15
Keskiviikko 10.2.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Sastamalan sävelkö:
Rupsahda rauhassa,
rakkaani mun
Muusiko Kari Kuuva levytti 1989 laulun:
Rupsahda rauhassa, rakkaani mun. Sen si-
sältö kertoo ihmisen, tässä tapauksessa nai-
sen, vanhenemisesta. Sanoituksessa painote-
taan, että turha paklaaminen ja ranskalai-
set ihovoiteet ovat liioiteltuja, sillä ihminen
saa vanheta ja uurteet näkyä. Uurteethan
kertovat elämästä, niin hyvistä kuin huo-
noistakin kokemuksista.
Vaan onko tuo laulu: Rupsahda rauhassa,
rakkaani mun, myös Sastamalan kaupun-
gin mielisävel keskustaajama Vammalan ul-
kopuolella? Näin voisi tulkita, kun kuunte-
lee kiikkalaisten mielipiteitä asuinympäris-
töstään, etenkin kaupungin omistamien ra-
kennusten osalta. Silmiin ottaa väkisinkin
muun muassa Kannarin vierustan kirjasto-
talo, joka muinoin palveli Kiikan kunnan-
talona. Erityisesti silmät hamuavat päärai-
tille avautuvaa seinää, jonka maalipinta on
rupsahtanut rauhassa.
Paikkoja ei ole juuri viime aikoina tehty,
vaikka ne kustannuksiltaan tuskin miljoo-
niin yltäisivät. Koko rakennuksenkaan ul-
koseinien ja ikkunanpuitteiden maalaus tus-
kin rassaisivat kassaa kovin monilla kymp-
pitonneilla. Maalia ja pientä ehostusta odot-
taa muuten myös Kiikan nuorisotalo, joka
on erityisesti VPK:n naisten tukikohta, ja Kii-
kan Eläkkeensaajien. Maalit oviin on kuu-
lemma ostettu, mutta ei maalata ennen,
kuin kaupunki kertoo, kuinka pitkään ta-
loa saa käyttää.
Tuskinpa kaupungin etu on, että entisten
kuntakeskusten rakennukset rujoutuvat.
Ihmisten silmät osuvat väkisinkin erilaisiin
rakennuksiin, joiden kunto ainakin osittain
välittää viestiä myös kaupungin kunnosta.
Tietenkin on mahdollista, että valittujen ra-
kennusten kohtalona on vajota tilaan, jos-
ta niitä ei kannata enää ylös nostaa. Vaan
kyllä Kiikassakin julkisia rakennuksia tar-
vitaan.
Sastamalan seurakuntakin on ilmeisesti
pohtimassa Kiikan seurakuntatalon kohta-
loa. Nyt ihmiset pelkäävät, että talo lopete-
taan. Sitä ei pidetä hyvänä. Talolla kun on
käyttöä enemmän kuin yhden tapahtuman
verran vuoden jokaisen päivänä.
Isyyden tunnustaminen
aiheutti hankaluuksia
Lukijan
kysymys
•
Alueviesti
Alueviestiin yhteyttä ottanut lap-
sen isä ihmetteli, miksi isyyden
tunnustaminen ei onnistunut Sas-
tamalassakin käytössä olevan Pro
Consona Lastenvalvoja -ohjelman
kautta, vaan Sisä-Suomen maist-
raatti oli palauttanut asiakirjat.
Nyt lastenvalvojalta tuli isälle kut-
su asioimaan uudelleen lastenval-
vojan luona.
1. Sastamalan kaupungin las-
tenvalvoja
Kaija Marjamäki
, mik-
si näin?
2. Isyyslaki uudistui vuoden
alussa. Miten se helpotti isyyden
tunnustamismenettelyä?
Vastaukset:
1. Oikeusministeriön asetuksen
1474/2015 mukaan isyysasiakirjat
on laadittava Terveyden ja Hyvin-
voinnin laitoksen (THL) vahvista-
man kaavan mukaisille lomakkeil-
le. Maistraatin tietojen mukaan
THL ei ole hyväksynyt yksityi-
sen ohjelmantuottajan lomakkei-
ta, joten niitä ei voida asetuksen
mukaan käyttää. Ko. Pro Conso-
na Lastenvalvoja –ohjelmaan teh-
tiin uusi päivitys uuden isyyslain
johdosta. Ohjelma on lähikunnis-
sa käytössä mm. Akaassa ja Huitti-
sissa, joiden lastenvalvojat, kuten
Sastamalan seudun sosiaali- ja ter-
veyspalveluidenkin lastenvalvoja,
olivat ”hyvässä uskossa”, että oh-
jelma ja lomakkeet ovat käyttökel-
poiset. Huittisten lastenvalvojal-
ta kuulin, että myöskään Lounais-
Suomen maistraatt, missä vahviste-
taan Huittisten isyysasiat, ei hyväk-
synyt ko. ohjelmalla tehtyjä isyy-
den tunnustamisasiakirjoja.
Olen todella pahoillani, ja ilmais-
sut sen myös vanhemmille, jotka
olen joutunut pyytämään toistami-
seen hoitamaan samaa asiaa. Nyt
käytän toistaiseksi vain hyväksyt-
tyjä lomakkeita ja vasta myöhem-
min ko. ohjelmaa, kun sen lomak-
keisto on saatu vastaamaan THL:n
vaatimuksia.
2. Uusi laki tulee helpottamaan
isyyden tunnustamista, jonka uu-
den lain mukaan voi tehdä jo en-
nen lapsen syntymää äitiysneuvo-
lassa.
▶
KUUKAUDEN KUVA
Vammalan Kameraseurassa kisailtiin tammikuussa toinen toistaan näyttävimmillä pakkasai-
heisilla kuvilla. Parhaan otoksen tittelin vei sastamalalaisen Risto Syrjän hyinen kuva vesis-
tön ääreltä. Paljonko lienee kuvaushetkellä ollut pakkasta?
Helmikuun kuvausaiheena on Jää. Kameraseuran toimintaa voit seurata nettisivuilta
.
Miksi jouluvalot palavat
vieläkin?
•
Alueviesti
Helmikuun puoliväli
häämöttää, mutta Sasta-
malan Vammalassa jou-
luvalot palavat yhä iloi-
sesti. Vammaskosken sil-
lan valonauhat on jo pa-
kattu odottamaan ensi
joulua, mutta esimerkik-
si Puistokadun aamulii-
kenteeseen valaisinpyl-
väisiin kiinnitetyt kieh-
kurat luovat yhä vihre-
ää kajoa.
Miksi näin, yhdys-
kuntatekniikan päällik-
kö
Kauko Vainiomäki
?
”Tiedämme kyllä hy-
vin, että jouluvalot tu-
lisi poistaa heti loppiai-
sen jälkeen. Tänä vuon-
na kävi kuitenkin niin,
että juuri tähän ajan-
kohtaan osui pitkä pak-
kasjakso. Emme sääs-
telleet niinkään miehiä,
vaan hydrauliikalla toi-
mivaa nosturia, joka oli-
si voinut hajota kovassa
pakkasessa.
Kun pakkanen lauhtui,
alkoi ongelmakausi. En-
sin satoi tasaiseen tah-
tiin paljon lunta, min-
kä jälkeen tuli plussake-
li. Ensin aurattiin ja nyt
vettä liikkuu niin paljon
ojissa ja kaduilla, että ai-
ka on mennyt rumpuja
sulatellessa.
Meillä on omaa väkeä
sen verran vähän, että
kaikilla on ollut kädet
täynnä työtä, eikä ul-
kopuolisen työvoiman
palkkaaminen tällaiseen
hommaan tunnu oikein
mielekkäältä”, Vainio-
mäki taustoittaa.
Toiveissa on, että valot
poistettaisiin muutaman
päivän kuluessa.
”Yksi vaihtoehto oli-
si tietysti ollut napata
vain pistokkeet irti, jol-
loin koristeet olisivat
saaneet jäädä pylväisiin
ilman valoja. Samalla
vaivalla ne ottaa kuiten-
kin kokonaan irti. Hom-
maan tarvitaan useam-
pi mies, sillä valot pitää
kiinnittää suoraan teli-
neisiin. Lisäksi tarvitaan
etu- tai taka-autoja va-
roittamaan työstä, kun
toimitaan liikenteen se-
assa.”
Sähkönkulutuksesta
murehtivia Vainiomä-
ki lohduttaa kertomal-
la, että energiasyöppö-
jä jouluvalot eivät sen-
tään ole.
Lukijan
kysymys
