8
Keskiviikko 1.2.2017
Tyrvään Manta
Kansanparantajaksi
isän jalanjäljissä
▶
▶
Sastamalassa vietetään Amanda Jokisen juhlavuotta.
•
•
Pauliina Vilenius
Amanda Jokisen
eli Tyr-
vään Mantan kuolemas-
ta tulee 21. elokuuta 2017
kuluneeksi 95 vuotta.
Aikansa tunnetuimman
kansanparantajan juhla-
vuotta vietetään useiden
tapahtumien siivittämänä.
Juhlavuoden ohjelma
käynnistyi lauantaina Pa-
rantava vuorovaikutus -se-
minaarilla.
Psykiatrian erikoislää-
käri
Matti O. Huttusta
,
yleislääketieteen erikois-
lääkäri
Outi Seppälää
, oi-
keuspsykiatri
Mika Rau-
tasta
sekä Tyrvään Man-
taa tutkinutta kirkkoherra
Katri Rinnettä
oli Sylvään
koululle kokoontunut
kuulemaan yli satapäinen
yleisö.
Useita kymmeniä hen-
kilöitä viihtyi keskustelun
jälkeen myös Pukstaavissa,
missä tarjoutui mahdolli-
suus tutustua Mantan en-
nennäkemättömiin resep-
teihin sekä perinnehoitoi-
hin.
■
■
Amanda
Jokinen oli
kansanparantaja, joka
hoiti potilaitaan vastaan-
otollaan, kotikäynneillä,
kirjeitse sekä perustamas-
saan sairaskodissa.
Hänellä oli yhteiskun-
nallisesti merkittävä rooli
aikana, jolloin virallinen
terveydenhuolto otti pai-
kallistasolla vasta ensias-
keleitaan.
Kansanpa r ant a j ana
Manta seurasi isänsä ja-
lanjälkiä.
”Amandan isä
Mikko
Timoteus Vilppala
(o.s.
Lindroos
) oli luonnonpa-
rantaja samoin kuin hä-
nen kaksi veljeään. Perimä-
tiedon mukaan he olivat
saaneet taitonsa isältään tai
isoisältään. Amanda aloitti
jo nuorena isänsä apulaise-
na”, taustoittaa Pukstaavin
viestintävastaava
Heli Tuo-
minen
.
■
■
Kadonneeksi
luul-
lut Tyrvään Mantan re-
septit on saatu Sastama-
lan seudun museon ko-
koelmiin. Ammattikor-
keakoulu Metropoliassa
konservoidut reseptit ovat
esillä lauantaina Pukstaa-
vissa avautuneessa Paran-
tava Manta -näyttelyssä.
Esillä on myös näky-
mä Mantan työhuonees-
ta, jota hallitsee museon
hiljattain kokoelmiinsa
saama massiivinen pöy-
tä.
”Pöydän lahjoittivat
Kalle
ja
Anitta
Jokinen.
Kallen isoisä
Johannes
eli
Hannes
Jokinen oli
Amandan poika. Johan-
neksen poika ja Kallen
isä
Veijo
puolestaan pe-
rusti aikoinaan Jokisen
muotiliikkeen”, Tuomi-
nen selvittää.
Pöydällä on erilaista esi-
neistöä, josta osa on niin
ikään kuulunut Tyrvään
Mantalle.
”Lasipulloista varmuu-
della Mantan on ollut
kaikkein korkein. Sii-
nä lukee ’silmävoidetta’.
Pienemmät pullot ovat
peruja Tyrvään piirikun-
nan apteekilta, jonka
palveluja Manta käytti.”
■
■
Mantan
erikoisosaa-
mista olivat ihotautien
sekä neurologisten saira-
uksien ja luuston tautien
hoito. Hänelle saapui päi-
vittäin kymmeniä kirjei-
tä ympäri Suomea, mut-
ta noin 700:n säilyneen
kirjeen joukosta nousevat
erityisesti Tampere, Pori,
Helsinki ja Hämeenlinna.
Tuomista kiinnostaisi
tietää, millaisia vastauk-
sia Manta on kirjoittajil-
le antanut.
”Liekö tällaisia kirjei-
tä enää missään tallessa-
kaan.”
Kansanparannustyö
siirtyi vielä seuraavalle
sukupolvelle, sillä Aman-
da Jokisen tytär
Hulda
jat-
koi äitinsä esimerkiiä seu-
raten liki 60-luvulle asti.
”Huldalle saapuneita
kirjeitä on museon koko-
elmissa paljon. Mantaa
tutkinut Katri Rinne on
nyt ottanut ne luettavak-
seen, joten Huldasta saate-
taan tietää jatkossa enem-
män.”
Heli Tuominen Mantan jyhkeän työpöydän ää-
ressä. Pukstaavista pöytä siirtyy Sastamalan
seudun museolle, jossa avautuu toukokuussa
Mantan kammari.
Espoolainen Heikki Koli istahti Pukstaavissa mestarikansanparantaja
Jarkko Haapasen jakkaralle.
Mantalle
muistolaatta
Juhlavuoden avajais-
tapahtuman huipen-
si Vammalan lukiota
vastapäätä sijaitsevan
Marttilankatu 23:n pää-
tyyn kiinnitetyn muis-
tolaatan paljastaminen.
Samalla paikalla sijait-
si aikoinaan Tyrvään
Mantan vastaanotto ja
sairaskoti.
”Rakennus oli koh-
tuullisen arvokas ta-
lo siihen aikaan. Piha-
puolella oli komeat ki-
virappuset ja varsin iso
veranta. Pihalla oli ta-
vattoman hieno kivi-
muurattu kaivohuone”,
muisteli kotiseutuneu-
vos
Esko Pietilä
.
Muistolaatan hank-
ki Tyrvään seudun Ko-
tiseutuyhdistys. Sen
valmistamisesta vasta-
sivat SASKY koulutus-
kuntayhtymän kivia-
lan opiskelijat.
Juhlavuonna tapahtuu:
1.5. Mantan patsas lakite-
taan terveyskeskuksen pi-
hassa.
20.5. Mantan kammari
Sastamalan seudun muse-
olla avautuu. Samana päi-
vänä avautuu myös Man-
tan polku eli lähireitti
Ranta-Kukkuriin.
30.9. Perinnehoitopäi-
vä - kansanparantajat en-
nen ja nyt.
26.10. Amandan nimi-
päiväjuhlat Pukstaavissa.
Syksyllä pidetään Man-
tan kakkukilpailu, jossa
tuunataan Mantan soke-
rikakkuohjetta.
•
•
Kansanedustaja•
Arto Satonen
Nuorten
harrastustakuu
toteutettava
Nuorten syrjäytyminen on hyvin vaka-
va ongelma Suomessa. Liian moni nuori
ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle, kär-
sii mielenterveysongelmasta tai päätyy
päihderiippuvaiseksi. Nuorisotakuun kal-
taisista hyvistä yrityksistä huolimatta tä-
mä joukko on kasvamaan päin.
Suurin vastuu nuorten kasvattamisesta on
tietenkin kodeissa. Koululla on myös erit-
täin tärkeä rooli. Kodin ja koulun toimiva
yhteistyö auttaa paljon. Nuorten työpajal-
la ja muilla yksilöllisillä tukitoimilla voi-
daan tukea niitä, jotka eivät ole löytäneet
tietään jatko-opintoihin tai työelämään.
Armeijallakin on kasvattajana oma roo-
linsa.
Kaikkein parasta nuorisotyötä on kuiten-
kin ennaltaehkäisevä työ. Siinä hyvällä
harrastuksella ja sitä kautta saaduilla ih-
missuhteilla on suuri merkitys. Jos oma
kiinnostuksen kohde löytyy jo lapsena,
niin se auttaa pärjäämään elämässä lä-
pi nuoruuden kriittisen vaiheen.
Harrastustakuu tarkoittaa sitä, että jokai-
sella lapsella ja nuorella on mahdollisuus
ainakin yhteen harrastukseen. Erityisen
tärkeää on se, että harrastaminen ei jää
rahasta kiinni. Tähän asiaan kiinnitetään
nykyisin erityistä huomiota. Monet urhei-
luseurat ja järjestöt kykenevät auttamaan
vähävaraisten perheiden lapsia harrastus-
maksuissa. Erityisesti lahjakkuuksista ha-
lutaan pitää kiinni.
Lasten ja nuorten harrastuksen mahdol-
listaminen on hyvä lahjoituskohde, min-
kä ilahduttavasti monet ihmiset ja yrityk-
set ovat havainneet. Urheilusta tai musii-
kista tulee vain aniharvalle ammatti, mut-
ta hyvä harrastus auttaa monia selviyty-
mään elämässään. Siksi myös yhteiskun-
nan varoja on perusteltua käyttää nuorten
harrastustakuuseen.
Nuorten valmentamiseen ja kasvattami-
seen sitoutunut ohjaaja pystyy tekemään
todella paljon nuorten eteen. Tästä ker-
tovat monet tunteikkaat kirjoitukset pai-
kallislehtien nettisivuilla, joissa muistel-
laan Sauli ” Pappa” Vainiomäkeä. Pap-
pa oli nuorten kasvattajana poikkeuksel-
linen henkilö, jonka työ tullaan muista-
maan pitkään.
Toista ”Pappaa” ei tule, mutta jokainen
meistä voi tehdä jotakin nuorten eteen.
Tarvitaan niitä, jotka antavat aikaansa
nuorille valmentajina, ohjaajina ja kas-
vattajina. Tarvitaan niitä, jotka luovat toi-
minnallisia ja taloudellisia edellytyksiä
harrastamiseen. Ja tarvitaan niitä, jotka
osaavat oikealla hetkellä kannustaa ja ol-
la tukena.
Terveisiä
eduskunnasta
