8
Keskiviikko 15.3.2017
Teatteri
Mielet eivät
pahoittuneet pahasti
▶
▶
Hyväntahtoista huumoria uimahallista synnytyksiin.
•
•
Veli-Matti Saksi
Vammalan Teatteri Raivio
lauantaina 11. maaliskuu-
ta illalla. Mielensäpahoit-
tajan paluu -esitys alkaa.
Lavalle ei pyrähdäkään
valtaisaa joukkoa Sasta-
malan Opiston ja Vamma-
lan Teatterin ihmisiä, joi-
den käsialaa näytelmä on.
Yleisö pääsee heti mukaan,
kun opiston luovan kir-
joittamisen opettaja Tii-
na Laaninen opistolta ky-
selee, mistä ihmiset ovat
pahoittaneet mielensä.
”Pahoitin juuri mieleni,
kun jäi viime vuonna pi-
tämättä yhdeksän omais-
hoidon vapaata. En tien-
nyt, että ne olisi pitänyt
pitää ansaintavuonna”,
pahoittelee
Jaana
.
Näytelmällä ei ole var-
sinaista käsikirjoitusta.
Jokainen näyttelijä on
itse raapustanut sanot-
tavansa. Silti näytelmä
toimii tyrvääläisenä pei-
likuvana, tosin ei niin
väkevänä kuin tyrvääläi-
syys on.
”Joo, joo”, sanoo päivä-
kotipoikaa esittävä
Jarkko
Mäkipää
.
Isä,
Jyrki Ahola
, hakee
pojan ja toteaa, että hais-
kahtaa, taitaa pojan hou-
suissa olla jotakin.
”Olisi pitänyt ottaa se
vaippa”, miettii isä.
■
■
Kolme
naista kutoo
uimahallin 50-vuotisra-
kentamattomuusuima-
housuja pässinpökkimäs-
tä ja karkeasta luomuvilla-
langasta niille, jotka vielä
vastustavat uimahallia.
”Jos joukossa on naisia,
niin he saavat monokinit”,
vakuuttaa tyrvääläisnaista
esittänyt
Leena Tiensuu
.
Toinen pitkäaikainen
kummajainen, Kilpino-
kan silta, nousee myös la-
valle, ja synnytykset.
”Ne tosin siirrettiin Tam-
pereelle jo vuosia sitten.
Mutta se Kilpinokan silta
olisi sikälikin hyvä, että si-
tä pitkin sitten pääsisi suo-
raan sairaalan ovelle syn-
nyttämään Vammalassa”,
pohtii tyrvääläisnainen.
Kasvaa lavalla myös
valtakunnan politiik-
ka. Valtiovalta on puhu-
nut liikennekaaresta, jo-
ta Tyrväällä ei oikein ym-
märretä. Vastahan tyr-
vääläiset ovat oppineet
ajamaan liikenneympy-
rässä.
”Kuinkas siinä liikenne-
kaaressa sitten ajetaan?”,
ihmetellään.
■
■
Kirkkaassa
valokei-
lassa verhojen takaa laval-
le ryntää voittajan elkein
Yhdysvaltain president-
ti
Donald Trump
. Häntä
ennen kuntavaaliehdok-
kaaksi Tyrväälle ilmoit-
tautui
Hillary Clinton
.
Trump vie voiton suurilla
puheillaan.
”Minä rakenna uima-
hallin, jonka kiikoislai-
set saavat maksaa. Minä
rakennan Kiinan muu-
rin, jonka punkalaitume-
laiset maksavat”, lupaa
Jarkko Mäkipään esittä-
mä Trump vuolaasti.
Nokian Citymarketissa
myytiin eriparisia kumi-
saappaita samasta laati-
kosta. Sellaista ei Sastama-
lan tulevassa Cittarissa ta-
pahdu, niin ounastellaan.
Kumisaappaista pahoitet-
tiin mieltä, etenkin niiden
ostajan mies.
■
■
”Joo,
joo”, sanoo poi-
ka.
Jo vanhukseksi ehti-
nyt isä kulkee apulaitteen
avulla edellä. Poika raahaa
kasseja perässä, jo ikämie-
heksi ehtinyt hänkin.
”Vähän haiskahtaa. Tai-
taa olla housuissani jota-
kin. Olisi varmaan pitä-
nyt laittaa vaippa”, hais-
telee isä.
■
■
Kolmas
ja viimeinen
esitys keskiviikkona 15.
maaliskuuta kello 19.
Uimahallin vastustajille kudotaan karkeita yhden kokoisia uimahousuja. Vasemmalla tyr-
vääläisnainen (Sirkka Tähtinen), helsinkiläinen mökkiasukas (Irmeli Minkkinen) ja toinen
tyrvääläisnainen (Leena Tiensuu).
Vieraskynä
•
•
Jukka-Pekka Palviainen
Hyvä
kuntavaaliehdokas!
Kirjoitan sinulle ensimmäistä kertaa. Olen
nuorehko mieshenkilö. Harrastan kotoilua
ja makoilua. Joskus käyn kävelyllä katso-
massa, miten Citymarket valmistuu. Huo-
lehdithan sinä siitä, että siellä on avajaisis-
sa ämpäreitä jaossa ja niitä on tarpeeksi?
Kerran jäin ilman. En puhunut vaimolleni
kolmeen päivään. Sen jälkeen lopetin mie-
lenilmaukseni, koska se oli tuottanut toivo-
tun lopputuloksen. Vaimonikaan ei puhu-
nut enää minulle.
Vammalan teatteri jakoi joskus myös äm-
päreitä esityksissään. Komeljanttarit eivät
halunneet ilahduttaa ahkeraa marjanpoi-
mijaa, vaan jakoivat niitä vitsinä. Kostoksi
säilytän heidän ämpärissään roskia.
Olen ollut kuuliainen kuntalainen koko
vaalikauden. Olen myös seurannut tiiviis-
ti, mitä kunnassamme tapahtuu. Erityisen
tunnollisesti olen seurannut naapureitani
aina siihen asti, kunnes lemmikkieläime-
nä toimiva koiramme kaatoi kaukoputki-
telineeni. Laitoin hurtan siitä hyvästä ulko-
ruokintaan. Vaimoni haki hänet sisälle ja
jätti minut ulos. Onneksi yö oli lämmin ja
taivaalla oli sinä yönä perseidien show. Vä-
hän harmitti, että ei ollut sitä kaukoputkea.
Olen katsonut televisiosta teidän kokouksi-
anne. Siinä joutuu istumaan kauan paikoil-
laan. Varmaan tulee mieleen, että toivotta-
vasti vaimo on naksauttanut saunan pääl-
le ja leikannut makkarasta sopivan kokoi-
sia paloja kiukaan päällä lämmitettäväksi.
Jos ei ole olutta kylmässä, pääsee kyllä it-
ku, kun on tuntikausia yrittänyt saada toi-
sia ymmärtämään, että on oikeassa. Minä
olen luopunut siitä meidän parisuhteessam-
me. En siis saunasta, makkarasta ja oluesta,
vaan oikeassa olemisesta. Pääni sisällä saa-
tan ajatella mitä tahansa. Joskus vaimo kyl-
lä väitti näkevänsä naamastani, mitä ajat-
telen. En uskonut häntä, sillä hän ei suut-
tunut.
Sitten varsinaiseen asiaani: Vaimoni sanoi
eräänä päivänä, että nyt ostetaan, ukko, sa-
manlaiset verryttelyasut ja lenkkikengät ja
aletaan metsästää Pokémoneja. Minä sa-
noin, että minä en aseeseen tartu kuin pa-
kon edessä. Rouva kertoi, että niitä Poké-
moneja metsästetäänkin puhelimen kanssa.
Nyt on vaan sellainen ongelma, että niiden
Pokémonien lähimmät pysäkit ovat Superin
pihassa ja vesitornin juuressa. Ja sinne vesi-
tornin juureen eivät saa ajaa kuin kaupun-
gin miehet ja naiset. Ei sinne varmaan pää-
sekään kuin jollain nelivedolla.
Jos minä nyt sitten äänestän sinua, hoidat-
ko sinä meidän kadulle sellaisen pokepy-
säkin? Ei ihan meidän portille, ettei nuori-
so ala notkua siinä mopoinensa, vaan vaik-
ka naapurin kohdalle. Säästyisi siinä ben-
saa aika lailla, kun voitaisiin vaimon kans-
sa hakea ne pokepallot ja kymmenen ki-
lometrin munat ihan läheltä. Ne munat
olisivat sitten vähän niin kuin lähiruokaa.
Heh heh, nythän minä murjaisin oikein vit-
sin. Voit lainata tuota kampanjapuheissa-
si, jos haluat.
Olisi se uimahallikin kyllä ihan hieno juttu.
Kunhan jaatte avajaisissa ämpäreitä, joissa
on kunnan vaakuna. Sellaiseen en hennoi-
si kerätä kuin lakkoja.
Pakinan kirjoittaja on sastamalalainen kirjailija.
OP-Kiinteistökeskus täytti pyöreitä
•
•
Minna Isotalo
Sastamalan OP-Kiinteis-
tökeskuksessa vietettiin
viime viikolla 50-vuotis-
synttäreitä. Kiinteistövä-
littäjät
Marko Matonie-
mi
ja
Petra Högström
to-
tesivat kakkukahveilla, et-
tä moni asia on kiinteis-
tökaupassa muuttunut,
toiset eivät niinkään.
Suuressa mittakaavas-
sa kasvukeskukset näyt-
tävät vallitsevat trendit,
ja Sastamalassa tullaan
jälkijunassa - niin hyväs-
sä kuin pahassakin.
Hiljaisempien talvikuu-
kausien jälkeen kevät on
tuonut asuntokauppaan
piristymisen merkkejä.
Matoniemi muistelee,
että viime vuoden kesä-
kuussa heillä oli välitet-
tävänä liki 300 kohdetta.
Niin saattaa käydä tänä
vuonnakin.
Synttärikahvit hokutte-
livat OPKK:n tiloihin vii-
me keskiviikkona muka-
vasti väkeä.
Kippis OP-Kiinteistökeskukselle, sanoivat Mar-
ko Matoniemi ja Petra Högström.
