19
Keskiviikko 7.9.2016
SITOUMUS
Kiusaaminen olisi voinut pilata
Duudsonien menestyksen
!
Huittislaiset peruskoululaiset allekirjoittivat sopimuksen kiusaamattomista
koululuokista. ”Ruttuja ei saa mitenkään silitettyä ennalleen.”
•
Laura Haavisto
Miesnelikko Duudsonit
niittää menestystä maa-
ilmalla. Hilpeä pohja-
lainen joukkio tunne-
taan hurjista stunteis-
taan ja hurtista huumo-
ristaan. Parinkymmenen
vuoden ajan määrätietoi-
sesti maailmaa valloitta-
neista Duudsoneista
Jar-
no ”Jarppi” Leppälä
ja
Hannu-Pekka ”HP” Par-
viainen
vierailivat viime
viikolla Huittisissa kerto-
massa, mikä olisi voinut
torpata miesten menes-
tyksen.
”Kiusaaminen. Jos me
olisimme alkaneet kiusa-
ta toisiamme, meistä ei
olisi koskaan tullut ka-
vereita. Emme olisi iki-
nä alkaneet kuvata en-
simmäisiä videoitamme,
emmekä olisi nyt tässä.
Kiusaamalla olisimme
voineet pilata itse omat
hienot vuotemme”, HP
perusteli huittislaisil-
le koululaisille, miksi
Duudsonit ovat ryhty-
neet työhön kiusaamis-
ta vastaan.
Q
KIUSAAMINEN
edus-
taa päinvastaisia asioita,
joita Duudsonit haluavat
olla. Silti miehet myöntä-
vät, ettei kiusaaminen ole
heillekään ihan vierasta.
”Meillä on kokemus-
ta kiusaamisen molem-
milta puolilta. Kun
Juk-
ka
siirtyi uuteen kouluun,
hän alkoi raivata omaa ti-
laa kiusaamalla. Onnek-
si hän ymmärsi nopeasti,
että se on väärin ja type-
rää. Kaikista asioista, joi-
ta Jukka on elämässään
tehnyt, kiusaaminen on
ainut, mitä hän katuu”,
Jarppi kertoi.
Jarno on joutunut ole-
maan kiusaamisen koh-
teena.
”Nimittelyä, pipon lät-
äkköön heittämistä ja po-
rukasta pois jättämistä.
Kun aloimme tehdä työtä
kiusaamista vastaan, Jar-
no muisteli sitä aikaa ja
alkoi itkeä. Niin paljon se
häntä edelleen satuttaa”,
HP paljasti.
Jarnon kiusaaminen
päättyi, kun hän kertoi
siitä rohkeasti kotona ja
koulussa, jolloin asiaan
puututtiin.
Q
DUUDSONIT
muistut-
tivat nuoria myös siitä, et-
tä Suomi on pieni maa, ei-
kä kukaan voi koskaan tie-
tää, mihin tulevaisuus ke-
netkin kuljettaa.
”Sitten kun olet tavoit-
telemassa omaa unel-
maasi, siitä voi olla päät-
tämässä se sama tyyppi,
jota olet kiusannut. Täs-
sä tilassa voi nytkin olla
paikalla joku, joka päät-
tää toteutuuko sun unel-
ma joskus vai ei”, he pai-
nottivat.
Luentonsa päätteeksi
HP esitteli kuulijajoukol-
le sileää, valkoista pape-
ria. Rutattuaan sen nyr-
kissään hän muistutti,
ettei ruttuja saa enää mi-
tenkään silitettyä ennal-
leen.
”Tärkeintä on miettiä
miten puhuu ja kohte-
lee toista”, hän painotti
ja jakoi äidiltään vuosia
sitten saaman elämän-
ohjeen. ”Kaikista ei tar-
vi tykätä, mutta kaikki-
en kanssa tarvii tulla toi-
meen.”
Q
ÄLÄ
KIUSAA - kiusaa-
misen vastainen päivä ke-
räsi Risto Ryti -saliin lä-
hes tuhat huittislaista pe-
ruskoululaista. Päivän ta-
voitteena oli herättää op-
pilaat miettimään, miten
tehdä omasta koulusta ja
lähiympäristöstään entis-
tä mukavampi ja ystäväl-
lisempi.
”Kenenkään ei pitäisi
joutua kiusatuksi, mutta
koulumaailma on julma.
Jos tällaisen tempauksen
myötä yksikin kiusaaja
ymmärtää toimintansa
typeryyden, se on sen ar-
voista”, idean äiti
Krista
Laivuori-Saari
totesi.
Kiusaamisen vastaisen
päivän järjestelyihin osal-
listuivat Huittisten Sääs-
töpankki, Huittisten kau-
punki, MLL Huittinen ja
Artemiia.
Duudsonit muistuttivat huittislaisia peruskoululaisia siitä, että heidän
menestyksensä takana on unelmointi. ”Aina kannattaa unelmoida. Se
on siitä hienoa, että unelmat ovat jokaisen omia ja ihan itse saa päät-
tää, millaisia ne ovat”, H-P painotti.
Seitsemännen luokan
syksyllä aloittaneet
Niklas Toivola
,
Tom-
mi Mäenpää
,
Mati-
as Mäenpää
ja
Arttu
Mikkonen
kuuntelivat
Duudsoneita kiinnos-
tuneita.
Luento jakaa nelikon
mielipiteet. Osa uskoo
sen auttavan kiusaami-
sen ehkäisemisessä, mut-
ta kaikki pojat eivät ole
yhtä mieltä.
”On hyvä, että kiusaa-
miseen pyritään puuttu-
maan, mutta se on vaike-
aa. Välttämättä kiusaaja
ei edes tunnista itseään”,
he pohtivat.
Pojat kertovat törmän-
neensä kiusaamiseen ala-
koulussa. Samaa ongel-
maa ei ole ollut havaitta-
vissa yläkoulun puolella.
”En muista, että olisin
yhtään kertaa nähnyt mi-
tään inhottavaa toimin-
taa”, Matias Mäenpää sa-
noo.
Q
POJAT
pohtivat, et-
tä kiusaamisen määritte-
leminen on vaikeaa. Tö-
niminen tai pieni paini
saattavat kuulua kaveri-
porukan leikkimieliseen
yhdessä oloon.
”Jos siitä tulee paha
mieli tai se tuntuu pa-
halta, silloin se on kiu-
saamista. Ei voi kuiten-
kaan suoraan ajatella,
että jos toinen tönäisee
toista, niin sillä tarkoi-
tettaisiin mitään pahaa.
Pitää olla tarkka siitä,
mitä toiselle sanoo. Jos-
kus vitsit voivat men-
nä liian rajuiksi”, pojat
tuumivat.
Duudsonien tapaan
myös Niklas, Tommi, Ma-
tias ja Arttu tavoittelevat
yhteistä unelmaa. He ha-
luavat tulla maailman
parhaiksi Pokémon Go
-pelaajiksi.
”Tai sitten prinsessoiksi,
kuten Duudsonit”, nelik-
ko räkättää.
Kiusaaminen tuntuu pahalta
Aivoinfarktissa no-
pea hoitoon pääseminen
on äärimmäisen tärkeää,
Huhtasella se toteutui par-
haalla mahdollisella taval-
la. Tärkeää on myös kun-
touttamisen aloittaminen
välittömästi.
”Muistoni perustuvat
siihen, mitä olen kuul-
lut, mutta heti kun aivo-
infarkti oli todettu, minul-
la aloitettiin liuotushoito.
Siitä ammattilaiset ohja-
sivat kuntoutusta eteen-
päin. Jotkut harjoitukset
olivat todella tympeitä,
mutta hiljalleen sitä alkoi
palata ennalleen.”
Mies muistuttaakin, että
aivoinfarktin jälkeen ei kan-
nata jäädä surkuttelemaan.
”Joutenolo ei ole ihmi-
selle hyväksi. Parantu-
minen on pitkälti itsestä
kiinni. Oma halu on kai-
kista tärkeintä. Jälki jää ai-
na, mutta sitä ei pidä jää-
dä liiaksi miettimään. Elä-
mä pitää ottaa tosissaan,
ei tosikkona.”
Q
HUHTANEN
on pa-
lautunut aivoinfarktin
jälkeen lähes entiselleen.
Autoakin hän saa edel-
leen ajaa, mutta ei enää
työkseen.
”Kitaran rämpyttely on
mennyttä elämää ja tie-
tokoneiden kanssa olen
täysin onneton. Asiat kui-
tenkin menevät niin, että
jos jotain menettää, niin
jotain muuta saa tilal-
le. Olen huomannut, että
hosumalla ei tule mitään,
vaan kiire ainoastaan tu-
hoaa. Nykyään minulla
on aikaa kaikkein tärkeim-
mälle eli perheelle”, Huh-
tanen pohtii.
Onko elämä parempaa
ennen vai jälkeen sairas-
tumisen? Siihen Huhta-
nen ei osaa vastata. Hä-
nen mielestään aivoin-
farktin jälkeisestä elämäs-
tä tulisi puhua kaunistele-
matta ja kauhistelematta.
”Ainakin elämän arvot
ovat nyt erilaiset. Monel-
le töistä pois jääminen on
todella kova paikka ja sen
myötä tuskin kenenkään
taloudellinen tilanne pa-
ranee. Silti on itsestä kiin-
ni, millaiseksi oman elä-
mänsä päättää. Pitää et-
siä se oma juttu, missä
on sairastumisen jälkeen
hyvä.”
Pekka Huhtanen
haluaa
kertoa aivoinfarktistaan
avoimesti, sillä hänen
mukaansa sairaudesta ei
puhuta tarpeeksi, vaik-
ka tapaukset ovat viime
vuosina lisääntyneet.
”Valistus on tärkeää,
jotta ihmiset oppisivat
tunnistamaan oireet pa-
remmin ja uskaltaisivat
toimia rohkeasti”, Huh-
tanen painottaa.
Aivoinfarktin oireita
havaittuaan tulisi soittaa
nopeasti hätänumeroon
112, sillä aivoinfarktin
liuotushoito on aloitet-
tava sairaalassa ensitun-
teina.
”Sairastuminen ei kat-
so aikaa, paikkaa eikä
henkilöä. Sairastunut ei
useinkaan itse ymmärrä
oireitaan, joten jää sivul-
listen tehtäväksi auttaa.
Aivoinfarktin saanees-
ta ei voi tietää, tuntee-
ko hän esimerkiksi pel-
koa, siksi olisi hyvä men-
nä viereen ja olla läsnä.
Tärkeintä on yrittää aut-
taa”, Huhtanen korostaa.
Q
KOHONNUT
veren-
paine ja korkea koko-
naiskolesteroliarvo sekä
tupakointi, runsas alko-
holin käyttö ja ylipaino
lisäävät aivoinfarktin
riskiä. Huhtasenkaan
tapauksessa elämänta-
vat eivät kuitenkaan ol-
leet syynä sairastumi-
selle.
”Monella on tänä
päivänä esimerkiksi
kova työstressi, jonka
seuraus sairastuminen
voi olla. Aivoinfarkti
ei ole mikään merkki
rappiollisesta elämäs-
tä”, Huhtanen muis-
tuttaa.
Valistus tärkeää
