23
Keskiviikko 28.6.2017
että tämä ehdotti Nuu-
palaa Suomen Nuoriso-
seuraliiton esimieheksi.
Esimiestä Nuupalasta ei
kuitenkaan tullut.
Oikeastaan Nuupalan
suurimmat hankaluudet
alkoivat hänen saatua
Topin tilan haltuunsa ja
palauaan Tyrvääseen
kesällä 1898. Maanvilje-
lijäksi Nuupalasta ei ol-
lut, vaan hänen mielen-
kiintonsa suuntautui yh-
teiskunnalliseen toimin-
taan. Vuoden 1899 valtio-
päivillekin Nuupala oli
ehdolla, mua ei tullut
valituksi. Nuupala haa-
veili myös perustavansa
Tyrvääseen jonkinlaisen
yksityisen opeajasemi-
naarin, jonka kaua olisi
voinut väliää näkemyk-
siään. Hankkeesta ei tul-
lut mitään, mua muu-
tamia kasvatusopillisia
kursseja Nuupala järjesti.
S
eminaarihankkeen
ka riudut tua mat-
kusti Nuupala Pieta-
riin, jossa päätyi minis-
terivaltiosihteerinviras-
toon. Pietarissa oleskelu
leimasi Nuupalan bob-
rikovilaiseksi ja leimaa
vahvisti hänen sen jäl-
keinen toimintansa Tyr-
väässä. Nuupala oli tul-
lut vakuuuneeksi siitä,
eä suomalaiset voisi-
vat olla uskollisia sekä
Venäjälle että Suomel-
le. Kunnon kansalais-
ten piti opetella venäjää
ja näin Nuupala aloii
venäjän kielen kurssien
pitämisen ja erilaisten
venäläisten toimia tu-
kevien adressien kerää-
misen. Tarjosipa Nuupa-
la kutsuntalakkojen ai-
kaan taloaan kutsunta-
huoneistoksi.
Nuupalan venäläis-
mielistä toimintaa ei
katsou hyvällä useis-
sakaan piireissä ja hän-
tä haluttiin rangaista.
Nuupala eroteiin kesäl-
lä 1903 länsisuomalaises-
ta osakunnasta kahdeksi
vuodeksi, mikä merkitsi
myös yliopistosta eroa-
mista ja sitä, eä hän ei
saanut oleskella Helsin-
gissä. Tämä tietysti oli
Nuupalalle liikaa ja hän
katsoi kaikkien olevan
häntä vastaan. Kevääl-
lä 1906 hän purki pey-
mystään eräille merkki-
henkilöille niin rajus-
ti, että hänet passitet-
tiin Lapinlahden mieli-
sairaalaan – josta kyllä
välillä karkasi.
V
iimeinen yritys to-
teuttaa visioitaan
Nuupalalla oli mainitun
Maalaistyöväen puolu-
een perustaminen syk-
syllä 1906. Oman puo-
lueen perustaminen oli
Nuupalalle pakkorat-
kaisu, sillä hän ei mai-
neensa puolesta päässyt
muiden puolueiden lis-
toille. Nuupala leimat-
tiin pelleksi ja hulluksi
vaalitaistelun yhteydes-
sä, mua oikeasti sosia-
lidemokraatit pelkäsivät
häntä hieman ja luon-
nehtiipa
Väinö Tanner
muistelmissaan Nuupa-
laa Suomen ensimmäi-
seksi kansallissosialis-
tiksi.
Poliiinen ura ei kui-
tenkaan ottanut tulta
ja Nuupala vajosi yhä
alemmas ollen välillä
vankilassakin irtolaisuu-
desta. Muuten hän kier-
teli puhujana maaseu-
dulla päätyen lopulta In-
kerinmaalle, jossa kuoli
vuonna 1916 tai 1917, ai-
van tarkkaa tietoa ei ole.
O
n ansiokasta, et-
tä yhdestä Suomen
historian merkillisestä
hahmosta on nyt tehty
elämäkerta, jossa ker-
rataan hänen vaiheensa.
Ilman tätä elämäkertaa
olisi hankala lukea Nuu-
palan omia muistelmia,
jotka ovat lievästi sa-
noen melko raskassou-
tuiset. Ne ovat lähin-
nä vuodatusta siitä mi-
ten Nuupala kokee itse-
ään kohdellun väärin.
Mutta löytyy muistel-
mista myös mielenkiin-
toista pohdintaa, varsin-
kin arviot
Snellmanis-
ta
ovat lukemisen arvoi-
sia. Frans Nuupala oli
erikoinen persoona, jo-
ka oli vakuuunut suu-
resta tehtävästään. Hä-
nellä oli tieyjä edelly-
tyksiä politiikkaan, esi-
merkiksi verkostoitu-
misessa Nuupala oli hy-
vä, mua monet muut
piirteet taas veivät poh-
jaa politiikassa toimi-
miselta. Oleaa voi, et-
tä mikäli Maalaistyövä-
en puolue olisi pysynyt
hengissä, olisi se toden-
näköisesti jossain vai-
heessa liiynyt Sante-
ri Alkion perustamaan
Maalaisliioon.
SUKU EI HYLÄNNYT
VAIKKA VIEROKSUI
Tuomas Rantala
T
opin
suvussa Nuupalaan suhtauduiin ristiriitaisesti. Häntä
auteiin taloudellisesti ja alkuun hänestä oltiin jopa ylpei-
tä, olihan hän korkealle kouluteu ja ulkomaisia opintomatko-
ja tehnyt mies. Mua kun Nuupala ei vakiintunut ja alkoi poli-
tikoida, häntä aleiin vieroksua. Varsinkin mielisairaalaan jou-
tuminen oli monelle sukulaiselle kova pala. Hulluua pideiin
koulutuksen syynä. Ikinä suku ei häntä hylännyt, mua arka
aihe hän oli pitkään. Vielä 1960-luvulla Topin sukuseuran aloit-
taessa toimintaansa suvun vanhimmat kielsivät puhumasta mi-
tään erikoisesta sedästä. Nykyään tilanne on muuunut ja su-
vun erikoinen merkkimies nosteu esiin.
N u u p a l a n
m a i s t e r i s -
ta ja muista
itsepäisistä
tyrvääläisis-
tä puhutaan
kirjapäivillä
lauantaina.
Marko Ves-
t e r b ack a n
luot s a a m a
Tyrvääläinen
tryki juhla-
salissa kello
15.30 - 16.30.
E l ämäke r ran
e t u k a n n e s s a
tuore filosofian
maisteri Frans
Nuupala. Valo-
kuva on otettu 27.
maaliskuuta vuon-
na 1895.
UUT TA KE I KYÄSSÄ!
“Keikyästä
päin päivää!”
Pirjon Pirtin kesäteatteri esittää näytelmän
Lipun hinta: Aikuiset 15,-, lapset 7,-
sisältää kahvin ja pullan. Käteismaksu.
Heinimaantie 29, 32740 Sastamala, Keikyä.
Tiedustelut ja varaukset 044 5133 511/Pirjo Ojala
Käsikirjoitus: Ilkka Syren ja Markku Mäkelä
Ohjaus: Kirsti Vesterbacka
NÄYTÖKSET 2017
to29.6. klo 19
la 1.7. klo 19
su 2.7. klo 19
ti 4.7. klo 19
to 6.7. klo 19
la 8.7. klo 19
hauskan komedian
www. vesaranta.profiili.fi
Järjestäjä Vesaranta ry
ESITYKSET VAMMALASSA
HOUHAJÄRVENVESARANNASSA
Ensi-ilta ke 28.06.2017 klo 19.00
Ti 04.07. klo 19.00
Su 16.07.
klo 19.00
To 06.07. klo 19.00
Ke 19.07.
klo 19.00
Su 09.07. klo 19.00
Su 23.07.
klo 19.00
Ke 12.07. klo 19.00
Ke 26.07.
klo 19.00
Viimeinen näytös Su 30.07. klo 19.00
esittää kesällä 2017
Sortavalan Serkut
Käsikirjoitus: Liisa Heiskanen Ohjaus: ErkkiVälimäki
Liput tuntia ennen ovelta : aikuiset 15 €/lapset 5 €.
Ryhmät: Alennus yli 20 henkilön ryhmille: 13 €/aikuiset.
VarauksetVAIN yli 20 hengen ryhmille ma ja to puh. 040 416 6839.
Varatut liput noudettava klo 18.30 mennessä.
TämännäytelmänesitysoikeuksiavalvooSuomenNäytelmäkirjailijaliitto–FinlandsDramatikerförbund ry.
Tervetuloa!
Maurialantie 433, 38250 Sastamala
