12
Keskiviikko 28.6.2017
Pakina
•
Jukka-Pekka Palviainen
Aikuisen miehen
juhannus
Kun keski-ikäinen mies valmistautuu ju-
hannuksen viettoon, tärkeimmät päätökset
tehdään ruokakaupassa. On tehtävä valin-
ta, mitä haluaa heittää grilliinsä ja mis-
sä muodossa. Keski-ikäisen miehen vaimo
keskittyy salaattiaineksiin. Miehellä itsel-
lään ei ole intohimoa niitä kohtaan. Siksi
hän ei osallistu pohdintaan, vaan säästää
aivonystyröitään oluthyllyjä varten. Oluen
valitseminen ei ole enää yhtä helppoa kuin
miehen nuoruudessa, jolloin kaupan hyl-
lyssä olutta oli muutamaa merkkiä ja te-
levisiossa kanavia vielä vähemmän. Mies
suosii nykyään pienpanimoita, koska hän
ajattelee, että olut on rakkaudella häntä
varten pantu. Myös jokin ulkolainen olut
saattaa eksyä koriin, koska se antaa mie-
helle mahdollisuuden muistella omia ulko-
maanmatkojaan.
Illalla mies ja vaimo menevät saunaan,
jossa sovitaan, mitä poliisisarjaa katso-
taan tallenteena, koska aattoiltana ei tu-
le jalkapalloa. Ohjelman kanssa syödään
juustoja ja leipää ja juodaan viiniä. Mies
muistaa, että hänen tyttärensä on rokkifes-
tareilla. Musiikin puolesta mies voisi olla
siellä itsekin, mutta hän ei halunnut ottaa
sitä riskiä, että hän olisi sukupolvensa ai-
noa edustaja tai päätyisi tanssimaan salaa
kuvatulle YouTube-videolle ikuisiksi ajoiksi.
Miestä huvittaa ajatus siitä, että hänen
omat vanhempansa olisivat kuunnelleet
samoja bändejä ja artisteja kuin hän. Mies
olisi varmaan hylännyt Eput alta aikayk-
sikön ja siirtynyt kuuntelemaan Olavi Vir-
taa, jos olisi kuullut vanhemmiltaan yh-
den myönteisen kommentin yhtyeen tuo-
tannosta.
Vaimon nukahdettua sohvalle mies harras-
taa hetken kanavasurffailua. Hän löytää
kanavan, jossa seurataan suorana lähetyk-
senä helsinkiläisen ruokakaupan kassahih-
naa. Ihmisistä näkyvät vain kädet ja ja-
lat. Hihnalla liikkuu lähinnä elintarvikkei-
ta, mutta miehen siirryttyä kanavalle siinä
kulkevat jonkun kukkaostokset.
Mies miettii, minkälainen ihminen lähtee
ostamaan juhannusaattoyönä pihakuk-
kia. Parhaassa tapauksessa kyseessä on
joku spontaani taiteilijasielu, joka on ko-
kenut, että nyt on juuri oikea aika istuttaa
kukkia. Huonommassa ja valitettavasti to-
dennäköisemmässä tapauksessa kyseessä
on joku, joka haluaa tunnistaa omat os-
toksensa tekemästään tallennuksesta. Hän
on myös soittanut Pohjanmaalle koko äi-
dinpuoleiselle suvulle ja muutamalle lap-
suudenystävälle, että hänen ostoksensa ja
raajansa ovat kohta valtakunnallisella tv-
kanavalla. Myös opettaja, joka sanoi, että
hänestä ei tule koskaan mitään, saa what-
sapp-viestin. Juuri ennen lähtöään kaup-
paan hänen etukäteen ajastamansa Face-
book-päivitys lävähtää hänen ystäviensä
näytöille. Siinä markkinoidaan hänen tu-
levaa tv-debyyttiään.
Mies kaipaisi ohjelmaan selostusta. Oli-
si mielenkiintoisempaa katsoa, jos Ante-
ro Mertaranta huutaisi taustalla: ”Taivas
varjele, mitä sieltä tulee? Sieltä tulee varsi-
selleri! Siinä on paikka, miksi et käytä bo-
nuskorttia?”
Mies sulkee television ja tuntee aitoa onnea
siitä, että hän voi kömpiä omaan pehme-
ään sänkyynsä eikä kovalle retkialustalle
virttyneeseen telttaan.
Kirjoittaja on sastamalalainen kirjailija.
KUNTAPAIKAN SAANEET
Jokaisella nuorella on paikka,
jonne aamulla lähteä
▶
Elä ja osallistu Huittisissa -hankkeen maahanmuuttokoordinaattori
Riikka Kunnas yrittää tehdä itsestään tarpeettoman.
•
Laura Haavisto
Huittisten kaupungin
Elä ja osallistu Huittisis-
sa -hanke on ennättänyt
puoliväliin. Alkuvuonna
käynnistyneen hankkeen
tavoitteena on kotouttaa
Huittisista kuntapaikan
saaneet maahanmuutta-
januoret osaksi huittislais-
ta arkea.
Hankkeen avulla nuo-
rille etsitään koulutus-
polkuja, jotka johtaisi-
vat työllistymiseen huit-
tislaisissa yrityksissä. Sa-
malla pyritään löytämään
työvoimaa sellaisille aloil-
le ja yrityksille, joissa on
työvoimapula.
Joutsenten reitti on
puoltanut hankkeen ra-
hoitusta. Yksityisessä ra-
hoitusosuudessa ovat
mukana Huittisten Sääs-
töpankki, Satakunnan
Osuuspankki, K-supermar-
ket Lautturi, SPR Huitti-
nen, MLL Huittinen ja
Lions Club Vampula.
”Huittisten kaupungin-
hallitus teki tietoisen pää-
töksen käynnistää hank-
keen ennen rahoituspää-
töksen varmistumista. Se
oli hyvin ajateltu, sillä lo-
pullista päätöstä odote-
taan edelleen. Jos aloit-
taisimme kotouttamisen
vasta nyt, olisimme aut-
tamattomasti myöhäs-
sä”, Huittisten kaupungin
hallintojohtaja
Katariina
Koivisto
sanoo.
■
M A A H A NMU U T -
TOKOORDINAATTO-
RI
Riikka Kunnaksen
äänessä on ylpeyttä, kun
hän kertoo, että jokaisel-
la Huittisista kuntapaikan
saaneella nuorella on tällä
hetkellä joko opiskelu- tai
työkokeilupaikka.
”Noin puolelle nuorista
on jo löytynyt koulupaik-
ka. Loput ovat työkokei-
lussa esimerkiksi Me Gus-
ta -ravintolassa, Nappula-
nurmen päiväkodissa ja
kuntouttavan työtoimin-
nan kautta muun muas-
sa ruohoa leikkaamassa”,
Kunnas kertoo.
Maahanmuuttokoor-
dinaattorin mukaan työ-
kokeilu on ollut erittäin
opettavainen kokemus.
”Monella nuorella on
rankka työhistoria todella
fyysisistä töistä. Ymmär-
rys suomalaista työelämää
kohtaan on parantunut,
kun he ovat päässeet ko-
keilemaan tavallista työn-
tekoa. Kaikilla nuorilla riit-
tää halua yrittää, opiskella
ja elää”, Kunnas korostaa.
Kunnaksen suurin toive
on, että jokaiselle nuorelle
löytyy opiskelupaikka en-
nen syksyä.
”Pojat ovat haastavas-
sa iässä, sillä heidän kou-
lutustaustansa on heikko
ja osalta puuttuu ammat-
tikouluun vaadittava kie-
litaso. He ovat liian van-
hoja peruskouluun, mut-
ta ilman sen luomaa poh-
jaa on vaikea rakentaa jat-
kokoulutuspolkua.”
Kunnas on kuitenkin
toiveikas sen suhteen, että
syksylläkin jokaisella nuo-
rella on paikka, jonne aa-
mulla lähteä.
”Tavoitteeni on tehdä it-
sestäni syksyyn mennessä
tarpeeton”, hän nauraa.
■
KUNTAPAIKAN
Huit-
tisista on saanut 24 maa-
hanmuuttajanuorta. Heis-
tä suuri osa asuu perhe-
ryhmäkodissa. Neljä on jo
muuttanut omaan asun-
toon ja viidellä oma ko-
ti on parasta aikaa etsin-
nässä.
”Yksin muuttaminen on
monelle melkoinen koke-
mus, sillä jotkut nukkuvat
ensimmäistä kertaa elä-
mässään yön yksin”, Kun-
nas tietää.
Hankkeen avulla nuo-
rille haetaan kontakteja
kantaväestöön myös yh-
teisen vapaa-ajantoimin-
nan kautta. Tässä työssä
ovat mukana esimerkiksi
urheiluseurat ja muut yh-
distykset.
”Osa nuorista kokee yk-
sinäisyyttä, mutta toiset
ovat verkostoituneet ai-
van yltiöpäisesti. Työn-
sarkaa tässäkin asiassa
riittää vielä. Vaikka nuo-
rille löydetään opiskelu-
paikat, he tulevat tarvit-
semaan tukea vielä mon-
ta vuotta”, Kunnas muis-
tuttaa.
Huittisten keskustassa
olevalle Pankkiaukiolle
ilmestyi kesäkuun alus-
sa pieni mökki. Pari viik-
ko sitten mökin kyljestä
olevasta luukusta alkoi
leijailla ihana vohvelien
tuoksu.
”Vohvelikahvilassa on
taustalla Huittisten kau-
pungin 10duunit han-
ke, jonka tarkoituksena
on tarjota nuorille aito-
ja työelämäkokemuksia.
Huittisten Säästöpankki,
Satakunnan Osuuspank-
ki ja Satakunnan Osuus-
kauppa lähtivät kevääl-
lä mukaan hankkeeseen
lahjoittamalla kukin 100
tuntia työtä yhdistysten
käyttöön. Näitä työtun-
teja on vielä jäljellä ja
siitä syntyi idea Vohve-
likahvilasta”, Huittisten
kaupungin markkinoin-
ti- ja viestintäsuunnit-
telija
Helena Kaitanen
kertoo.
Mukaan Vohvelikah-
vilaan lähtivät myös
MLL Huittinen ja Elä
ja osallistu Huittisissa
-hanke.
■
VOHV E L I KAHV I -
LASSA
työskentelee yk-
si 10duunit-mobiilisovel-
luksen kautta työllistet-
ty ja yksi Elä ja osallistu
-hankkeessa mukana ole-
va nuori.
”Ensin ajattelimme, et-
tä työtä olisi hieno tarjota
mahdollisimmanmonelle
nuorelle, mutta tehtäväs-
sä on sen verran opetelta-
via asioita, ettei työnteki-
jä voi vaihtua päivittäin”,
Koivisto harmittelee.
Pop Up -hengessä toi-
minta voi jatkua korkein-
taan 12 päivän ajan. Suu-
ren suosion saanut Voh-
velikahvila on avoinna
vielä tällä viikolla keski-
viikosta lauantaihin.
”Asetimme kävijäta-
voitteeksi 300 ja se me-
ni rikki jo viime viikolla.
Tuntuu hienolta, että ih-
miset ovat innostuneet
tästä niin paljon”, Kun-
nas iloitsee.
Vohvelikahvila tarjoaa kokemuksen työelämästä
Muhammad Shah ja Hugo Bondfolk pitävät työtä Vohvelikahvilassa unelmien kesätyönä.
”Täällä on mukavaa työskennellä, koska asiakkailla ei ole kiire, eikä kukaan tule tänne suu
mutrussa”, he perustelevat.
