15
Keskiviikko 7.9.2016
Veli-Matti Saksi
Tulevia
kuntapäättäjiä
etsitään jo ensi
huhtikuun vaaleihin
Vavisuttava muutos kohtaa kansalaisia
tänä syksynä. Vuosikymmeniä on totut-
tu siihen, että kuntapäättäjät valitaan
vaaleilla syksyllä. Näin ei tapahdu tänä
vuonna. Vaalit on siirretty vuoden 2017
huhtikuun 9. päivälle. Jatkossa vaalit
ovat huhtikuun kolmantena sunnun-
taina. Ensi vuonna vaalit on aikaistettu,
koska kolmas sunnuntai sattuu olemaan
pääsiäinen.
Yhdeksi kulmakiveksi uudelle vaaliaika-
taululle löytyi kuntien talousarvioitten
laatiminen. On pidetty hankalana, että
vanha valtuusto päättää viimeiseksi töik-
seen tulevaa valtuustoa sitovan budjetin.
Uuden kuntalain mukaan valtuustojen
toimikausi on toukokuun loppuun ja uu-
si aloittaa kesäkuun alussa. Näin budje-
tin valmistelu jää tuoreille päättäjille. Ja
raskaan kuukauden päätteeksi on edes-
sä kesäloma.
Uuden lain mukaan ei myöskään pide-
tä enää kunnallisvaaleja. Uusi nimi on
kuntavaalit. Puolueet ovat ottaneet muu-
tokset omikseen ja alkaneet hyvissä ajoin
etsimään tulevia kuntapäättäjiä ehdo-
kaslistoilleen. Uudesta vaaliajankohdas-
ta huolimatta etsintä ei ole yhtään hel-
pompaa kuin aiemminkaan, ehkä jopa
vaikeampaa. Valtuustojen valtahan kape-
nee maakunta- ja sote-uudistusten myötä
vuoden 2019 alussa, kun terveydenhuol-
to ja sosiaaliasiat siirtyvät maakunnille.
Kuntien talousarvioista katoaa noin puo-
let euroista ja päätettävät asiat jokseenkin
samassa suhteessa.
Silti kuntavaalit ovat erittäin tärkeät.
Kunta on ihmisiä lähellä ja läheisiä pal-
veluita jää yhä kuntien kontolle, kuten
koulutus, elinvoima, kulttuuri, vapaa-ai-
ka ja tekninen puoli. Tulevilta päättäjil-
tä vaaditaan erityisesti näkemystä tule-
vaisuudesta, jotta kunnat pysyvät elinvoi-
maisina.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on huo-
lissaan kuntapäättäjien sukupuolijakau-
masta. Viime vaaleissa 2012 naisten osuus
valtuutetuista laski ensimmäisen kerran
sitten vuoden 1956. Surullista, sillä nai-
set pystyvät ajattelemaan asioita eri nä-
kökulmista monesti paremmin kuin mie-
het, joiden pohdinta on useimmiten suo-
raviivaista ja suoraan euroihin liittyvää.
Kun sosiaali- ja terveysasioiden järjestä-
minen jää kunnilta pois, niin mitä se vai-
kuttaa poliittisten ryhmien ideologisiin
eroihin? Voiko niitä olla vaikkapa katu-
jen kunnossapidon osalta? Ei voi, niitä au-
rataan talvisin jo valmiiksi huonosti.
SAKSI
TUT
OSALLISUUTTA
Santerin tornissa
näkymätön peikko
!
Koiramäen päiväkodin ja Pukstaavin yhteistyön
tuloksena lapset tutustuivat osallistuen
arkkitehtuuriin, tiloihin ja tarinoihin.
•
Minna Isotalo
Millaista on katsella ym-
päristöään korkeasta tor-
nista?
Ylhäältä katsottuna ta-
lot ja ihmiset näyttä-
vät pieniltä. Ylhäällä voi
myös tuulla ja olla kyl-
mää. Näin ainakin Koira-
mäen päiväkodin Kaisla-
rannan lasten mielestä.
”Dubaissa kerrostalot oli
pilviin saakka, ja hotel-
lin ikkunasta näkyi kau-
as”, muistelee viisivuoti-
as
Niilo
.
”Kerrostalot on aina kor-
keita”, toteaa
Peetu
.
”Sastamalassa on kor-
keita paikkoja. Pirunvuo-
ren kivilinna on korkealla
kalliolla”, tietää
Kristiina
.
Q
ENTÄ
millaisen tornin
lapset itse rakentaisivat?
”Mun tornissa on sali ja
kellari. Siellä asuu ihmi-
siä ja Mikko Mallikas”, il-
moittaa Peetu.
Kristiina
piirtää oman
torninsa seinät kirkkailla
väreillä.
Santerin
mieli-
kuvissa näkymätön peik-
ko vahtii tornissa asuvia
lapsia ja tekee kepposia.
Nellin torni on täynnä
vauvoja, ikkunoita ja par-
vekkeita.
Q
TYÖHAALARIIN
ja ky-
pärään sonnustautunut
museolehtori
Sanna Asi-
kainen
antaa lasten tut-
kittavaksi papereita, joi-
den hän sanoo olevan
tärkeitä talonrakennuk-
sen kannalta.
Lapset tutkivat viivojen
muodostamia kuvioita.
Sitten joku keksii. ”Tää on
ohje! Ilman näitä ei osata
rakentaa.”
Arkkitehti-raksatyömies
Asikainen johdattaa lapsi-
ryhmän rakennuspuuhiin.
Risujen tai paukkuvan pel-
lin sijaan talon seinät kan-
nattaa tehdä puusta tai ki-
vestä. Katonkin jokainen
yleensä haluaa matalaan
majaansa, erilaisista möö-
peleistä puhumattakaan.
Ilman mittaa ja mitta-
suhteiden käsittämistä
hanke hankaloituu. Jät-
timäiselle tuolille mah-
tuu monta lasta ja sille
kiipeäminen on hauskaa.
Mutta miten käytönnöl-
linen kyseinen kapistus
on keittiössä, jos ruo-
kailijan varpaat hipovat
ruokapöytää?
Q
KOIRAMÄEN
päiväko-
din lapset pohtivat arkki-
tehtuuriin ja rakentami-
seen liittyviä kysymyksiä
museossa viime viikolla.
Sanna Asikaisen mu-
kaan leikin varjolla tutkit-
tiin isoja asioita: ympäris-
tön viihtyvyyttä, erilaisia
tiloja ja tilaratkaisuja, jo-
pa kaavoitusta.
”Parhaimmillaan tari-
nalliset toimintatuoki-
ot innostavat lasta lähes-
tymään asioita tutkivalla
otteella.”
Uusi varhaissuunnitel-
ma painottaa ilmiöpoh-
jaista oppimista ja lasten
osallisuutta.
“Lapsilla pitäisi olla enem-
män mahdollisuuksia lau-
sua mielipiteensä heitä kos-
kevista hankkeista kuten
leikkipaikkojen ja puistojen
rakentamisesta ja kaupun-
kisuunnittelusta ylipäänsä”,
Asikainen miettii.
Q
L AS T ENTARHAN -
OPETTAJA
Karoliina
Koivuniemi-Ollila
ku-
vailee Pukstaavi-visiittiä
myönteiseksi kokemuk-
seksi.
“Olin yllättynyt sii-
tä, miten täysillä lap-
set olivat mukana alus-
ta loppuun saakka. Us-
kon vierailun antavan
virikkeitä jatkopohdin-
toja ajatellen.”
Mitä lapsille jäi vi-
siitistä päällimmäisenä
mieleen?
“Oli kivaa istua isolla
tuolilla. Satukirjan Reino
rakensi talon, ja mekin ra-
kensimme talon. Onnelli-
nen loppu.”
Kenties museosta tai-
valsi takaisin päiväkodille
joukko innostuneita ym-
päristönsä tarkkailijoita.
Koiramäen päiväkodin Kaislarannan lapsia fiktiivisellä lauttamatkal-
la saareen talonrakennuspuuhiin. Kipparina museolehtori Sanna Asi-
kainen.
Kummius
hyödyttää kaikkia
"
Pukstaavi on syksystä alkaen Koiramäen päi-
väkodin kummi.
"
Kummitoiminta sisältää täydennyskoulutuk-
sia henkilökunnalle sekä monipuolista toi-
mintaa lapsille.
"
Yhteistyön tavoitteena on muun muassa las-
ten osallistaminen ja sosiaalisen kanssakäy-
misen harjoittelu sekä se, että päiväkodin
henkilöstö saa keinoja lastenkirjallisuuden
hyödyntämiseen ja draaman käyttöön kirjal-
lisuuskasvatuksessa.
"
Pukstaavi saa yhteistyöstä vinkkejä ja palau-
tetta toimintansa kehittämiseen.
"
Koiramäen päiväkodin lasten museovierailul-
la tekemät teokset ovat kuukauden verran osa
näyttelyä.
Lastentarhanopettaja Karoliina Koivuniemi-
Ollila kysyy keitä Kristiinan piirtämässä, vä-
rikkäässä tornissa asuu.
