28
Keskiviikko 12.10.2016
OPAS
Tienpitäjän vuosikello kertoo,
miten yksityistie pysyy
kunnossa
•
Jarno Keskinen
Suomen Tieyhdistyksen
julkaisu Yksityistien kun-
nossapito on tieosuuskun-
tien perusteos. Netistä il-
maiseksi ladattavan op-
paan tulisi kulua käytös-
sä kaikissa Suomen noin
40 000 tieosuuskunnassa,
mutta näin ei todellisuu-
dessa tapahdu.
Suomen yksityistiet ja-
kautuvat kunnossapidon
suhteen kahteen, Suomen
Tieyhdistyksen yksityistie-
asioista vastaava johtaja
Jaakko Rahja kertoo.
"On hyvin hoidettuja,
usein koulutetun tieisän-
nöitsijän hoitamia teitä ja
sitten on niitä teitä, joita
aika hoitaa. Hoidettiinpa
tietä miten tahansa muu-
ten, niin tärkeintä tienpi-
dossa olisi hoitaa vesien
ohjaaminen ja tien kui-
vatus", Rahja vinkkaa.
■
YKSITYISTIEN
kun-
nossapito-opas jakaa tien-
pidon vuodenaikojen mu-
kaan neljään osaan ja an-
taa ohjeet kunakin vuo-
denaikana tehtävään
kunnossapitoon kevään
pölynsidonnasta talven
aurauksiin. Oikeiden op-
pien mukaan hoidetun
yksityistien tunnistaa esi-
merkiksi siitä, että tie-
höylä vierailee tiellä ai-
nakin keväällä ja syksyl-
lä. Keväällä tien profiilia
muokataan jyrkemmäksi
niin, että vesi valuu pois
tien pinnasta.
"Samalla sivuojat ja
rummut on syytä avata
niin, että tieltä poistuva
vesi pääsee myös eteen-
päin."
Syksyllä muokkaus teh-
dään toiseen suuntaan
niin, että autot pysyvät
todennäköisemmin tiel-
lä talven liukkailla. Muo-
toilun yhteydessä tielle on
usein syytä myös lisätä vä-
hän soraa.
"Myös ojarummut on
hyvä tarkistaa varsinkin
keväällä ja syksyllä. Jos
rummut ovat vaikka liet-
teestä osittain tukossa,
ne herkästi jäätyvät ko-
konaan umpeen talvella.
Jos rumpuja ei kaiveta au-
ki, kannattaa rummun si-
sään laittaa pieni viemä-
riputki. Umpeen jääty-
nyt rumpu on helpompi
sulattaa, kun rummun si-
sään vievä putki on jo val-
miina."
Syksyllä myös rumpu-
jen päitä voi suojata rou-
timisen vähentämiseksi.
Keskikesään kuuluva
kunnostustoimenpide on
pusikoiden raivaus. Kun
työ tehdään keskikesäl-
lä, ei vesakko ryntää yhtä
kovaan kasvuun seuraava-
na keväänä kuin jos raiva-
us tehdään vasta syksyllä.
"Tukkirekat muuttuvat
yhä pidemmiksi ja paina-
vammiksi. Siksi näkyvyy-
destä yksityistiellä ja en-
nen kaikkea maantieliitty-
mien kohdalla tulee huo-
lehtia. Raivaukselle kuten
muillekin kunnossapito-
toimenpiteille on olemas-
sa optimaaliset ajat, mutta
todellisuudessa paras aika
yksityistien kunnossapi-
toon on aina silloin, kun
paikalle saa talkooporuk-
kaa", Rahja toteaa.
■
KUNNAT
voivat tu-
kea alueellaan kulkevaa
yksityistietä, yleensä kui-
tenkin vain sellaisia tei-
tä, joiden varrella on py-
syvää asutusta. Yksityi-
sen tien ylläpitoon ei ole
mahdollista saada valtion
tukea. Tien parantami-
seen sen sijaan on mah-
dollista saada valtion ra-
haa kahta eri reittiä. Toi-
nen on ELY-keskuksen
myöntämä määräraha
tielle, jonka varrella on
vähintään kolme ympä-
rivuotisesti asuttua taloa.
Toinen mahdollisuus on
Suomen Metsäkeskuksen
myöntämä rahoitus met-
säautotielle. Metsäauto-
tien määritelmä on, että
sitä käytetään vähintään
40-prosenttisesti puun
kuljetukseen. Loppuosa
voi muodostua vaikka ke-
sämökkiliikenteestä.
"Parantaminen tarkoit-
taa esimerkiksi tien kan-
tavuuden nostoa. Ihan
pikkujuttuihin tukea ei
myönnetä. ELY-keskusten
määräraha tähän tarkoi-
tukseen on vuoden 2017
alusta alkaen 13 miljoo-
naa euroa vuodessa ja
Metsäkeskuksen 10 mil-
joonaa", Rahja laskee.
Yksityisen tien suurin
haaste ei ole rahan vaan
osaamisen puute. Met-
sien ja mökkien omis-
tajat eli samalla tiekun-
nan osakkaat asuvat kau-
pungissa, eikä osaaminen
enää periydy isältä pojal-
le. Avuksi tulee netti. Tie-
yhdistyksen oppaan ohel-
la neuvoja voi etsiä aina-
kin osoitteista metsateho.
fi ja tapio.fi. Molemmissa
osoitteissa on ladattavissa
oppaita tienpitoon.
"Metsäteho on metsä-
alan yritysten omistama
kehittämisyhtiö. Tapio on
maa- ja metsätalousmi-
nisteriön alainen palvelu.
Oppaiden lataamisen li-
säksi kannattaa osallistua
myös alueellisille Yksityis-
tiepäiville", Rahja neuvoo.
Liittymän vesakkojen raivaaminen on yksi tieosuuskuntien tärkeimpiä
töitä. Vesakko muodostaa tehokkaan näköesteen jo vuodessa.
•
Jarno Keskinen
Suomessa on 358 000 ki-
lometriä erilaisia yksi-
tyisteitä. Määrä on hui-
kea, kun otetaan huomi-
oon että maapallon ym-
pärysmitta on vain noin
40 000 kilometriä ja että
Suomen valtion ylläpitä-
mää tietä on vain vaivai-
set 80 000 kilometriä.
Joukkoon mahtuu
pääsääntöisesti kolmen-
laisia yksityisteitä ja
myös teitä, joita ei ole
edes fyysisesti olemassa.
Tällainen tie voi olla niin
sanottu toimitustie, joka
syntyy maanmittausin-
sinöörin toimittaman
merkinnän perusteella.
Toimituksessa jollekin
taholle annetaan oikeus
käyttää toisen maata vai-
kkapa 10 metriä leveän
tieuran pitoon.
Todennäköisimmin
toteutuva tieura on ni-
in sanottu sopimustie.
Silloin tien rakentamin-
en perustuu vaikkapa
tien tarvitsijan saamaan
lupaan rakentaa tien-
sä toisen maiden halki.
“Sopimus voi olla suul-
linen, eikä sopimus näy
missään rekisterissä. Silti
näin syntyvä rasite vel-
voittaa sopijaosapuol-
ia ja heidän perillisiään.
Tiellä rasitettujen maid-
en uutta omistajaa se
kuitenkin sitoo vain, jos
hän hyväksyy rasitteen”,
Suomen Tieyhdistyksen
yksityistieasioista vasta-
ava johtaja Jaakko Rah-
ja avaa yksityisteiden
kiemuroita.
Kolmas vaihtoehto
on omatie. Silloin yksi-
tyistie kulkee vain teki-
jänsä omilla mailla, eikä
muilla ole siihen mitään
oikeuksia eikä laki yksity-
isistä teistä koske sitä.
“Yksityisteiden määrä
ei juuri kasva. Joskus tu-
lee joku sata metriä uut-
ta mökkitietä. Toisinaan
nousee keskusteluun se,
pitäisikö tuhansia kilome-
trejä valtion ylläpitämää,
vähäisellä käytöllä olevaa
tietä muuttaa yksityisteik-
si”, Rahja kertoo.
Osa yksityisteistä olemassa vain paperilla
KXROWR +XLWWLVLVVD
$XWRNDWX +8,77,1(1
p. 02 567 085
Varaosat
Timo Hokkanen 044 756 8700
Huolto
Joni Kömi 044 056 8700
Autokatu 6, HUITTINEN, PUH. 02 568 700
MEILTÄ LÄMMITTIMET ASENNETTUNA,
KYSY TARJOUS!
