10
Keskiviikko 1.11.2017
•
Pauliina Vilenius
"Tiesin jo 5-vuotiaana, et-
tä minusta tulee kampaa-
ja", paljastaa
Maritta Mä-
kinen
.
Kutsumus oli niin vah-
va, että jo ennen ammat-
tikoulun alkamista Mäki-
nen kiersi paikalliset kam-
paamot pyytäen päästä
töihin. Ensimmäinen kos-
ketus parturi-kampaajan
ammattiin tapahtui latti-
anlakaisijana.
"
Pirjo-Liisa Nuutila
pi-
ti kampaamoa Vammalan
keskustassa, Bio Sampoa
vastapäätä. Anelin hän-
tä ottamaan minut töihin
vaikka ilmaiseksi. Pirjo-
Liisa heltyi, mutta sanoi,
ettei ilmaiseksi voi pal-
kata. Sovittiin, että hän
maksaa minulle 75 mark-
kaa kuukaudessa."
Harjoittelu eteni lattia-
tasolta pesualtaalle: en-
sin rullien ja sitten hius-
ten pesijäksi.
Marittan valmistuttua
ammattikoulusta Nuuti-
nen palkkasi hänet vaki-
tuiseksi kampaajaksi.
"Sieltä jäin äitiyslomal-
le 21-vuotiaana ja vuot-
ta myöhemmin avasin
oman kampaamoni, joka
oli silloin Vammalan 14.
parturi-kampaamo. Kuin-
kahan monta alan yritystä
kaupungissa nyt on?"
■
KAMPAAMO
Maritta
Mäkinen on palvellut asi-
akkaita jo 40 vuotta Nar-
vantiellä Vammalan Va-
Kampaaja Maritta Mäkinen on tehnyt tukkataikoja jo 40 vuotta. ”Ensimmäinen eläkeikä täyt-
tyy ensi kesänä. Ihan vielä en malta lopettaa, sen olen jo luvannut asiakkailleni.”
PALKITTU
"Olkaa luotettavia ja
kiinnostuneita asiakkaistanne"
▶
40 vuotta kampaajana toiminut Maritta Mäkinen valittiin lauantaina
Vuoden yrittäjänaiseksi Vammalassa.
rilassa. Kampaamo sijait-
see saman katon alla Ma-
rittan ja hänen puolisonsa
kodin kanssa, mutta koti-
kampaamona Mäkinen ei
yritystään ole missään vai-
heessa pitänyt.
"Vierastan koko sanaa.
Päätin jo alussa, että hin-
tani seuraavat kantakau-
pungin hintoja. Hinnal-
la on turha kilpailla, työn
jäljen pitää olla se asia, jo-
ka merkitsee."
Kampaamon ovi ei ole
ollut aina avoinna edes
perheenjäsenille. Kun
Mäkisten tytär oli pieni,
hän saattoi kotiin tulles-
saan huikata moi, mut-
ta aikaansa hänen ei ol-
lut lupa äidin työpaikal-
la kuluttaa.
"Asiakkaat maksavat
täällä viettämästään ajas-
ta, joten haluan taata heil-
le rauhan ja tarjota mah-
dollisimman hyvää palve-
lua."
Mäkinen päätti jo aloit-
taessaan keskittyä yhteen
asiakkaaseen kerrallaan.
"Ajanvaraustenkin välil-
le yritän jättää liukuman
niin, ettei uusi asiakas
välttämättä edes kohtaa
edellistä penkistä nous-
sutta."
■
KAMPAAMOALA
on
muuttunut neljässä vuo-
sikymmenessä paljon. Jos
Maritta Mäkinen hurjim-
pina vuosina rullasi kol-
mesta neljään permanent-
tia päivässä, enää kiharoi-
ta ei tehdä edes joka viik-
ko.
"Myös morsiuskampa-
ukset ovat vähentyneet,
sillä asiakaskuntani on
vanhentunut kanssani sa-
massa tahdissa", Mäkinen
nauraa.
Eniten kokenut kam-
paaja kauhistuu päälaella
paistavasta "pihatiestä" eli
harmaasta tyvikasvusta.
"Valitettava tosiasia on,
että naiset harmaantuvat
neljänkymmenen ikävuo-
den jälkeen. Silloin pitää
tehdä päätös, alkaako
värjätä hiuksiaan sään-
nöllisesti vai käytetään-
kö harmaan häivyttämi-
seen esimerkiksi raidoi-
tusta. Vaihtoehtoja on
monia."
Onko Maritta Mäkinen
katunut ammatinvalin-
taansa?
"En koskaan. Joka iki-
nen päivä avaan kampaa-
mon oven hymy huulil-
lani", hän vastaa.
Nuoria, työuraan-
sa aloittelevia kampaa-
jia Mäkinen neuvoo ole-
maan läsnä, luotettavia
ja kiinnostuneita asiak-
kaistaan.
"Myös omaan ulkonä-
köön kannattaa kiinnit-
tää huomiota, sillä asia-
kas katsoo ihan varmasti,
millaiset hiukset kampaa-
jalla itsellään on."
■
MAR I TTA
Mäk i -
nen palkittiin lauantai-
na Vammalan Yrittäjä-
naisten toimesta Vuoden
naisyrittäjänä. Kampaaja
kertoo tunnustuksen tul-
leen yllätyksenä.
"Koen, että tämä on
kunnianosoitus paitsi mi-
nulle myös kaikille muil-
le saman alan yrittäjille.
Monet meistä puurtavat
yksin, mutta huomiota
saamme harvoin."
Mäkinen juhli aiem-
min lokakuussa kam-
paamonsa pitkää taival-
ta. Uusia juhlia hän ei
saamansa tunnustuksen
myötä aio järjestää.
"Kiitos pitkästä yrittäjä-
urasta ja sitä kautta myös
palkinnosta kuuluu iha-
nille asiakkailleni. Juh-
lin heistä jokaisen kans-
sa erikseen, kun he seu-
raavan kerran istahtavat
tuoliini."
Vammalan Yrittäjänaiset
ry täytti lauantaina 70
vuotta. Ellivuoressa viete-
tyssä juhlassa nimettiin
seitsemän uutta kunnia-
jäsentä. Keitä he ovat? Se
selviää sivulta 16.
•
Kansanedustaja
Ilmari Nurminen
Terveisiä
eduskunnasta
Aktiivimalli leikkaa
pitkäaikaistyöttömiltä
Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä arvi-
oi, että heidän vammansa tai pitkäaikaissai-
rautensa heikentää heidän työnsaantimah-
dollisuuksiaan. Siksi tarvitsemme parempaa
työelämää, joka huomioi paremmin osatyö-
kykyiset ihmiset ja heidän voimavaransa. Jo-
kaisen panos on tärkeä, eikä meillä ole varaa
menettää sitä.
Työn tuottavuus ei ole kiinni ihmisen työky-
vystä, vaan siitä että asioita osataan ja uskal-
letaan tehdä kunkin tilanteen ja työntekijän
kannalta fiksuimmin. Työelämää on mahdol-
lista muuttaa vastaamaan paremmin ihmis-
ten tarpeita: voimme kompensoida palveluil-
la, kuntoutuksella, apuvälineillä, työnkuvan
muutoksilla ja sopivilla työjärjestelyillä, jot-
ta jokaiselle löytyisi paikka ja tapa tehdä työ-
tä, ja kehittyä siinä.
Ihmisten työkyvyn tukeminen on kannatta-
vaa. Kyse on isosta voimavarasta, hukatusta
osaamisesta, mutta ennen kaikkea kyse on
ihmisen mielekkäästä elämästä. Valtiontalo-
udellisestikin työkyvyttömänä olevien ihmis-
ten menetetty työpanostus on arvioitu jopa
kahdeksan miljardin arvoiseksi.
Käsittelemme parhaillaan työelämä- ja ta-
sa-arvovaliokunnassa ns. aktiivimallia. Sen
mukaan työttömän pitää olla kolmen kuu-
kauden aikana tietty määrä osa-aikatöissä
tai palveluissa, jotta turva säilyy. Jos ei löy-
dä työtä tai onnistu saamaan TE-hallinnos-
ta aktiivitoimia riittävästi, niin turvaa leika-
taan 4,65 prosenttia. Työtön voi hakea töihin
tai muihin aktiivitoimiin, mutta pääsystä ei
päätä työtön itse.
Hallitus itse arvioi, että tämä heidän tekemä
esityksensä kasvattaa asumistukimenoja nel-
jä miljoonaa euroa ja toimeentulotukimenoja
10 miljoonaa. Eli hallitus lisää tietoisesti eri-
arvoistumista ja byrokratiaa.
En voi ymmärtää ajatusta, jonka mukaan
työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei on-
nistu löytämään työtä. Jos työtä tai aktiivitoi-
mia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään,
on seurauksena pysyvä toimeentulon leikka-
us. Käytännössä aktiivimallin käyttöönotto
leikkaisi pitkäaikaistyöttömiltä. Pitkäaikais-
sairaus aiheuttaa lisäksi kuluja lääkkeisiin se-
kä terveyskeskus- ja sairaalakäynteihin. Hal-
lituksen aikeet uhkaavat siis leikata toimeen-
tuloa ihmisiltä, jotka ovat jo valmiiksi talou-
dellisesti tiukassa paikassa.
Keväällä hallitus on tuomassa myös toisen ns.
aktiivisen työnhaun esityksensä, jossa työttö-
mille esitetään aktiivisempaa otetta työnha-
kuun ja sanktioiden uhalla viikottaista netis-
sä tapahtuvaa raportointia työnhaun etene-
misestä.
Työkyvytöntä ihmistä ei tehdä työkykyiseksi
hallituksen aktiivimallilla tai muilla sankti-
oilla. Työttömät, joiden terveydentila on pit-
käaikaisesti heikentynyt, tarvitsevat kuntou-
tusta sekä tukea terveyden ja toimintakyvyn
parantamiseen sekä työpaikan joustavuutta.
Siten heidät saadaan parhaiten työelämään
takaisin.
Työelämä-sanassa on kaksi osaa. Työ ja elä-
mä. Ihminen tarvitsee molempia.
”
Joka ikinen
päivä avaan
kampaamon
oven hymy
huulillani.
