8
Keskiviikko 15.11.2017
Päihdetyö
”Nuoret osaavat ajatella
omilla aivoillaan”
▶
▶
Sastamalan huumetilanne on ollut pidemmän aikaa vakaa, ▶
sanovat Satu Kelkka ja Tuomo Kallio.
•
•
Pauliina Vilenius
Kuluvan vuoden kouluter-
veyskyselystä ilmenee, et-
tä 4,1 prosenttia Sastama-
lan yläkoululaisista on ko-
keillut kannabista. Määrä
ei ole iso, mutta ehkäise-
vän päihdetyön yhdys-
henkilö
Satu Kelkka
ja
erityisnuorisotyönteki-
jä
Tuomo Kallio
tietävät
sen nousevan herkästi pu-
heenaiheeksi.
”Ennen aiheeseen tart-
tumista kannattaa vaih-
taa näkökulmaa: tulosten
perusteella 95,9 prosenttia
nuorista ei ole kannabista
kokeillut.”
Vaikka huumeet sään-
nöllisesti keskusteluun
nousevatkin, ei tilanne
Sastamalassa ole Kelkan
ja Kallion mukaan räjäh-
tänyt viime aikoina mi-
tenkään erityisesti käsiin.
”Tilanne on ollut vakaa
pidemmän aikaa. Tosiasia-
han on se, ettei Suomes-
ta enää löydy kuntaa, mis-
sä huumeita ei esiintyisi”,
Kallio huomauttaa.
Alkoholin, kannabik-
sen ja muiden huumeiden
rinnalle on noussut nuus-
ka, jonka käyttö nuorten,
myös tyttöjen, keskuudes-
sa on lisääntynyt paljon.
”Tuotekehitys on men-
nyt valtavasti eteenpäin.
Nuuskakiekot ovat ää-
rimmäisen kauniita ja osa
niistä on suunniteltu sel-
keästi tytöille. Pakkauksia
ei välttämättä edes tunnis-
ta nuuskapurkeiksi”, Kelk-
ka toteaa.
■
■
Viime
viikolla vietet-
tiin valtakunnallista eh-
käisevän päihdetyön viik-
koa. Kelkka ja Kallio jal-
kautuivat kahdeksi päi-
väksi Sastamalan kauppa-
keskuksiin kuulemaan aja-
tuksia päihteiden käytöstä.
Kaksikon saamassa pa-
lautteessa toivottiin muun
muassa lisää neutraalia
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Satu Kelkka ja erityisnuoriso-
työntekijä Tuomo Kallio keräsivät viime viikolla K-citymarketin ja To-
rikeskuksen asiakkailta ajatuksia ehkäisevään päihdetyöhön liittyen.
keskustelua niin perhei-
den sisällä kuin yleisesti-
kin.
”Puhumisen kulttuuria
kannattaa ylläpitää koto-
na jo varhaisessa vaihees-
sa. Nuoret ovat tosi fiksuja,
he haluavat jutella asiois-
ta vanhempiensa kanssa
ja osaavat ajatella omilla
aivoillaan”, Kelkka muis-
tuttaa.
Päihteistä puhutaan
Sastamalassa kaikille 6.
luokkalaisille pidettävän
asenne- ja arvokasvatuk-
sen yhteydessä. Muita ai-
heita ovat muun muassa
energiajuomat sekä hyvä
itsetunto.
”Kasvatus ei missään
tapauksessa ole enää si-
tä saarnaamista, mitä it-
sekin on aikanaan saa-
nut”, Tuomo Kallio huo-
mauttaa.
”Hyvällä itsetunnolla on
suuri vaikutus myös nuo-
ren päihdekokeiluihin.
Kun itsetunto on kohdal-
laan, pystyy helpommin
sanomaan ei”, toteaa Sa-
tu Kelkka.
■
■
Valtakunnall i -
sesta
kouluterveyskyse-
lystä ilmenee, että entistä
useampi nuori on raitis.
Nuorten humalahakuinen
juominen on myös edel-
leen vähentynyt.
Trendin ovat työssään
havainneet myös Sa-
tu Kelkka ja Tuomo Kal-
lio. Toisaalta päihteistä
voi muodostua ongelma
jo varhaisessa vaiheessa.
Syksyllä 2016 Sastamalas-
sa otettiin käyttöön ehkäi-
sevä ja vaikuttava päihde-
malli Roti. Siinä alkoholin
käytöstä ensi kertaa kiin-
nijääneille alaikäisille tar-
jotaan keskustelua kau-
pungin työntekijän kans-
sa.
Aluksi käydään Valo-
merkki-keskustelu, johon
osallistuvat myös huolta-
jat. Tarvittaessa nuorelle
tarjotaan mahdollisuut-
ta osallistua Omin jaloin
-mallin toimintaan, jossa
kartoitetaan elämäntilan-
netta laajemmin.
”Vanhemmat voivat
myös pyytää Valomerkki-
keskustelua, mikäli he ko-
kevat etteivät itse saa kes-
kusteluyhteyttä nuoreen-
sa”, Kelkka muistuttaa.
Keskusteluihin on kou-
lutettu moniammatilli-
nen tiimi, johon kuuluu
jäseniä esimerkiksi nuori-
sotyöstä, pyskososiaalisis-
ta palveluista sekä lasten-
suojelusta.
Otsikoiden takaa
•
•
Maija Latva
Keskusteluseinän
lööppikuningas
Siinä missä yhteisöllisyys perinteisessä mie
lessä on katoava luonnonvara, yleistyvät
ajassamme erilaiset digitaaliset yhteisöt. Esi
merkiksi Facebookista löytyy jokaiselle jota
kin, olipa sitten kiinnostunut vanhoista ki
poista ja kupeista, matkailusta, mökkeilystä,
mistä tahansa harrastuksesta, eläimistä tai
autoista. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mo
nissa ryhmissä saa kaipaamaansa tietoa ja
kaupan päälle hyvän mielen. Joissakin taas
mielipahan hankkiminen on enemmänkin
sääntö kuin poikkeus.
Facebookista löytyy myös kyläryhmiä, har
rastuspiirejä ja muuta kylätoimintaa, ja kos
ka Facebook elää reaaliajassa, välimatkoilla
kaan ei ole niin suurta merkitystä. Maaseu
dullahan tämä on ihan loistojuttu. Somes
sa eri-ikäiset saattavat osallistua jonkin kiin
nostavan asian tai tapahtuman ympärillä
käytävään keskusteluun jopa hanakammin
kuin ”livenä”. Miten se vaikuttaa perintei
seen lähikontaktissa tapahtuvalle sosiaali
selle kanssakäymiselle, mene ja tiedä. Kes
kustelutaitojen ei ainakaan soisi enää hei
kentyvän. Eivät kaikki suomalaiset ole siinä
kovin hyviä nytkään.
Itse kiittelin kovasti viime lauantaiaamuna
Sastamalan keskusteluseinä -nimistä FB-ryh
mää. Latasin sinne aamulla kello 5.45 koi
ravanhuksemme kuvan ja puhelinnumeroni.
Siihen mennessä vanhaa herraa oli haeskel
tu kahden auton voimin jo toista tuntia ym
päri kylää, ja huoli oli suuri. Kello 7.55 tuli
päivitykseni johdosta soitto. Koira oli otettu
kiinni ja se oli turvassa. Koiran pihamaal
laan havainnut henkilö kertoi ensimmäi
seksi menneensä Facebookiin ja Sastama
lan keskusteluseinälle, ja nähneensä siel
lä kuvan karkulaisesta. Ruusuja vielä sinne
Laukulantielle.
No, viikkoa aikaisemminkin koiramme oli
samaisen keskusteluseinän lööppikuningas.
Silloin emme edes tienneet sen päässeen li
vahtamaan huolimattomasti auki jäänees
tä alaovesta. Heräsin aamulla ystäväni soit
toon: ”Onko Aatu kotona?” Oli aika nopea
herätys. Pienen puhelinrumban jälkeen sel
visi, että koira on turvassa löytöeläinkodis
sa. Ruusuja myös koiranulkoiluttajalle, joka
karkulaisen sinne sai järjestettyä.
Olen kuullut sanottavan, että jos et ole so
messa, et ole olemassa. Eihän asia ihan niin
kään (toivottavasti) oikeassa elämässä ole,
mutta tietyissä asioissa some voi toimia äl
listyttävän hyvin, kuten esimerkkitapaukse
ni kertoo.
Lääkärilaukulla ja viihdeveskalla vuosikymmenten taa
•
•
Alueviesti
Sastamalan kirjastojen
kautta voi lainata muse-
osalkkuja, jotka johdat-
tavat aikamatkalle vuo-
sikymmenten taa. Sasta-
malan seudun museon
laukut vievät menneisyy-
teen esineiden, valokuvi-
en ja muun virikemateri-
aalin avulla.
Museosalkkuja on tällä
hetkellä kolme: viihdeves-
ka, lääkärinlaukku ja kou-
lulaukku. Kaikkien salkku-
jen mukana on käyttöoh-
jeet ja virikekysymyksiä.
Salkkujen laina-aika on
kaksi viikkoa. Niitä voi lai-
nata kuka tahansa, ja nii-
den parissa voi viritellä
vaikkapa muistelu- tai kes-
kusteluhetkiä ikäihmisten
tai lasten kanssa, museol-
ta vinkataan.
Viihdeveskaan kätkey-
tyy parhaita paloja 50- ja
60-lukujen radio-, televi-
sio- ja elokuvakulttuurista.
Lääkärinlaukku sisältää
muun muassa nostalgisia
lääkepurkkeja ja lääkärin
välineitä.
Koululaukussa on kou-
lukirjoja, opetusvälineitä
ja oppilaan tarvikkeita.
Museolta kerrotaan, et-
tä salkut ovat ikään kuin
pienoisnäyttelyitä kusta-
kin teemasta.
Salkkujen tavoitteena
on museon saavutetta-
vuuden lisääminen ja mu-
seon sisältöjen tuominen
lähelle asiakkaita heidän
toimintaympäristöihinsä.
Lääkärinlaukku sisältää muun muassa nostal-
gisia lääkepurkkeja ja lääkärin välineitä. Ku-
va: Sastamalan seudun museo.
