16
Keskiviikko 1.11.2017
ELÄMÄNTARINA
Sattumalta henkiin jäänyt
▶
Kokemusasiantuntija Johnny-Kai Forssell painottaa, että vaaratonta huumetta ei ole.
Johnny-Kai Forssell kertoi huumeiden vaaroista LC Huittinen/Doriksen järjestämässä tilaisuu-
dessa Huittisten nuorisoklubilla viime perjantaina.
•
Laura Haavisto
Täydellinen hiljaisuus las-
keutuu Huittisten nuori-
soklubille, kun
Johnny-
Kai Forssell
astelee nuor-
ten keskelle.
Mies asettaa joukon
eteen kaksi mustavalkois-
ta valokuvaa, toisesta tui-
jottaa kaunis parikymppi-
nen tyttö, toisesta komea
nuorimies.
"Mitä erikoista näissä
kuvissa on", Forssell kysyy.
Kun yleisö ei osaa vasta-
ta, hän kertoo, että kuvat
on otettu ruumiinavaus-
pöydältä.
"Nämä kaksi ovat kuol-
leet huumeisiin."
Kaukana ei ollut, ettei-
kö samanlaista kuvaa oli-
si voitu ottaa 40 vuotta
sitten myös Forssellista.
"Olen narkomaani ja
alkoholisti, joka jäi sattu-
malta henkiin."
■
FORSSELLIN
lapsuus
oli kuin kenen tahansa.
Hän on lähtöisin hyvästä
kodista, eikä koulukaan
tuottanut vaikeuksia.
"Mutta olin pienikokoi-
nen ja hintelä. Minulla
oli valtavan paksut sil-
mälasit."
Tästä syystä Forssell oli
oiva kohde koulukiusaa-
jille, mies muistelee saa-
neensa turpaan päivittäin.
Koulukiusaaminen oli en-
simmäinen sysäys kohti
päihderiippuvuutta.
"Yhtenä päivänä huo-
masin koulun lähellä
muutaman kaverin tupa-
kalla. Sain ajatuksen, että
voin hankkia röökiä, tar-
jota sauhut ja ostaa itsel-
leni ystäviä. Viinan kans-
sa tarina on samanlai-
nen."
Kokemusasiantuntija-
na ja päihdetyöntekijä-
nä toimiva Forssell tie-
tää, että nuorille pitää pu-
hua nuorten kieltä. Niin-
pä päihteistä puhuessaan
mies on täysin rehellinen.
Siksi hän muistelee myös
alkoholin tuomia hyviä
tuntemuksia.
"Kun vedin ensimmäi-
sen kännini, tunne oli
hienoin koskaan. Tunsin
olevani jotain, minulla
oli kavereita ja olin kuin
Euroopan omistaja."
Lukioaikaisissa mökki-
bileissä ryyppääminen ei
ollut harvinaista, sitä te-
kivät kaikki. Forssell oli
kuitenkin ainut, joka al-
koi aamuisin penkoa pul-
loja, jos jonnekin olisi
vielä jäänyt viinaa.
"Olin tietämättäni alko-
holisti."
■
KAVEREIDEN
kautta
Forssell tuli tutuksi myös
hasiksen kanssa.
"Se vasta upeaa olikin,
sillä siinä oli samat vai-
kutukset kuin ensimmäi-
sessä kännissä, mutta il-
man krapulaa."
Forssellista tuli villi ja
vapaa nuori, jota yhteis-
kunnan säännöt eivät
koskettaneet. Siitä seura-
si ongelmia poliisin kans-
sa ja pian Forssell päätti-
kin jättää Suomen taak-
seen ja muuttaa Ruotsiin.
"Siellä sain ensikoske-
tuksen amfetamiiniin ja
huomasin, että pilven
poltteluhan on ihan äly-
töntä. Piri oli taikasa-
na, sillä sitä vetämällä ei
tuntenut nälkää eikä vä-
symystä."
Edes ensimmäisten ys-
tävien kuoleminen ei
saanut Forssellia havah-
tumaan ongelmaansa.
"Huumeet veivät kaik-
ki rahani. Asuin kadulla
vailla yöpaikkaa, en käy-
nyt suihkussa ja ruokaa
sain vain Pelastusarmei-
jan soppatykillä. Minul-
la ei ollut ystäviä, vain
velkaa."
Koska huumeet oli ra-
hoitettava jotenkin, va-
rastamisesta tuli Forssel-
lin ammatti.
"Huumeita myymäl-
lä pystyy rahoittamaan
oman käytön, mutta sii-
tä tulee kova merkintä
viranomaisten kirjoihin.
Sellaisen leiman jälkeen
ei enää tulla rekkakuskik-
si tai sairaanhoitajaksi."
■
FORSSELLIN
vaivih-
kaa alkanut päihdeongel-
ma sai rajun päätöksen
elokuussa 1976, kun mie-
hen henkiin jääminen oli
hiuskarvan varassa.
"Sisäelimeni antoivat
periksi ja minut tuotiin
Hampurista Suomeen en-
siapukoneella. Olin mel-
kein kuukauden koomas-
sa ja 29-vuotiaana opette-
lin uudelleen kaikki elä-
misen taidot kävelemises-
tä lähtien."
Kaveriporukkaansa ver-
rattuna Forssellilla on käy-
nyt tuuri, huumehuurui-
sen elämän maailmalla
aloitti 14 nuorta, vain kol-
me heistä on tänä päivänä
hengissä.
"Lopulta ei ole ystäviä,
vain velkaa. Eikä päihde-
maailmassa lähetellä pe-
rintäkirjeitä, vaan pesä-
pallomaila on miedoin
velkomismenetelmä."
■
ERITYISEN
huolissaan
Forssell on kuumana käy-
västä kannabis-keskus-
telusta. Huumausaineen
puolestapuhujat todiste-
levat suureen ääneen, et-
tei kannabiksen käytöstä
ole haittaa.
Kokemusasiantunti-
ja huomauttaa, etteivät
huumeet ole turhaan lail-
la kiellettyjä. Vaaratonta
huumetta ei ole.
"Olen nähnyt parikym-
mentä vuotta pilveä polt-
taneita, jotka eivät muista
sosiaaliturvatunnuksensa
loppuosaa tai löydä ves-
saa omasta kodistaan. Ei
se minusta ihan vaaratto-
malta kuulosta."
Vaikka päihteiden vaa-
rat ovat Forssellille tuttu-
ja, ei hän ole huolissaan
jokaisesta siiderit repus-
sa kulkevasta nuoresta. 90
prosenttia näistä oppii bi-
lettämään ja nauttimaan
saunakaljasta. Itse Forssell
kuuluu siihen 10 prosent-
tiin, jolle raittius on ainut
vaihtoehto, sillä yksi olut
olisi liikaa ja 100 000 lii-
an vähän.
"Jos huomaat, että ystä-
vällä alkaa mennä liian lu-
jaa, niin puutu ajoissa. Se
on paras palvelus, jonka
toiselle voi tehdä. Hälytys-
kellojen pitää soida, jos ka-
veri alkaa myydä tavaroi-
taan, tarvitsee jatkuvas-
ti rahaa, on aina huonol-
la tuulella ja vaihtaa koko
ajan kaveripiiriä", Forssell
neuvoo.
Viime viikolla lehden tai-
tossa tapahtuneen virheen
vuoksi julkaisemme kysei-
sen artikkelin uudelleen.
Vammalan Yrittäjänaiset on vireä 70-vuotias
▶
Lauantaina vietetyssä juhlassa nimettiin yhdistykseen seitsemän uutta kunniajäsentä.
•
Pauliina Vilenius
70-vuotista taivaltaan El-
livuoressa lauantaina juh-
linut Vammalan Yrittäjä-
naiset ry on vireä ja nuo-
rekas seitsemänkymppi-
nen, toteaa yhdistystä nel-
jättä vuotta luotsaava
Kir-
si Jokiranta
.
”Juhlassa meitä onnitte-
livat myös Nokian ja Tam-
pereen naisyrittäjät. Tam-
pereen järjestön puheen-
johtaja kiinnitti erityisesti
huomiota siihen, että yh-
distyksessämme on paljon
nuoria jäseniä.”
Yrittäjänaisten jäsen-
määrä on tällä haavaa
noin viisikymmentä.
”Ennen juhlia olimme
ilmeisesti sen verran näky-
västi esillä, että ihan vii-
me päivinäkin joukkom-
me on kasvanut uusilla jä-
senillä”, Jokiranta iloitsee.
Yrittäjänaisiin liittyäk-
seen ei tarvitse olla yrittä-
jä, riittää että on yrittäjä-
henkinen, Kirsi Jokiranta
muistuttaa.
”Jäsenemme ovat henki-
löjäseniä. Näin ollen esi-
merkiksi myymäläpääl-
liköt tai muuten yrittä-
jähenkiset ihmiset voi-
vat tulla toimintaan mu-
kaan”, hän vinkkaa.
Vammalan Yrittäjänais-
ten toiminnan tärkein
tehtävä on tukea toinen
toisiaan.
”Samanlaisten ongelmi-
en kanssa me kaikki pai-
nimme, vaikka eri aloja
edustammekin.”
70-vuotisjuhlassa ni-
mettiin yhdistykseen seit-
semän uutta kunniajäsen-
tä. He ovat
Raija Finska
,
Kerttu Heinonen
,
Annik-
ki Kärki
,
Paula Lehtinen
,
Tuire Minkkinen
,
Kirs-
ti Murto
ja
Hilkka Tam-
minen
. Jo aiemmin kun-
niajäseneksi on nimitetty
modistimestari
Raija Mä-
kinen
.
”Uudet kunniajäsenet
ovat omana aikanaan ol-
leet aktiivisia omalla taval-
laan”, Jokiranta perustelee.
Vammalan Yrittäjänaisten uusia kunniajäse-
niä. Vasemmalta Tuire Minkkinen, Annikki
Kärki, Kirsti Murto, Kerttu Heinonen, Hilkka
Tamminen ja Raija Finska. Modistimestari Rai-
ja Mäkinen (oikealla) on nimetty kunniajäse-
neksi jo aiemmin. Kuva: Mikko Joona.
Seitsemäs kunniajäsen on Paula Lehtinen. Ku-
vassa myös Puistokadun Kemikaliossa pitkään
työskennellyt Ira Kaasalainen.
