17
Torstai 31.3.2016
JULKISTAMINEN
"Maailma voi olla juro ja julma,
mutta elämä on kaunis"
▶
Huittislaisten Jukka Saarisen ja Kata Sivusen ensimmäinen yhteinen runokirja Ilo, Valo ja Voima! on
elämänmakuinen teos vuoden kiertokulusta.
•
Laura Haavisto
Huittislaiset toimittaja,
kirjailija ja sanoittaja
Juk-
ka Saarinen
ja valokuvaa-
ja
Kata Sivunen
julkisti-
vat pari viikkoa sitten en-
simmäisen yhteisen runo-
kirjansa Ilo, Valo ja Voi-
ma!
Sivusen ensimmäinen
ja Saarisen kahdeksas oma
teos kietoo yhteen vuo-
denaikojen ja ihmisen elä-
män kiertokulun kauniilla
luontokuvilla ja kosketta-
villa runoteksteillä.
"Useinhan on niin, et-
tä ensin on tekstit, joi-
hin otetaan sopivat kuvat.
Tässä tapauksessa proses-
si kuitenkin meni toisin
päin. Olen aina pitänyt
Katan kuvien hengestä ja
ehdotin hänelle yhteistä
kirjaa. Pyysin häneltä lä-
hiseudulta otettuja kuvia
ja 130 kuvasta valitsin lo-
pulta kirjaan 60 sopivin-
ta", Saarinen kertoo.
■
RUNOKIRJA
lähti syn-
tymään, kun Saarinen le-
vitti kuvat lattialle ja al-
koi hahmotella niille jär-
jestystä. "Alunperinkin
ajattelimme, että vuoden
kiertokulku voisi olla hy-
vä teema kirjalle. Kuin it-
sestään kuvat sitten alkoi-
vat järjestyä kevääseen,
kesään, syksyyn, jouluun
ja takaisin seuraavaan ke-
vääseen", Saarinen muis-
telee.
Jotkut runot syntyi-
vät koko kuvasta, toisiin
inspiraatio löytyi pienestä
yksityiskohdasta.
"En kertonut kuvista Ju-
kalle mitään etukäteen,
vaan hän sai itse löytää
niistä tarinansa. Olikin
hienoa huomata, miten
samassa kuvassa voi näh-
dä aivan eri asioita", Sivu-
nen sanoo.
■
SUURIN
osa runoteok-
sen kuvista on otettu sa-
takuntalaisittain tutuissa
maisemissa.
"Yllättävän moni va-
lokuva on napattu ihan
omasta pihasta. Aina hy-
vää kuvaa varten ei tarvit-
se lähteä merta edemmäs
kalaan", Sivunen toteaa.
Vapaa-ajallaankin valo-
kuvasta harrastava Sivu-
nen napsii vuodessa noin
100 000 kuvaa.
"Tästä tuli minulle am-
matti kuin vahingos-
sa. Vanhin lapsenlapse-
ni on 12-vuotias ja kuva-
sin häntä paljon vauvana.
Tutut ja tuttujen tutut nä-
kivät kuvia ja sain jatku-
vasti enemmän pyyntö-
jä kuvauksista. Nykyään
tämä työllistää minua jo
enemmän kuin perheem-
me kodinkoneliike", Sivu-
nen kertoo.
Luonnon kuvaaminen
on Sivuselle tapa rentou-
tua ja nollata.
"Se ei koskaan tunnu
työltä. Vietän mielelläni
koko päivän jossain pii-
lokojussa, kylmyyskään
ei haittaa, sillä se on vain
pukeutumiskysymys",
nainen naurahtaa.
■
MYÖS
kirjan graafi-
nen ilme ja taitto on huit-
tislaista käsialaa, siitä on
vastannut Marjut Peltola.
"Olin todella innoissa-
ni päästessäni mukaan tä-
hän projektiin, sillä kirjo-
jen ja kirjallisuuden ystä-
vänä tämä tuntui todella
mieluisalta haasteelta. Ul-
koasuun ja taittotyyliin
on käytetty paljon har-
kintaa ja olen oikein tyy-
tyväinen lopputulokseen",
Peltola sanoo.
Persoonallinen tyyli saa
kiitosta myös kirjailijalta
ja valokuvaajalta.
"Kirjan ulkonäkö on pal-
jon muutakin kuin kuva
ja teksti. Muotokieli on
erinomainen ja olemme
erittäin tyytyväisiä teok-
sen dynaamiseen ulko-
asuun", Saarinen kiittelee.
"Kyllä tästä tuli sellai-
nen teos, jonka takana
voimme reilusti seisoa",
Sivunenkin toteaa.
Kirjan runoista ja ku-
vista on tehty myös 15
osainen korttisarja. Li-
säksi Saarinen on koos-
tanut musiikkia sisältä-
vän elämyskokonaisuu-
den, joka sopii erilaisis-
sa tilaisuuksissa esitettä-
väksi.
"Tämän avulla on help-
po näyttää se, että maail-
ma voi olla juro ja julma,
mutta elämä on kaunis",
Saarinen sanoo.
Jukka
Saarinen
FAKTA
■
Asuu Huittisten
Vampulassa
■
Työskennellyt pää-
työkseen toimitta-
jana muun muassa
Lauttakylä-lehdessä
ja Turun Sanomissa
■
Kirjoittanut aiem-
min viisi runokirjaa
sekä tietokirjan Ei-
no evakkopoika ja
musiikkikirjan Si-
nun vuokses - Fin-
landers
■
Sanoittanut toista-
sataa levytettyä lau-
lua
Kata
Sivunen
FAKTA
■
Valokuvastudio ko-
tona Huittisissa
■
Saanut innostuksen
valokuvaamiseen
äidiltään
■
Erikoistunut ihmis-
ten ja luonnon ku-
vaamiseen
■
Nauttii erityises-
ti talvella kuvaami-
sesta
Kata Sivunen ja Jukka Saarinen aloittivat yhteisen kirjaprojektin noin
vuosi sitten. Molemmat ovat lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. ”Pro-
sessina tämä oli niin mukava kokemus, että voisimme harkita toista-
kin teosta”, kaksikko hymyilee.
Numeroautoajot tuovat
Sastamalan kyläteille
60-luvun tunnelmaa
Numeroautoajot olivat mukavaa, leikkimielis-
tä yhdessäoloa ja samaa tunnelmaa niihin ta-
voitellaan jälleen. ”Mukaan on ilmoittautunut
jo iso joukko autokuntia, jotka haluavat asu-
kokonaisuuksia myöten eläytyä 60-lukuun”,
kertoo Seppo Rehakka.
•
Samuli Kinnari
Seppo Rehakka
muistaa
1960-luvun numeroauto-
ajot lapsuudestaan Käm-
mäkässä. Lauantaina 23.
huhtikuuta Sastamalassa
on luvassa nostalgisia tun-
nelmia, kun rastiajo kier-
tää kyläteillä noin 100-
150 kilometrin lenkin.
"Yleensä ajettiin maa-
seudulla, mutta lähtö
ja maali olivat jossakin
isommassa kylässä. Itse
muistan Tyrväältä kolmet
tai neljät ajot", Seppo Re-
hakka kertoo. "Silloin oli-
vat autot harvinaisia ja
kun oli numero kyljes-
sä, niin ralliautoina kaik-
kia pidettiin, vaikka eivät
ne niitä olleet", hän jatkaa
pilke silmäkulmassaan.
Nyt järjestettäviin nu-
meroautoajoihin Seppo
Rehakka on saanut yhteis-
työkumppaniksi muun
muassa Sastamalan ky-
läyhdistykset. Reitti kier-
tää kylissä, joissa autokun-
nille on luvassa monen-
laisia tehtäviä. Lähtö ja
maali ovat Vammalan lu-
kion ja nuorisotalo Pilven
pihapiirissä, jonne yleisö
on tervetullut katsomaan
autoja ja kannustamaan
osallistujia. "Jokainen au-
to kuvataan lähtölavalla
numero kyljessään", Re-
hakka sanoo.
Ruutulipun heilutta-
jan henkilöllisyyden Sep-
po Rehakka jättää vielä
salaperäisyyden verhoon,
mutta vinkkaa, että jota-
kin yllätyksellistä on lu-
vassa. Numeroautoajot
olivat 60-luvulla muka-
vaa, leikkimielistä yhdes-
säoloa ja samaa tunnel-
maa niihin tavoitellaan
jälleen. Reitille voi lähteä
Numeroautoajot
60-luvun tyyliin
FAKTA
■
La 23.4. klo 14
■
Lähtö ja maali Vammalan lukion ja nuoriso-
talo Pilven pihapiirissä. Reitti kiertää Sasta-
malan kyläteillä n. 100-150 km
■
Autojen tulee olla tieliikenteeseen
hyväksyttyjä
■
Ilmoittautuminen käsiohjelmaa varten vii-
meistään 10.4. Seppo Rehakalle p. 040 960
1117,
niin vanhalla kuin uudel-
lakin autolla. Mitään eri-
tyisvaatimuksia osallistu-
jille ei ole.
"Mukaan on ilmoittau-
tunut jo iso joukko au-
tokuntia, jotka haluavat
asukokonaisuuksia myö-
ten eläytyä 60-lukuun.
Vanhempien autojen
luokkaan osallistuu myös
merkkikerhoja. Uudempi-
en autojen luokassa taa-
sen on mukana aivan uu-
siakin autoja paikallisten
autoliikkeiden valikoimis-
ta", Seppo Rehakka kertoo.
Rastiajoon osallistuneista
palkitaan paras automerk-
ki ja autokunta.
