15
Keskiviikko 15.3.2017
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Kun ryssänpelosta
päästiin, nostettiin
pintaan sote-pelko
Ryssä-sanalla tarkoitetaan yleisesti ve-
näläisiä. Nykyisin sana halveeraa itäi-
sen naapurin asukkaita, mutta aika-
naan se oli tavallinen sana. Etenkin
Itä-Karjalassa kulkukauppiaita nimi-
tettiin laukkuryssiksi. Sittemmin syn-
tyi sana ryssäviha. Se syntyi Suomen
itsenäisyyden alkuaikoina, jolloin
kamppailu vallasta oli hirmuista.
Talvisodan lähestyessä siirryttiin mo-
nin paikoin käyttämään sanaa rys-
sänpelko. Jopa niin paljon, että jos-
kus sanalla peloteltiin lapsia, jotka
eivät totelleet vanhempiaan, tai opet-
tajiaan. Sanottiin: jos et tottele, niin
ryssä tulee ja vie. Pelosta on hiljaksiin
päästy eroon, kun rauhanaikaa on
kestänyt jo kauan. Tosin aina välillä
joku tuonkin sanan tuo esiin, kun pu-
hutaan Venäjän nykytilasta.
No. Joka tapauksessa olemme siirty-
neet eteenpäin. Nyt olemme ihan itse
nostaneet pintaan uuden pelon: sote-
pelon. Sillä pelotellaan kaikkea mah-
dollista, mikä liittyy kuntien tehtäviin
ja erityisesti terveyden- ja vanhusten-
hoitoon. Tuo pelko näkyy myös Sas-
tamalassa, etenkin Kiikan vanhain-
kodin osalta. Sen remonttiin ei haluta
lähteä, koska pelätään sote- ja maa-
kuntauudistusta. Pelko on ehken osit-
tain aiheellista, mutta...
Ainakin on varmaa, että tuleva maa-
kunta, tai paremminkin sinne aika-
naan valittavat päättäjät, eivät halua
Kiikan vanhainkotia, jos se on päästet-
ty rapistumaan. On hieman vaikea us-
koa, että maakunnan päättäjät, joiksi
valitaan henkilöitä myös Sastamalas-
ta, siirtävät syrjään rakennuksen, joka
on hyvässä kunnossa ja täynnä asuk-
kaita. Historia näyttää, ovatko Sasta-
malan valtuuston tekemät ratkaisut
oikeita.
Yksi kummallisuus liittyy viime maa-
nantain valtuustoon ja siellä olleeseen
kuntalaisaloitteeseen vanhainkodin
remontoimisesta. Jos aloite olisi otet-
tu tosissaan, olisi valtuusto voitu kut-
sua istuntoon jo aiemminkin. Tuntuu
hieman erikoiselta, että tontinluovu-
tuskilpailulla vedettiin matto alta ko-
ko aloitteelta ennen sen käsittelyä val-
tuustossa.
Veikkaan kuitenkin, että asukkaita
riittäisi niin Kiikkaan kuin Pehulaan-
kin, jos kaikille halukkaille annettai-
siin ympärivuorokautinen tehostetun
palveluasumisen paikka. Nyt taitavat
kriteerit (valintaperusteet) olla melko
tiukat.
Junayhteydet palvelemaan
Sastamalan asukaskehitystä
Sastamalasta eli Vamma-
lan ja Karkun asemilta
on varsin hyvät junayh-
teydet työmatkaliikentee-
seen niin Tampereen kuin
Porin suuntiinkin. Elä-
mä on kuitenkin paljon
muutakin, harrastukset,
ihmissuhteet, osa vapaa-
ajan palveluistakin edel-
lyttävät liikkumista oman
paikkakunnan ulkopuo-
lella. Samalla kun kehi-
tämme omia palveluita on
mahdollistettava joustava
ja helppo kulkeminen eri-
tyisesti Tampereen suun-
taan ja suunnasta.
Nopein ja konkreetti-
sin parannus olisivat myö-
häisvuorot viikonloppuil-
toihin Tampereelta Sasta-
malaan. Nykyisin viimei-
nen juna lähtee klo 22.07.
Tämä on turhan aikaista
esim. teatterissa tai kon-
sertissa käymiseen ja vie-
lä ruokailuunkin.
Toimiva julkinen liiken-
ne lyhentää käytännön
etäisyyttä niistä palve-
luista, joita paikkakunnal-
la ei ole. Se on tärkeä teki-
jä kasvattamaan muutto-
halukkuutta Sastamalaan.
Vammalan aseman ja ve-
sistön tuntumaan kaavoi-
tetaan asuinrakennusoi-
keutta. Tässä on mahdol-
lisuus!
Pidemmän ajan tavoi-
te pitäisi olla toimiva lä-
hijunaliikenne siihen tar-
koitetulla kalustolla ja
useammalla pysähdyspai-
kalla Kiikkaa ja Keikyää
myöten. Olen jo pidem-
pään puhunut raideliiken-
teen kehittämisen puoles-
ta niin Sastamalan elinkei-
noasioiden käsittelyn yh-
teydessä kuin Tampereen
päässäkin. Samoin myös
Nokialla on halua ja tar-
vetta lähijunaliikenteen
kehittämiseen. Tässä on
Sastamalan kaupungilla
tärkeä edunvalvontateh-
tävä.
Jukka Pusa
Kaupunginvaltuutettu
ja valtuustoehdokas
Varapuheenjohtaja
Pirkanmaan Yrittäjät
Huolenpito alkaa kotikunnan lähipalveluista
Olen kotoisin Huittisista,
mutta 7 vuotta sitten ra-
kensimme mieheni kans-
sa kodin Sastamalan Kei-
kyään. Mieheni on kotoi-
sin Pehulasta ja Keikyän
pieni maalaismainen ky-
lä sulatti myös minun
sydämeni. Mukavat ih-
miset, jotka tervehtivät
vastaantulijaa, aktiivinen
kyläseura, hyvät kulku-
yhteydet ja myös jotain
monessa kylässä harvi-
naista, nimittäin hyvät
palvelut.
Sittemmin perheemme
on täydentynyt kahdella
lapsella. Hieman huolissa-
ni seuraan vanhojen kunta-
keskusten palvelujen heik-
kenemistä ja siirtymistä lä-
hemmäs keskustaa. Koko
sydämestäni toivon, että
palvelut säilyisivät täällä
myös omille lapsilleni, niin
että hekin saisivat laaduk-
kaan varhaiskasvatuksen
ja koulutuksen turvallises-
ti lähellä kotia. Mutta pelk-
kä toivominen ei riitä, vaan
asialle täytyy tehdä jotain.
Vain pitämällä ääntä ja ää-
nestämällä meidät voidaan
kuulla.
Sastamala on pinta-
alaltaan laaja kunta. Si-
vukunnissa asuu pal-
jon lapsiperheitä ja van-
huksia joilla saattaa olla
käytössään vain yksi au-
to, jos sitäkään. Kunnan
haasteena ja velvollisuu-
tena onkin tarjota palve-
lut myös näille asukkail-
le, jotta voimme tarjota
kuntalaisille toimivan ar-
jen lähellä kotia, riippu-
matta elämäntilanteesta
tai siitä missä postinume-
rossa asutaan. Kaikkea ei
voida keskittää Vamma-
lan keskustaan, vaan kau-
punkia tulee kehittää ta-
sapuolisesti myös kunta-
keskuksissa. Vammala on
Sastamalan sydän, mutta
kuntakeskukset sen suo-
net, jotka pitävät kaupun-
gin elinvoimaisena ja sy-
dämen sykkeessä.
Jarna Friimäki
kuntavaaliehdokas
Suomen Keskusta
Suomi 100 vuotta
sävelin soi Sastamalassa
•
•
Alueviesti
Suomi 100 vuotta säve-
lin -konsertit juhlistavat
Sastamalassa Suomen it-
senäisyyden juhlavuot-
ta. Valtioneuvoston kans-
lia on myöntänyt konsert-
tien järjestämiselle Suomi
100-statuksen ja liittänyt
konsertit Suomi100-oh-
jelmaan.
Konsertit järjestetään
keväällä kolmessa Sasta-
malan kirkossa: Mouhijär-
ven kirkossa su 26.3., Tyr-
vään kirkossa su 2.4. ja
Kiikan kirkossa su 9.4. Al-
kamisaika on klo 19.
Konserteissa esiinty-
vät Suomi 100-puhal-
linorkesteri, joka koos-
tuu Huittisten soittokun-
nan ja Kiikan torvisoitto-
kunnan soittajista johta-
janaan
Sandy Ahjo
sekä
Suomi 100-juhlakuorosta
johtajanaan
Elisa Junt-
tila
. Orkesteri ja kuoro
esiintyvät sekä yhdessä
että erikseen.
Yhteisesityksessä on
mukana yli 70 soittajaa ja
laulajaa. Tyrvään kirkos-
sa esiintyvät myös Sasta-
malan nuorisosoittokun-
ta sekä yksinlaulua esit-
tävät
Päivi Kelho
ja
Anu
Mattila
.
Konserttien ohjelmassa
on myös lausuntaa
Leena
Toivosen
esittämänä sekä
kaksi yhteislaulua. Konser-
teissa kuullaan kuinka tun-
netut ja vähän tuntematto-
mammatkin musiikin teki-
jät ovat tulkinneet itsenäi-
syytemme aikaa eri vuosi-
kymmeninä. Monipuolisen
ohjelman lopussa kuullaan
Jean Sibeliuksen
Finlandia
puhallinorkesterin ja kuo-
ron esittämänä.
Konserttien mahdolli-
nen tuotto ohjataan paik-
kakunnan laulu- ja pu-
hallinmusiikkiharrastuk-
sen tukemiseen. Vapaaeh-
toinen käsiohjelma ovelta.
Suomi100-juhlakuoro ja Kiikan torvisoittokunta.
