15
Keskiviikko 26.10.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
SASTAMALA
TUTUKSI
Mikä rakennus on kuvassa? Vastaukset ensi viikon tiistaihin klo 17 mennessä: sastamalatutuk-
tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sastamalan kaupunki / Elävä maaseutu, PL 23,
38201 Sastamala. Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti voitta-
jan valitsemaan sastamalalaiseen liikkeeseen. Myös eniten oikeita vastauksia antanut kilpaili-
ja palkitaan 50 euron lahjakortilla. Kilpailu kestää 20 viikkoa. Voittajat julkistetaan 22.2.2017.
Kilpailukuvat julkaistaan myös osoitteessa:
. Viime viikon kuvassa oli
Suodenniemen paloasema. Kuva: Jani Hanhijärvi.
”Tiuhteinta tavaraa” - pajatetteriesitys Keikyässä
•
Pirkko Sipilä-Lähdekorpi
Keikyän kyläseura järjesti
tutustumisen Nahkavers-
tas Eliisa Marjaanaan tor-
stai-iltana 6.10. Iso jouk-
ko keikyäläisiä kuunteli
intensiivisesti mestari
Ilk-
ka Syrenin
monologia kä-
sityöt taitaneista Syrenin
suvun miehistä ja heidän
elämänvaiheistaan.
Ei se pohjimmiltaan
paljon poikennut tämän
päivän ”Salatuista elämis-
tä” – aika oli vaan anke-
ampaa ja leipä kovassa.
Oli aviollisia ristiriitoja
ja alkoholismia. Nälkään-
kin kuoltiin, mutta yhteis-
kunta ei järjestänyt kriisi-
apua inhimillisissä trage-
dioissa.
Monologi oli vaikutta-
va. Kuulijat olivat keskit-
tyneitä, eikä kukaan räp-
lännyt puhelinta tai kuis-
kutellut naapurille. Ilkka
oli kerännyt historiatie-
toa pitkältä ajalta ja hän
esitti asiansa tosi vahvasti
ja värikkäästi. Siinä tällai-
nen uuskeikyäläinenkin
pääsi kiinni Keikyän käsi-
työläisperinteeseen ja sai
käsityksen sitkeistä puur-
tajista.
Monologin jälkeen siir-
ryimme katsomaan Kir-
si-rouvan esittämää työ-
näytöstä. Sen jälkeen tyh-
mempikin ymmärtää, jos
tuotteet ovat arvokkaita.
Yhden lompakon tekemi-
sessä on mieletön määrä
työvaiheita.
Oli hienoa nähdä am-
mattinsa taitavan mes-
tarin työskentelyä. Siinä
minä ainakin seisoin kat-
somassa kuin Liisa ihme-
maassa. Työnäytöksen jäl-
keen siirryimme mestarei-
den kotiin.
Kauniissa kodissa oli
tarjolla isännän teke-
mää, maukasta ruispit-
saa ja erilaisia juotavia.
Ilta oli kaikin puolin on-
nistunut ja yhteisöllinen.
Siitä suuri kiitos Syrenin
perheelle ja kyläseuran
aktiiveille.
Lukijan
juttu
Ilkka Syrenin monologi oli vaikuttava. Historiatietoa oli kerätty pit-
kältä ajalta ja asia esitettiin vahvasti ja värikkäästi.
Vanhuus ei tule
yksinään, vaan
sairauksien kanssa
Kultainen vanhuus on turvallista elä-
mää omassa kodissa tai palveluasun-
nossa. Se voi myös olla kultaista ja tur-
vallista tehostetussa palveluasumisessa,
kun omat voimat eivät enää riitä. Tär-
keintä on, että vanhuusiälläkin ihmi-
nen on tärkeä osa yhteiskuntaa ja hä-
nen kokemustaan ja elämäntyötään ar-
vostetaan.
Niin pitäisi. Vaan toisinpa taitaa olla.
Kun kuuntelee osaa päättäjistä ja silmäi-
lee tilastoja, niin karu totuus paljastuu.
Vanhukset ovat helposti vain numeroi-
ta ja kulueriä. Näin myös ainakin osit-
tain Sastamalan kaupungin taloudes-
sa. Meillä on tilastojen mukaan enem-
män vanhuksia kuin keskimäärin Suo-
messa. Meillä myös sairastetaan enem-
män kuin keskimäärin Suomessa. Nämä
tilastot kulkevat käsi kädessä. Vanhuus
ei tule yksinään, vaan sairauksien kans-
sa. Ainakin jossakin vaiheessa.
Nämä tilastot ovat tietenkin tärkeitä työ-
kaluja, kun suunnitellaan taloutta. Van-
hukset eivät kuitenkaan saa olla vain
numeroita ja talousarvioitten rasitteita.
Eikös meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, et-
tä kaupungissa asuu paljon ikäihmisiä?
Sehän kertoo siitä, että Sastamalassa on
hyvä olla ja meidän terveyspalvelumme
ovat kohdillaan. Siis numerot romukop-
paan ja ikääntyneet takaisin ihmisiksi.
Jokainen ihminen on kultaisen vanhuu-
den arvoinen.
Ja vielä se sote-peikko. Sote- ja maakun-
tauudistusten pitäisi tulla voimaan kai-
kella ystävyydellään vuoden 2019 alus-
sa. Juuri tällä hetkellä kuitenkin moni
asia vaeltaa vielä sumussa. Sastamalas-
sa ja myös muualla vältellään sotepuo-
len investointeja, koska ei ole tietoa sii-
tä, miten tulevia sotepalveluja uusi ta-
ho haluaa järjestää.
Erityisenä peikkona ovat tietenkin kiin-
teistöt, jotka kaupunki omistaa. Suuri
näkijä ei tarvitse olla, jotta voi tulevai-
suudessa aistia entistä enemmän keskit-
tämistä. Sote-peikosta huolimatta Sasta-
mala kunnostaa Hopun palvelukeskuk-
sen tyhjilleen jäänen keittiötilan van-
husten kuntoutuspaikaksi. Hienoa, sillä
se edesauttaa sitä kultaista vanhuutta.
Sote-peikko kalvaa kuitenkin Kiikan
vanhainkotia. Sitä odottaa todennäköi-
nen sulkeminen. Vaan vielä ei tiedä. Kii-
kan vanhainkodin ystävät eivät ole luo-
vuttaneet. Taistelu jatkuu.
