20
Keskiviikko tammikuun 27. 2016
PÄÄSYKOEKIRJA
Nörtistäkin voi tulla hyvä poliisi
▶
Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki
-teos monipuolistaa kuvaa poliisin työstä.
Virkavallan edustajan tärkein työkalu on kommunikaatio.
•
Minna Isotalo
Saara Asmundela
valmis-
tui filosofian maisteriksi
pääaineenaan englannin
kääntäminen ja tulkkaus.
Otso Manninen
opiske-
li arkeologiksi.
Antti Ku-
ritulla
ei vielä lukion jäl-
keen ollut aavistustakaan
siitä, minkälaisiin työteh-
täviin hän päätyisi. Tä-
nään he kaikki ovat polii-
seja. Asmundela työsken-
telee Helsingin poliisilai-
toksen seksuaalirikostut-
kinnassa, Manninen on
Keskusrikospoliisin tak-
tinen tutkija ja Kurittu
ratkoo vakavia tietotek-
niikkarikoksia.
Kaikki poliisit eivät siis
ole toimintaa rakastavia
atleetteja, jotka jo lap-
suudestaan saakka ovat
haaveilleet pukeutumi-
sesta tummansinisiin
haalareihin. Joukkoon
mahtuu niin akateemi-
sia aivotyöläisiä kuin
t i e tokoneha r r a s t a j i a -
kin. Poliisin uralle pon-
nistetaan hyvin erilaisis-
ta lähtökohdista ja taus-
toista. Tämän johtopää-
töksen voi tehdä viikko
sitten julkaistusta, sasta-
malalaisen
Marko Ves-
terbackan
toimittamas-
ta Poliisiammattikorkea-
koulun pääsykoekirjasta.
”Ehkä kirja löytää tien-
sä jonkun sellaisenkin
käteen, joka vasta kir-
jaa lukiessaan havahtuu
huomaamaan, että polii-
sin työ voisi sopia hänel-
lekin”, Vesterbacka miet-
tii.
Kun isolla kengällä as-
tuu, jää iso jälki
-teos
avaa kahdeksantoista kir-
joittajan voimin kahdek-
santoista erilaista näkö-
kulmaa poliisin työhön.
Kirjoittajista puolet on
Vesterbackan entisiä op-
pilaita.
Poliisiammattikorkea-
koulun poliisiviestinnän
opettajana työskentelevä
Vesterbacka toivoo, että
kirja kertoo lukijalleen
mistä poliisin työssä on
pohjimmiltaan kyse.
”Poliisilla on tärkeä
asema osana yhteiskun-
taa, mutta julkisen val-
lan käyttäjällä on myös
suuri vastuu. Poliisi on
palveluammatti, työtä
tehdään muita ihmisiä
varten.”
■
POL I I S I KOU L UN
PÄÄSYVAATIMUKSIA
ON
vuosien varrella väl-
jennetty, jotta oppilasai-
nes olisi monipuolinen.
Esimerkiksi asepalveluk-
sen suorittaminen ei ole
enää vuosikymmeneen
ollut poliisikouluun
pääsyn edellytys. Vester-
backa huomauttaa, että
kenttätyön lisäksi polii-
seja tarvitaan runsaasti
myös tutkijoiksi.
Vaikka ”pulkannaruk-
si” itseään teoksessa kut-
suvasta arkeologi Man-
nisesta tuli KRP:n tutki-
ja, ei hänkään ilman fyy-
sistä treeniä olisi nykyi-
sessä työssään.
”Pituusrajoja ei valin-
takriteereissä enää ole,
mutta lihaskunnon on
oltava hyvä. Rikostutki-
jankin on varauduttava
voimankäyttöön. Virka-
vallan edustajan tärkein
työkalu on kuitenkin
kommunikaatio”, Ves-
terbacka täsmentää.
Tiedonhankinta sekä
erilaisten tekstien ymmär-
täminen ja kirjoittaminen
on poliisin arkea. Ammat-
tikirjoittajasta poliisien
rustaamat tiedotteet saat-
tavat vaikuttaa kömpelöil-
tä. Onko Vesterbacka ken-
ties epäonnistunut poliisi-
viestinnän opettajana?
”Työni on sikäli epäkii-
tollista, että opetuksen jäl-
ki näkyy hitaasti ulospäin.
Olen kouluttanut poliise-
ja 13 vuotta, mutta vasta
harva on siinä asemassa,
että kirjoittaa tiedotteita”,
hän naurahtaa.
Nuorten poliisien kir-
joittamissa esitutkinta- ja
kuulustelupöytäkirjois-
sa vaikutus sen sijaan nä-
kyy. Niitä laadittaessa il-
maisujen tuoreus tai vaih-
televuus on tietysti sivu-
seikka.
”Poliisin kirjoittami-
nen palvelee tiettyä pää-
määrää. Kieli on työväline,
jonka tarkoitus on ilmais-
ta asioita tarkasti.”
Pääsykoekirjan voi ladata il-
maiseksi Poliisiammattikor-
keakoulun sivuilta osoittees-
ta:
haku_ja_valinta/valinta-
koe/valintakoemateriaalit_
ja_ohjeet
Sastamalalainen taiteilija Mikko Ylinen on ku-
vittanut kirjaan poliisin kielellisiä kömmäh-
dyksiä. ”Murha-aseinaan siivooja käytti mus-
tikkarahkaa, johon oli sekoitettu nukuttavaa
ainetta sekä teroitettua veitseä.”
Poliisi esti yhteistyöllä uuden Jokelan?
▶
Potentiaalinen koulusurmaaja saatiin mielenterveyspalveluiden ja tuen piiriin.
•
Minna Isotalo
Olen useasti kuullut vali-
tuksia siitä, miten polii-
si ottaa asian vakavasti
tai tarttuu toimeen vas-
ta, kun rikos on tapah-
tunut. Poliisi tekee kui-
tenkin myös ennaltaeh-
käisevää työtä, joka on-
nistuessaan harvemmin
päätyy otsikoihin, eihän
rikosuutisia ole ilman ri-
koksia. Miten arvioida
sellaisen työn vaikutta-
vuutta, joka pyrkii teke-
mään tekemättömäksi
vielä tekemätöntä mut-
ta mahdollista?
Kun isolla kengällä as-
tuu, jää iso jälki
-teos tuo
päivänvaloon tapauksen,
joka kiinnosti iltapäivä-
lehtiäkin. Iltalehti uuti-
soi siitä otsikolla: ”Nuo-
ri mies vihjaisi tekevän-
sä koulusurman - polii-
sin keinot meinasivat
loppua”.
Kirjassa sisäministeri-
ön poliisitarkastaja
Ari
Evwaraye
kertoo, mi-
ten Helsingin poliisi sai
huoli-ilmoituksen nuo-
resta, joka oli vihjaissut
netissä tekevänsä kou-
lusurman. Nuoren pro-
fiili sosiaalisessa medi-
assa huokui viittauksia
suomalaisiin ja amerik-
kalaisiin koulusurmaa-
jiin. Poliisi selvitti asiaa,
mutta rikosprosessuaali-
sesti näyttö ei ollut riit-
tävää henkilön kiinniot-
tamiseksi. Täysi-ikäisel-
lä nuorella miehellä oli
mielenterveysongelmia,
mutta terveydenhuol-
lon näkökulmasta hän
ei ollut akuutisti palve-
lujen tarpeessa.
Evwarayen mukaan
ratkaisu vaikeaan tilan-
teeseen syntyi lopul-
ta monialaisen viran-
omaisyhteistyön ja po-
liisin oman aktiivisuu-
den kautta.
”Poliisi neuvotteli mie-
lenterveyspalvelujen jär-
jestäjien kanssa ja selvit-
ti heille, millaisia riske-
jä tällaisiin tilanteisiin
liittyy. Henkilö pääsi oi-
keiden palvelujen pii-
riin, vaikka hän ei pel-
kän lääketieteellisen ar-
vion perusteella olisi nii-
tä saanut ainakaan yhtä
nopeasti tai samassa laa-
juudessa.”
Evwarayen mukaan
poliisin rooli asiassa on
tällä hetkellä se, että en-
nalta estävään toimin-
taan koulutettu poliisi
on säännöllisesti yhte-
ydessä nuorukaiseen ja
kyselee tämän kuulumi-
sia. Evwaraye korostaa,
että laillinen velvoite es-
tää rikokset on poliisilla,
mutta usein parhaat työ-
kalut ovat muilla.
Evwaraye soisi rikosten
ennalta ehkäisemisen
kasvavan vielä merkittä-
vämpään rooliin tulevai-
suuden poliisityössä:
”Poliisi on tärkeä osa
turvallisuuden arvoket-
jua, jossa pelkän pahan
poistamisen sijaan pa-
nostetaan niihin lenk-
keihin, joilla voidaan li-
sätä ihmisten turvalli-
suutta ja turvallisuuden
tunnetta.”
Kustantajana ja kirjantekijänä tunnettu Marko Vesterbacka opettaa leipätyönään poliisivies-
tintää Poliisiammattikorkeakoulussa. Suomessa on noin 7500 poliisia, joista hän on ehtinyt
opettaa noin kolmeatuhatta. Yksi Vesterbackan teeseistä kuuluu: Tunne lukijasi. Poliisin tär-
kein lukija on syyttäjä.
