10
Keskiviikko 2.3.2016
•
Kansanedustaja
Ilmari Nurminen (SD)
Terveisiä
eduskunnasta
TALVILOMA
Pulikointia Antti
Tuiskun tahtiin
▶
Huittislaisten Elli ja Elisa Tiutun lomaviikkon kohokohdat olivat
laskettelu Ellivuoressa ja vesidisco uimahallissa.
Siskokset Elisa (oikealla) ja Elli Tiuttu olivat sopineet vesidiscoon osallistumisesta yhdessä ys-
tävänsä Adalmiina Mäkitalon kanssa jo monta viikkoa sitten.
•
Laura Haavisto
Talvilomasta päästiin
nauttimaan eteläisimmäs-
sä Suomessa viime viikolla
mukavassa pakkassäässä.
Huittislaisten alakoulu-
laisten talviloma huipen-
tui uimahallissa perjan-
tai-iltana järjestettyyn ve-
sidiscoon.
Vilkkuvien valojen lois-
teessa ja popin pauhates-
sa uima-altaissa polskut-
teli viitisenkymmentä
3-6-luokkalaista.
"Ensimmäisen kerran
vastaavaa tapahtumaa tai-
dettiin Huittisissa kokeil-
la vuoden 2014 syyslo-
malla. Jo silloin vesidisco
oli varsinainen menestys.
Tänäänkin lapsia on mu-
kavasti, vaikka koko vii-
kon hyvänä jatkuneet ul-
koilukelit varmasti vähän
verottavat väkeä", nuori-
soasiainhoitaja
Reija Kan-
kilampi
kertoo.
■
TAVALLISEEN
iltauin-
tiin verrattuna vesidisco
vaatii jonkin verran jär-
jestelyjä.
"Tänne on tietenkin pi-
tänyt tuoda äänentoisto ja
värivalot. Lisäksi olemme
suunnitelleet pientä oh-
jelmaa, kuten kilpailuja",
Kankilampi sanoo.
DJ:nä toimivan
Tiina
Haaviston
mukaan vesi-
discon toivotuinta kappa-
letta on vaikea sanoa, suo-
sikkiartistit ovat kuitenkin
täysin selviä. "Antti Tuis-
ku ja Robin, niitä lapset
haluavat kuulla selvästi
eniten", hän tietää.
■
HUITTISLAISET
Elli
ja
Elisa Tiuttu
pulahtivat
vesidiscoon ensimmäistä
kertaa.
"Tämä on hiihtoloman
toiseksi paras päivä. Kai-
kista kivointa oli, kun pää-
simme laskettelemaan El-
livuoreen", siskokset ker-
tovat.
Lomaviikko on mennyt
kaksikolla nopeasti. Jokai-
nen päivä on ollut täynnä
tekemistä.
"Yhtenä päivänä käytiin
Euran uimahallissa. Lisäk-
si on vierailtu mummuil-
la ja käyty ostoksilla", Eli-
sa luettelee.
Molemmat tytöt ihas-
tuivat vesidiscon erikoi-
seen tunnelmaan.
"Tämä on ollut todella
hieno kokemus. Hämä-
ryys ja värivalot tekevät
uimisesta ihan erilaista.
Kun tulee hyvää musiik-
kia, on tosi kiva temppuil-
la vedessä yhdessä kave-
reiden kanssa", Elli sanoo.
Jännittäviltä hetkiltä-
kään vesidiscossa ei väl-
tytty.
"Kaverin koru meni huk-
kaan ja sitten meidän piti
etsiä sitä porukalla. Se oli
tosi vaikeaa, kun täällä
on niin pimeää. Onneksi
se kuitenkin löytyi", tytöt
kertovat helpottuneina.
Eläkevarojen
tuottoja enemmän
ostovoimaan
Senioriliikkeen puheenjohtaja, demarei-
den entinen kansanedustaja Kimmo Kil-
junen on pistänyt vireille kansalaisaloit-
teen taitetun indeksin korjaamiseksi. Aloi-
te on kerännyt jo liki 75 000 nimeä ja tulee
kevään aikana käsittelyyn eduskuntaan.
Nykyisessä eläkejärjestelmässämme on
korjaamisen varaa. Itse järjestelmä voi hy-
vin, mutta eläkeläiset huonosti. Työeläk-
keiden painotus palkkaindeksin suuntaan
ei tarkoita eläkkeiden korotusta, vaan
eläkkeiden laskun estämistä. Kuitenkin
paras keino parantaa pienituloisten elä-
keläisten asemaa on takuueläkkeen nosto.
Suomessa lähes kaikki eläkeläiset ovat pie-
nituloisia. Suurituloinen eläkeläinen an-
saitsee yli 2500 euroa. Todella isoja, lähes
5000 euron eläkkeitä, saa vain 0,8%. Esi-
merkiksi 69-vuotiaalla eläke on keskimää-
rin 1820 euroa/kk ja 100-vuotiaalla se on
enää 1224 euroa/kk. Jos tarkastelemme
eläkkeiden muutoksia 1995-vuoden jäl-
keen tähän päivään, palkat ovat kasva-
neet 88 prosenttia ja vastaavasti eläkkeet
46 prosenttia. Huomionarvoista on myös
se, että eläkeläisten määrä on kaksinker-
taistunut, mutta eläkerahastot ovat lähes
viisinkertaistuneet.
Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mu-
kaan nyt vain pieni osa eläkevarojen tuo-
tosta ohjataan eläkkeisiin. Suurin osa voi-
tosta ohjataan eläkevarojen pääoman
kasvattamiseen. Kuitenkaan rahastoiduil-
la eläkevaroilla ei rahoiteta nykyisiä eläk-
keitä, vaan erilaisilla kerättävillä työelä-
kemaksuilla.
Indeksijärjestelmään koskemalla ei syötäi-
si tulevaisuudessa siemenperunoita, vaan
sillä nipistettäisiin vain eläkeyhtiöiden
tuotosta.
Indeksikeskustelussa kyse ei ole vastak-
kainasettelusta, nuoret vastaan eläkeläi-
set, pienituloiset vastaan suurituloiset tai
tulevat eläkeläiset vastaan nykyiset eläke-
läiset. Vastakkain ovat paisuvat eläkeva-
rat ja köyhtyvät eläkeläiset. Huomion ar-
voista on, että esimerkiksi Ruotsissa eläk-
keitä nostettiin viime vuonna 4,5 prosent-
tia, koska eläkerahastojen tuotot olivat
niin suuret. Suomessa taas eläkkeiden ko-
rotukset ovat tänäkin vuonna 0-prosenttia.
Eduskuntakäsittelyssä esitys voi muovau-
tua sellaiseksi, että pysytään entisellään
tai että järjestelmää muutetaan kohti ko-
ko- tai puoliväli-indeksiä.Itse haluan tu-
kea sellaista esitystä, joilla tuottoja suun-
nataan enemmän eläkkeisiin. Indeksijär-
jestelmän muuttaminen ei poista eläke-
läisköyhyyttä, tarvitsemme sen ratkaise-
miseksi muita toimenpiteitä. Kansalais-
aloitteen tavoite on kuitenkin hyvä, eli
ylöspäin.
Keskiviikkona 9.3.2016 kello 12.00–18.00
Vexve Areena
SastamalanSeudunYrityspalveluOy
-ɼNɛ ʣʖʜʅɸOɈ ʝɚ ʣʖʜʅɸȵɏ VʝʠʖYɈ ȴHVˊʤ\ͯSʋɵɷNɈ"
ZZZ VDVN\ À SHVWXXPDUNNLQDW
PESTUU
MARKKINAT
Tutustu kesätyötarjontaan, esittele osaamistasi
ja luo suhteita alueen parhaisiin yrityksiin.
