31
Keskiviikko 26.10.2016
Vieraskynä
•
Birgit P. Jaakola
Sastamalan
olemusta etsimässä
Muisti säilöö kokemuksia ja ihminen jäsen-
tää elettyä elämää ja suhdetta ympäristöön-
sä muistelemalla ja kertomalla. Kotiseudulla
on fyysisiä piirteitä ja yksilöllisiä ja sosiaali-
sia ulottuvuuksia. Kotiseudulla on monta ta-
soa, se voi liittyä menneisyyteen tai olla ny-
kyhetken toiminta- ja elinympäristö, elämän
keskipiste. Kiikoinen on kotiseutuani, nykyinen
Sastamalan kaupungin maaseutupaikkakunta,
jossa asuvana hahmotan kuvaa Sastamalan
olemuksesta. Muistini säilömistä kokemuksista
poimin erilaisia makuja. Ensimmäinen liittyy
nuoruusvuosiin ja sen maku on selvästi makea;
löysin Kangas Murrolta ihanan mustapohjai-
sen, kukallisen hamekankaan. Toinen muisto
on vielä makeampi; Raija Mäkisen liikkeen ik-
kunalta nappasin päähäni ensimmäisen mus-
tan hatun, siinä oli leveä lieri ja kaiken huipuk-
si strutsinsulka, joka kulki sitten mukanani pit-
kin Pohjois-Amerikkaa, kun ’saarnasin kulttuu-
ria’ amerikansuomalaisille. Kolmas muisto on
sekin makea. Poikkeuksetta olen saanut Vam-
malan yrityselämältä asioidessani hyvää ja ys-
tävällistä palvelua.
Kun 1970-luvun lähestyessä pääsin kesätoi-
mittajaksi kulttuurilehti Tyrvään Sanomiin,
minulle avautui uusi entistä kiinnostavampi
Vammala. Opin tuntemaan tyrvääläisiä suku-
ja, joiden jäseniä haastattelin,opin tuntemaan
perinteen tutkijoita ja säilyttäjiä ja opin tunte-
maan tyrvääläisten luonteenlaatua, josta Mat-
ti Kankaanniemi käyttää kysymysmerkillä va-
rustettua ilmausta ’kankeat, hiljaiset ja tyty-
väiset’.
Muistin maku voi olla myös sokeriton. Sellai-
seksi sen luokittelen viime vuosilta, joina olen
ollut päättäjänä Sastamalan kulttuurihallin-
nossa, jonka toimintamallia en ole ymmär-
tänyt. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalla
ei ole ollut juuri muuta tehtävää kuin käsitel-
lä
pykälä pykälältä byrokraattisia jo muu-
alla päätettyjä asioita. Virkamiehiä ja hei-
dän virkaansa tekeviä sijaisia, joiden kenen-
kään valintaa lautakunta ei ole päässyt te-
kemään, istuu kokouksissa rivikaupalla. Silti
on pähkäilty, kenelle esimerkiksi Tornihuvi-
lan näyttelyohjelman tekeminen oikein kuu-
luu tai voiko lautakunta sen käsitellä ja hy-
väksyä. Outoa on myös se, että Vanhankir-
jan päivien toiminnanjohtaja on lautakun-
nan virkamies, mutta lautakunnalle ei esi-
tellä päivien ohjelmaa.
Hallinto-organisaation pitää kaikilla Sastama-
lan virkamiestasoilla olla niin selvälinjaista, et-
tei siihen tai prosessien tulkintaan voi vedo-
ta silloin, kun on tekemisen paikka. Hallinnon
uudistaminen ja toimisuhteiden selkeyttämi-
nen on nyt erityisen ajankohtaista huomioon
ottaen, että Pukstaavin johtaja jätti paikkan-
sa ja palasi nopeasti takaisin tiede- ja tutki-
musmaailmaan. Toivotaan, ettei hänen muis-
tissaan Sastamalan kirjakaupungin maku ole
peräti hapan. - Tyrvään seudun museo tarvit-
see ja ansaitsee oman johtajan, jolle kuuluu
museaalisen näyttelytoiminnan suunnittelu
ja sen esittely lautakunnassa tai kulttuuriasi-
ain neuvottelukunnassa, jonka perustamista
nykyinen museon neuvottelukunta on esittä-
nyt. Päällekkäisten virkojen perustamista tai
täyttämistä - palkanmaksusta puhumattakaan
- on vältettävä, hyvä hallinto voi täydentää it-
seään muun muassa asiantuntijatiimien koos-
tamisella.
Kirjoittaja on kotiseutuneuvos, Turun yliopiston
kulttuuriperinnön tutkija ja kulttuurijohtaja (eme-
rita).
ONNETTOMUUS
Kanahaukka lensi
ikkunan läpi Kiikoisissa
▶
"Linnulla on paremmat refleksit kuin Hamiltonilla", tuumii Kaino
Salminen ja ihmettelee miten eläin selvisi rysäyksestä hengissä.
•
Minna Isotalo
Kiikoislaisen
Kaino Sal-
misen
keskiviikko sujui
tavalliseen tapaan aamu-
askareita tehden, kunnes
hänen rintamamiestalon-
sa yläkerrassa rysähti.
Miehen ensimmäinen
ajatus oli, että talon pääl-
le on kaatunut puu. Sal-
minen säntäsi yläkertaan,
jossa hän kohtasi yllättä-
vän näyn. Huoneen ikku-
na oli säpäleinä, ja lasiin
oli ilmestynyt puolimetri-
nen reikä. Sohvalla nököt-
ti kanahaukka.
Lintu vaikutti olosuh-
teisiin nähden hyvävoi-
maiselta, joten Salmi-
nen tarttui sitä koives-
ta ja heitti sen ikkunasta
pihalle. Lintu levitti heti
siipensä ja katosi läheisen
metsän suuntaan.
"Ajattelin, että haukka
teloo itseään lisää, jos se
alkaa paniikissa lennellä
ympäri taloa. Ja mielessä
kävi omakin turvallisuus.
Äkkiäkös sellainen komea
luontokappale repii ihmi-
seltä vaikka silmän pääs-
tä, jos oikein kokee olon-
sa uhatuksi", hän muiste-
lee viikon takaisen aamun
tunnelmia.
■
KAINO
Salmista ihme-
tyttää, miten lintu voi len-
tää kahden ikkunaruudun
lävitse ja selvitä siitä hen-
gissä.
"Toisaalta, kyseinen
nuori kanahaukkanaaras
oli vankkaa tekoa, pelk-
kää lihasta. Upea lintu
kerta kaikkiaan."
Salminen kertoo tunte-
vansa kyseisen lajin mel-
ko hyvin.
"60-luvulla kanahauk-
koja sai vielä metsästää, ja
muutaman nappasin mi-
näkin. Ja täytin myös, jo-
ten tiedän millainen ra-
kenne niillä on." Pienen
pohtimisen jälkeen Salmi-
nen arvelee linnun pelas-
tuneen siksi, että se pais-
kautui ikkunaan pysty-
asennossa, vahva rintake-
hä edellä.
"Sillä on paremmat ref-
leksit kuin formulakuski
Hamiltonilla. Kun se aisti,
ettei edessä olekaan ava-
ruus, se oikaisi itsensä tör-
mäykseen. Jos lintu olisi
syöksynyt ikkunaan nokka
ja pää edellä, se olisi var-
masti kuollut."
■
YLÄKERRAN
oleskelu-
huoneessa riitti kanahau-
kan visiitin jälkeen siivoa-
mista. Rikkoutunutta la-
sia oli kaikkialla kirjahyl-
lyä myöten.
"Tämä on niin vanha ta-
lo, ettei minulla ole koti-
vakuutusta. Uudet ikku-
nalasit menivät siis omaan
piikkiin. Mutta olipa koke-
mus", Salminen naurahtaa,
mutta vakavoituu pian.
Muutama asia vaivaa
miehen mieltä. Mikä on
linnun kunto nyt? Jak-
savatko sen siivet kantaa
kunnolla lento-onnetto-
muuden jälkeen? Mitä jos
lintu olikin haavoittunut?
"Ehkä soitan radion luon-
toiltaan ja tiedustelen suo-
jaako höyhenpeite miten
hyvin lasinsirpaleilta."
Nuottimäentiellä sijaitsevan rintamamiestalon ikkunaan tuli viime
keskiviikkona kanahaukan mentävä reikä. Kuva: Kaino Salminen.
Salmisella “vieraillut” kanahaukka oli vielä
nuori kuten tämä kuvituskuvan yksilö. Nuo-
rella kanahaukalla on vatsapuolella pitkit-
täisiä raitoja, aikuisella vatsapuolta juovit-
tavat poikkiraidat. Aikuinen kanahaukka on
selästä tummanharmaa ja vatsasta valkea,
nuori lintu on rusehtava.
Sovi remontin
parhaat
asennusajat nyt!
Nyt on IKKUNA-, OVI- JA
KATTOREMONTIN aika!
Tuomo Järvenpää
0400 765 521
Markku Koistinen
0400 670 397
”Minäkin valitsin
Kymppi-Katon
jaTiimi-Ikkunat!
- Juha Mieto
Parasta
seuraa
