
jon vesialueitten rajoja,
joita on vaikea hahmottaa.
”Ne ovat oikeasti, kuin
veteen piirrettyjä rajoja”,
totesi Sukanen.
OSAKASKUNTIEN
YHDISTÄMINEN EI
vai-
kuta osakkaitten osuuksi-
en arvoon ainakaan alen-
tavasti.
”Ennemminkin se nos-
taa osuuden arvoa, kos-
ka kyseessä on aiempaa
suurempi vesialue”, huo-
mauttaa Päivi Pyyvaara.
Lea Sukanen ja Päivi
Pyyvaara olivat valmis-
tautuneet torstain tilai-
suuteen kalvoesityksillä,
joista ilmeni yhdistymi-
sen hyvät puolet, huono-
ja niistä ei löytynyt.
”Minulta on joskus ky-
sytty, että missä ne huo-
not puolet ovat? Olen nii-
täkin miettinyt, mutta en
ole löytänyt sellaisia, joi-
ta kehtaisi kalvolle kirjoit-
taa”, naurahti Sukanen.
Parhaillaan menossa
on kahdeksan osakaskun-
nan yhdistymishanke El-
livuoren seudulla pohjoi-
sella Rautavedellä ja Ku-
lovedellä.
”Kokoukset pidetään
kuudes kesäkuuta. Jos
osakaskuntien päätök-
set ovat myönteisiä, niin
asia etenee maalinsa noin
puolessa vuodessa. Yh-
distyvien osakaskuntien
määrää ei ole hakattu ki-
veen. Toiveena on, että
lisää tulisi mukaan myö-
hemmin esimerkiksi Ku-
talan seudulta”, toivoi
Päivi Pyyvaara.
Pirkanmaan kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi Pyyvaara selvitti
osakaskuntien yhdistymisasioita. Hän suositteli yhdistymisiä, jotta toi-
minta palvelisi osakkaita parhaalla mahdollisella tavalla.
