23
Keskiviikko 1.11.2017
Bäckmanin kamari-ooppera ensi-
iltaan Tyrvään Pappilan tuotantona
Veli-Pekka Bäckman. Kuva: Ilari Mehtonen.
•
Alueviesti
Sastamalassa nähdään tal-
vella Tyrvään Pappilan ja
Veli-Pekka Bäckmanin
tuotantona kamarioop-
peran Kuusi ja Kataja en-
siesitys. Teos on syntynyt
vuonna 1994.
Veli-Pekka Bäckman on
säveltänyt ja sanoittanut
Kuusi ja Kataja -kamari-
oopperan alun perin kol-
melle solistille ja kamari-
orkesterille, myöhemmin
pianosäestykselle. Teok-
sen alkuperäinen muoto
oli sarjakuvaooppera. Uu-
distettu teos viime vuodel-
ta soi jousikvartetin säestä-
mänä. Kamariooppera pi-
tää sisällään useita laina-
uksia helsinkiläisen runoi-
lijan Edvin Piiran teoksista.
Teoksen ohjaa
Evan
Schoombie
. Hän on työs-
kennellyt esiintyvänä tai-
teilijana, laulun opettaja-
na ja teatteriohjaajana eri
puolilla maailmaa.
Rooleissa nähdään bas-
so
Janne Hautsalo
, barito-
ni
Pekka Haahti
ja sopraa-
no
Venla Ritanen
. Jousi-
kvartetti Camerata Amoro-
sossa soittavat
Taru Piira
,
Anna-Mari Ablouh
,
Sir-
pa Juvonen
ja
Jenny Mu-
honen
.
Visualisoinnista vastaa-
vat Evan Schoombie, Veli-
Pekka Bäckman ja työryh-
mä. Valosuunnittelu on
Terhi Ihalaisen
.
Kamarioopperaesitys
toteutetaan Tyrvään Pap-
pilan naapurissa Vamma-
lan seurakuntatalon juh-
lasalissa 19.-20. tammi-
kuuta.
Esitystä seuraa ohjel-
mallinen buffet-illalli-
nen Tyrvään Pappilassa.
Sen yhteydessä järjeste-
tään pienoiskonsertti, jos-
sa Markus Bäckman tul-
kitsee
Edvin Piiran
runo-
ja Veli-Pekka Bäckmanin
pianosäestyksellä.
MENETETTY LIAANIPUU
Puuvanhus rojahti lumen
painosta Otamusjokeen
▶
Tarzan-hypyt loppuivat Otamussillan kupeelta. Ensimmäinen liaani oli Markku Sarkin käsialaa.
Hyppijöitä Perseensijan uimapaikalla kävi Helsinkiä myöten.
•
Veli-Matti Saksi
Kairilan ja Salmin kylät
yhdistävä Otamussilta
Mouhijärvellä on tunnet-
tu kahvilasta, siltatansseis-
ta ja etenkin liaanipuus-
ta. Se oli pitkälti yli nel-
jäkymmentä vuotta nuor-
ten suosima Tarzan-hyp-
pypaikka.
Nyt sitä ei enää ole.
Kaksisataavuotinen män-
ty rojahti kalliolta Ota-
musjokeen viime viikon
torstaina. Raskas lumipai-
no oli liikaa vanhukselle.
”Lähellä oleva mökki-
läinen kuuli rytinää ja
luuli mökkinsä hajoa-
van. Mutta liaanimän-
tyhän se oli”, kertoo en-
simmäisen liaaniköyden
mäntyyn sitonut
Mark-
ku Sarkki
.
Uusi Otamussilta val-
mistui 1968. Pian sen
jälkeen Salmissa asunut
Markku keksi tuoda ikiai-
kaisen uimapaikan kalli-
olla kasvavaan mäntyyn
hyppyköyden.
”Isän uusi heinäpaalien
kiinnitysköysi siihen tu-
li vuonna 1970. Isä ha-
ki köyttä kaikkialta, mut-
ta kukaan ei tiennyt mi-
tään. Se manillaköysi
kesti viitisen vuotta en-
nen mätänemistä. Uusia
köysiä on laitettu silloin
tällöin. Ja olihan meillä
ponnahduslautakin. Se
haapalankku löytyi myös
isän kätköistä hänen tie-
tämättään.”
■
UIMAPAIKKA
Salmin
kylän puolella on vanhaa
perinnettä. Suosittu paik-
ka on Tupurlanjärven ja
Piikkilänjärven yhdistä-
vän Otamusjoen puoli-
välissä. Joki on noin 500
metriä pitkä.
”Minä en ole koskaan
liaania käyttänyt. Kun
olin nuori, niin hypim-
me kalliolta. Uimapai-
kan nimi on muuten
Perseensija. Nimi juon-
taa matalamman kallion
takamukselle sopivasta
istuinsijasta”, naurahtaa
Arvo Mäkelä
.
Hän hieman surkuttelee
puun menetystä.
”Se oli kovin suosittu.
Täällä kävi porukkaa hyp-
pimässä Tamperetta ja Po-
ria myöten.”
Markkumyötäilee Arvoa.
”Onpa täällä ollut nuor-
ten miesten sakki pikku-
bussilla Helsingistä saak-
ka. Pojat olivat kahvilan
pihalla koko viikonlopun
ja hyppivät kalliolta ve-
teen.”
■
MENETETYN
hyppy-
paikan edessä Otamusjoki
on noin neljä metriä syvä.
Markku toteaa, että liaani
tuli aikanaan mieleen sii-
tä, että piti olla niin Tar-
zania.
”Joskus on joku sano-
nut, että paikka on vaa-
rallinen moisille hypyil-
le. Tiedossani on kaksi ta-
pausta, jolloin on tarvittu
kioskin ensiapupakkausta
nilkkojen paikkaaamiseen.
Kukaan ei ole kuollut.”
Läheltä on tiettäväs-
ti kerran pitänyt. Silloin
Markku itse oli vaarassa.
”Poikien kanssa oltiin
hyppimässä ja minä yri-
tin kolmoisvolttia. Puto-
sin veteen korvalleni ja
menetin tajuni.
Kaverit vetivät tukas-
ta rannalle, joten selvisin
hukkumatta,” mies muis-
telee.
Uutta liaania Perseen-
sijan uimapaikalle tus-
kin tulee. Sopivaa puuta
ei ole.
”Veteen kaatuneen
puun raijaaminen pois
on jo iso homma. Puu
painaa paljon”, sanoo
Markku Sarkki.
Markku Sarkki sitoi ensimmäisen Tarzan-liaanin vanhaan mäntyyn Perseensijan uimapaikalla.
Joukkoliikennekokeilu kiinnosti –
Ilmaisia matkoja kirjattiin liki 700
•
Alueviesti
Syyslomaviikolla Vam-
malan alueen paikallislii-
kenne oli kaikille ilmais-
ta. Sastamalan kaupungin
maksuttoman joukkolii-
kenteen kokeilu houkut-
teli paljon uusia käyttäjiä
linja-auton kyytiin.
Yhteensä ilmaisia mat-
koja tehtiin 670 kappalet-
ta, arkipäivinä noin 100–
150 ja lauantaina vajaa 40.
Kuukausikortin käyttäjät
mukaan laskien matkus-
tus paikallisliikenteessä li-
sääntyi noin 130 prosent-
tia syyskuun 2017 keskiar-
voon verrattuna.
Kokeiluviikolla satun-
naisten matkustajien mää-
rä viisinkertaistui. Kerta-
matkoja tehtiin 460. Tä-
män vuoden syyskuussa
vastaavia matkoja tehtiin
keskimäärin noin 90 vii-
kossa. Paikallisliikenteen
kuukausikorteilla kirjat-
tiin 210 matkaa. Vakiasi-
akkaiden matkustus pysyi
ennallaan.
”Kokeilu ajoitettiin
syyslomaviikolle, sillä
silloin koulumatkoja te-
keviä koululaisia ei ole
kyydissä ja bussit kulkisi-
vat muuten tavallista tyh-
jempinä”, taustoittaa Sas-
tamalan joukkoliikenne-
selvitystä tekevä kunnal-
lisharjoittelija
Antti Sal-
minen
.
”Ilmainen matka hou-
kutteli kyytiin paljon
etenkin nuoria ja lapsi-
perheitä. Moni matkusta-
ja ei ollut käyttänyt aiem-
min paikallisliikennettä.
Iltapäivällä monissa vuo-
roissa oli 10–20 matkusta-
jaa, kun muuten matkus-
tajia olisi ollut korkein-
taan muutama. Aamu-
vuorot olivat hiljaisempia.
Matkustajat olivat iloisel-
la tuulella. Ainoastaan las-
tenvaunuille toivottiin ti-
laa enemmän”, jatkaa Sal-
minen.
Kokeilun myötä Sas-
tamalan kaupunki har-
kitsee paikallisliikenteen
kertalipun hinnan laske-
mista nykyisestä 3,30 eu-
rosta.
”Mielestäni kokeilu
osoitti, että tiedottamista
ja markkinointia terävöit-
tämällä uusia matkustajia
voidaan löytää kaikkiin
Sastamalan sisällä kulke-
viin, yleisölle avoimiin
bussivuoroihin.”
Kokeilu maksoi Sasta-
malan kaupungille lip-
putulojen menetyksinä
arviolta noin 800–1000
euroa.
Sastamalan paikallisliikenteen bussit kulke-
vat Vammalan torilta Varilan, Roismalan, Tyr-
väänkylän, Kaukolan, Kallialan ja Lousajan
suuntiin. Kuva: Sastamalan kaupunki.
