12
Keskiviikko 1.2.2017
Sinun sivusi
▶
▶
Yleisöltä
▶
▶
kutsut
Vauvauutisia
Anna Vihervaa ja Kimmo H avisto ja isosisko Elsa (helmikuussa 2
v.) ovat saaneet perheeseensä tyttövauvan 24.1 SatKs:ssa. Tyttö
painoi 3724g ja oli 51cm.
Marjo Tapiainen ja Tomi Aaltonen Sastamalassa ovat saaneet pojan
29.12. klo 11.51. Pikku prinssillä painoa oli 4685g ja pituutta
54cm. Kotona hoitoapuna isoveli Aleksi 6v.
Tiia Virtanen ja Vesa Mustonen Sastamalasta ovat saaneet pojan
20.1.2017 mitoin 3515g ja 54.5cm.
Marita Venäläinen ja Mika Sillanpää ovat saaneet tyttövauvan
25.11.2016 klo 17.17 TAYS:ssa mitoin 48 cm ja 3320 g.
Mervi ja Tuomas Rudenberg Sastamalasta ovat saaneet pienen
prinsessan 1.1.2017 mitoin 49cm ja 3500g. Pikkusiskostaan
iloitsee Sofia.
Voit lähettää uutiset myös sähköpostilla
Kirjailijatapaaminen Pukstaavissa Sastamalassa
Vasemmistoliiton Sasta-
malan kunnallisjärjestö
järjesti 26. tamikuuta tilai-
suuden Pukstaavissa, kir-
jan museossa Sastamalssa.
Vieraina olivat kirjallisuu-
den professori, emeritus
Tarmo Kunnas ja YT, kan-
sanedustaja Anna Kontu-
la. Paikalla oli reilut 30
henkeä.
Anna Kontula sanoi-
kin osuvasti, ettei mei-
dän kannata keskenäm-
me kokoontua, vaan laa-
jentaa sinne, missä on toi-
sin ajattelevia.
Tarmo Kunnas koros-
ti puheenvuorossaan, mi-
ten rahan valta on tullut
keskeiseksi kaikkialla.
Mor aa l i kysymyks e t
ovat toissijaisia ja häilyviä.
Hän puhui myös teknolo-
giasta ja sen ylivallasta.
Anna Kontula kertoi kir-
jansa teemoista ” Luokka-
laki”. Miten yhteiskunnas-
sa tapahtuu kuin vai vih-
kaa eriarvoistumista ja työ-
väen luokkaan kuuluvien
syrjäyttämistä. Uudet kou-
lutusmallit johtavat siihen,
ettei työväen luokasta tu-
levilla ole enää mahdolli-
suutta tiettyihin koulutus-
aloihin ja ammatteihin.
Keskustelu oli vilkas-
ta. Aina kirjastolaitoksen
heikennyksistä kulttuu-
rin alasajoon.
Olemme aikaisemmin-
kin järjestäneet ns. kult-
tuuritapahtumia, jonne
on tullut laajalti väkeä eri
katsantokannoista. On
tärkeää osoittaa, että va-
semmistoliitto arvostaa ja
edistää kulttuuria. Onhan
kulttuuri elintärkeää hy-
vinvoinnillemme.
Seuraavaksi järjestäm-
me 25.2.2017 kello 15
Raivion Työväentalolla
eli Vammalan teatterissa
tilaisuuden, jossa FT Ai-
mo Ruusunen kertoo Tyr-
vään historiasta; ” Vaiet-
tua Vammalassa, salattua
Sastamalssa”.
Toivoisin, että väki läh-
tisi liikkeelle ja tulisi kult-
tuurin kehtoon, Sastama-
laan.
Terveisin
Pirkko Niemi
Uusi liikuntahalli tarvitsee voimailutilan
Huittinen on rakentamas-
sa uuden ja nykyaikaisen
liikuntahallin. Halliin on
kuitenkin päätetty jättää
rakentamatta kokonaan
vapailla painoilla ja oman
kehon painolla tehtävään
harjoitteluun varattu voi-
mailutila. Juoksusuoran
päähän mahdollisesti tu-
levat painonnostotanko
ja levypainot eivät kor-
vaa omaa tilaa. Päätös on
käsittämätön, sillä ainoa
kaupungin omistama ti-
la tällaiseen harjoitteluun
on tällä hetkellä Huhko-
linnassa, joka puretaan
uuden hallin valmistuttua.
Uimahallin ja Kunin-
kaisten kuntosalit ovat
kiinteiden laitteiden sa-
leja, joissa levytangolla
ja kehonpainolla tehtä-
vä harjoittelu on mahdo-
tonta.
Kehonpainoharjoit -
telu sopii kaikille lapsis-
ta vanhuksiin. Lisäksi tä-
hän tarvittava välineistö
on erittäin edullisia hank-
kia. Kehonpainoharjoitte-
lu on myös globaalisti lii-
kunnan isoin trendi, eikä
Huittinen ole siinä suh-
teessa eristyksissä. Vapail-
la painoilla tehtävä voi-
maharjoittelu taas on voi-
manhankinnan perusta
lähes lajiin katsomatta.
Voimailutilan tarpeen
kertoivat kysyttäessä niin
koulut kuin urheiluseurat-
kin. Täysin toiveiden vas-
taisesti voimailutila oli
pyyhkäisty tarpeiden lis-
talta pois. Viime syksy-
nä kaupungintalolla, uu-
den hallin suunnitelmien
esittelytilaisuudessa, tek-
ninen toimi kertoi, ettei
hankeselvityksessä mai-
nittu voimailutilan tar-
vetta ollenkaan.
Noin vuosi sitten tar-
josin kaupungin johdolle
ja hankkeesta vastaaville
maksutta koulutukseni ja
kokemukseni mukanaan
tuomaa asiantuntemusta-
ni voimailutilan suunnit-
teluun. Kaupunginjohtaja
kiitti tarjouksestani ja tek-
ninen toimi on ollut mie-
lipiteistäni kiinnostunut.
Nuoriso- ja vapaa-aikatoi-
mi on suhtautunut tarjo-
ukseeni välinpitämättö-
mästi ja ilmoittanut, että
voimailutila on tarpeeton.
Yleisurheilijoita kehotet-
tiin siirtämään voima-
harjoittelunsa yksityiseen
kuntosaliin. Koululaisten
tilanteeseen ei ole kom-
mentoitu mitenkään.
Halliin on tulossa pääsi-
säänkäynnin läheisyyteen
noin 100:n neliön moni-
toimitila, jolle kaupungin-
talon tilaisuudessa ei osat-
tu kertoa minkäänlaista
jatkuvaa käyttöä. Jossa-
kin vaiheessa oli pientä
toivoa voimailutilan saa-
miseksi tuohon tilaan, jo-
ten laadin suunnitelman
sitä ajatellen sekä selvi-
tin kalustuksen hinnat.
100 neliötä monipuolisel-
la kehonpaino- ja voima-
harjoittelun mahdollista-
valla välineistöllä lattia-
materiaaleineen maksai-
si noin 30000 euroa. Ver-
tailuna uimahallin kunto-
salin välineistön arvo on
noin 70000 euroa. Tila toi-
si halliin yhden kokonai-
sen liikuntatilan lisää. Ti-
lassa mahtuisi harjoittele-
maan kerralla kokonainen
joukkue tai koulun liikun-
taryhmä, eläkeläisten tuo-
lijumppa tai lasten temp-
pukerho. Myös itsepuolus-
tusryhmät saisivat toimi-
van tilan harrastukselleen.
Kaupungin johto, val-
tuutetut, päättäjät. Otta-
kaa asia vielä esille ja käyt-
täkää tämä mahdollisuus
rakentaa pienin kustan-
nuksin hyvät harjoittelu-
olosuhteet laajalle käyttä-
jäkunnalle. Siitä kiittävät
tulevaisuudessa huittis-
laiset koululaiset, urhei-
lijat ja liikkujat. Jos tote-
atte tilan olevan turha in-
vestointi, pyydän teitä pe-
rustelemaan asian kunta-
laisille julkisesti.
Huittislaiset urheiluak-
tiivit ja liikunnan ystä-
vät. Jos asia on teille tär-
keä, niin nyt on viimei-
nen hetki vaikuttaa ilmai-
semalla mielipiteenne asi-
asta päättäville.
Sami Minkkinen
liikunnanopettaja
Onnea Mouhijärvi!
Kädessäni on kotiseutu-
neuvos Simo Penttilän
kirjoittama kirja: Mouhi-
järvi 1867-2008. Sivulla
21 todetaan, että Mouhi-
järvellä maallinen hallin-
to aloitti 1. päivänä tam-
mikuuta 1867, josta het-
kestä on kulunut siis 150
vuotta.
Mukana olivat myös
Suodenniemi ja Lavia, jot-
ka kuitenkin jo 1869 ero-
tettiin omiksi kunnikseen.
Penttilän teos on suuri
kunnioitus itsenäisyyten-
sä menettäneelle kunnal-
le, jonka juuret ovat pit-
källä keskiajassa.
Matkalla menneisyy-
teen raotamme Mouhijär-
ven historian ovea ja saa-
vumme 1630-luvulle. Eu-
roopassa riehui 30-vuo-
tinen sota. Myös Ruot-
si-Suomen valtakunta oli
osallistunut tuohon so-
taan Saksassa ja rahavarat
olivat huvenneet ainai-
seen sotimiseen.
Hallituksen täytyi pal-
kita sotapäälliköitään
lahjoittamalla maa-aluei-
ta ja tällaiseksi maksuvä-
lineeksi joutui myös Sel-
keen neljänneskunta. Suo-
meen lähetettiin kenraa-
likuvernööri Pietari Bra-
he, joka kannatti suurten
seurakuntien jakoa. Niin-
pä muun muassa Mou-
hijärvi erotettiin Karkun
emäpitäjästä 8.10.1639,
joka on siis Mouhijärven
syntymäpäivä.
Mouhijärven histori-
an tunnetuin henkilö on
kiistatta barokkirunoilija,
mouhijärveläisen papin
poika, kreivi Paulinus-Lil-
lienstedt, jolla on lukuis-
ten ansioittensa tähden
patsas Saksassa ja jonka
lahjoittama upea kruunu
koristaa tänäkin päivänä
kirkkoamme.
Mouhijärven pitkä tai-
val ei ole ollut aina ruu-
suilla tanssimista. Matkan
varrelta löytyvät 1600-lu-
vun lopulla suuri nälkä ja
sen seurauksena kulkutau-
dit, jotka surmasivat kun-
talaisista jopa puolet. On
ollut pulavuodet, mutta ai-
na niistä on selvitty sitkey-
dellä ja pitkäjänteisyydellä.
Parempien aikojen saa-
tossa Mouhijärvestä kehit-
tyi vireä moniammatilli-
nen maalaiskunta unohta-
matta henkistä ja hengel-
listä toimintaa. Oli piente-
ollisuutta, kauppaliikkeitä,
maataloutta, meijeritoi-
mintaa, sahoja, osuustoi-
mintaa, siirtoväen asutta-
mista, kouluja, kirjastoja
ja paljon muuta.
Kuntien itsehallinto al-
koi muuttua, kun edus-
kunta sääti lain kunta- ja
palvelurakenneuudistuk-
sesta 2007, jonka tarkoi-
tus oli vahvistaa kuntien
rahoituspohjaa. Kun neu-
vottelut Suodenniemen
kanssa olivat aikaisemmin
kariutuneet, niin kumppa-
nuutta haettiin Hämeen-
kyröstä ja Nokialta. Pää-
tettiin, että Mouhijärvi
tekee esiselvityksen myös
Vammalan kanssa mikäli
Hämeenkyrö ja Nokia sen
sallivat.
Alkoi pitkä, mutta no-
pea prosessi, joka hui-
pentui Mouhijärvellä 20.
joulukuuta 2007 valtuus-
ton äänestystulokseen 11
puolesta, 10 vastaan. Uu-
den kaupungin, Sastama-
lan, muodostivat Vam-
mala, Äetsä, Mouhijär-
vi ja Suodenniemi, myö-
hemmin myös Kiikoinen.
Punkalaidun jäi äänestyk-
sensä jälkeen pois uudesta
kaupungista.
Mouhijärvi itsenäise-
nä kuntana on kadonnut.
Tämän päivän Sastamalal-
la on tavoitteenaan tarjo-
ta asukkailleen hyvät pal-
velut. Tärkeintä kuitenkin
on, että asukkaiden tasa-
puolisesta hyvinvoinnis-
ta huolehditaan, palvelu-
ja on tarjolla ja että ne toi-
mivat.
Mouhijärvellä on vah-
va ja kulttuuririkas men-
neisyys, jota meidän on
syytä vaalia. Mouhijärvi
ei voi koskaan kadota.
Maire Villo
STORMIN METSÄSTYSSEURA RY
kutsuu metsästysoikeuden meille vuokranneet
maanomistajat ja seuran jäsenet
HIRVIPÄIVÄLLISELLE
Hotelli Ellivuoreen
os. Ellivuorentie 131
la 18.2.2017 klo 18.00
Kutsu on kahdelle.Tervetuloa!
90 vuotta mittarissa!
On siis syytä juhlaan
sukulaisten ja ystävien seurassa.
Sydämellisesti tervetuloa
Sastamalan Keikyään Pirjon pirtille
lauantaina 4.3.2017 klo 14.
En kaipaa lahjoja enkä kukkien loistoa.
Mahdollisia muistamisia varten olen varannut lippaan,
jonka sisällön lahjoitan TAYS:n lastenosastolle.
Ilmoittautumiset 19.2. mennessä
Mai-Leena 044 513 34 55
Liisa 041 707 7356
Mai-Leena Hakasuo
Sastamalan Iisassa on nykyään hieman toisen-
näköistä. Tässä menossa Suojeluskuntajärjes-
tön hiihtokilpailut joskus 1920 -luvulla. Tietää-
kö joku tarkan vuosiluvun, tai enemmän näis-
tä kilpailuista? Vastauksia voi lähettää osoit-
teella
▶
▶
Lukijan kuva
kutsuu seuran maanomistajat ja jäsenet
70-vuotisjuhlapäivälliselle
Vexve-Areenalle, Sastamala, Ratakatu 5.
Tervetuloa! Johtokunta
la 11.2.2017 klo 16.00
