10
Torstai 7.12.2017
Joulumieltä
Partalan Taikametsä tuottaa
iloa vähävaraisiin perheisiin
▶
▶
Hyväntekeväisyysaalto vyöryy Sastamalassa. Myydyt kuuset
kuljetetaan kotiin.
•
•
Veli-Matti Saksi
Partalan Taikametsä on
valjastettu jo kolmannen
kerran Sastamalan seura-
kunnan diakoniatyön hy-
väntekeväisyystapahtu-
malle. Torpon lipputeh-
taan takana Keikyän Ran-
talehdontiellä on istutet-
tuja kuusia, joita myydään
tuottamaan joulumieltä.
Tapahtumassa lauan-
taina 16. joulukuuta on
myös muun muassa pi-
parkakkutalojen huuto-
kauppa.
”Siihen kaivataan tie-
tenkin taloja myytäväksi.
Kaupungin maaseutujoh-
taja
Katariina Pylsy
on
jo lupautunut tekemään
piparkakkutalon”, kertoo
Sastamalan seurakunnan
diakoni
Marja Ritanen
.
■
■
Tapahtumassa
on
tarjolla muun muassa Tai-
kametsän seikkailurata,
kahvia, makkaraa ja kuu-
sen havuista tehtyjä jou-
lukoristeita. Ja tietenkin
Markku
ja
Tuija
Torpon
seurakunnalle lahjoitta-
mia kuusia Partalan Tai-
kametsästä.
”Niitä voi ostaa joko
tapahtumassa, tai sit-
ten tilata. Monet yri-
tykset ovat mukana ta-
pahtumassa. Joulukuusi-
en osalta on erityistä se,
että Kuljetusliike Fins-
ka valjastaa yhden mie-
hen jouluviikolla kuljet-
tamaan täältä hankitut
kuuset jokaisen kotiin
saakka”, iloitsee Mark-
ku Torpo.
Marja Ritasen mukaan
Sastamalassa vallitsee hy-
väntekeväisyysaalto.
”Yritykset ovat lähte-
neet hienosti mukaan
tuottamaan jouluiloa vä-
hävaraisiin perheisiin.
Partalankin tuotto me-
nee koko Sastamalan seu-
rakunnan alueelle, erityi-
sesti lapsiperheille, mutta
myös muille.”
■
■
Tapahtuman
idea
syntyi eräällä seurakun-
nan matkalla, jossa Mark-
ku Torpo kertoi ajatuksen-
sa. Siihen tartuttiin ja tal-
koolaisia löytyi heti run-
saasti. Alusta pitäen mu-
kana ollut
Eva von Koch
pitää toimintaa paljon an-
tavana.
”Tässä on sellaista yh-
teisöllisyyttä ja hieno fii-
lis talkoissa. Lähden ai-
na kaikkeen tällaiseen
mukaan, kun ihmiset ke-
rääntyvät tekemään hy-
vää muille. Tämä antaa
myös itselle paljon”, hän
sanoo.
Eva valmistaa kuusi-
palloja hyväntekeväisyys-
myyntiin. Tapahtuma on
yksi osa Suomen satavuo-
tisjuhlavuotta. Sillä tee-
malla Tuija Torpo on teh-
nyt hienoja kuusikrans-
seja.
”Tällaisen voi viedä esi-
merkiksi veteraanin tai
muun omaisen haudalle.
Ja voihan sen laittaa vaik-
kapa oveenkin.”
Taikametsän tapahtu-
man talkoisiin on osal-
listuntu pitkälti yli kak-
sikymmentä henkilöä
eri puolilta Sastama-
laa. Partalan Taikamet-
sän tapahtuma on saa-
nut nimensä siitä, että
se sijaitsee Partalan ky-
lässä.
Eeva Määttänen (vas.) ja Eva von Koch valmistavat kuusipalloja joulukoristeiksi.
•
•
Kansanedustaja•
Martti Mölsä
Terveisiä
eduskunnasta
Ajatuksia Itsenäisyys-
päivänä 2017
6. joulukuuta 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi
eduskunnan päätöksellä. Eduskunnan käsittelyyn
tuotiin julistuksen hyväksymistä kannattanut por-
varien aloite. Porvaripuolueet äänestivät oman esi-
tyksen puolesta ja Sosiaalidemokraatit oman vas-
taesityksensä puolesta; äänet jakautuivat 100–88.
Sosiaalidemokraattien esityksessä kannatettiin
myös Suomen itsenäisyyttä, mutta ei yksipuolisel-
la julistuksella, vaan neuvottelemalla Neuvosto-
Venäjän kanssa. Äänestyksessä voittaneen porva-
rien aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli Maa-
laisliiton Santeri Alkio. Venäläisten miehitysarmei-
ja jäi maahan ja käyttäytyi kuten
aikaisemminkin. Sunnuntaina 27. tammikuuta
1918 aloitettiin venäläisten aseistariisunta. Man-
nerheimin käskystä suojeluskunnat riisuivat ve-
näläiset aseista ensin Etelä-Pohjanmaalla. Tätä
”Tammisunnuntaina” alkanutta aseistariisuntaa
pidetään Suomen vapaussodan alkuna. Vapaus-
sota jätti jälkensä suomalaisiin ja luokkaviha oli
voimakasta. Oli selvä oikeisto ja vasemmisto, mut-
ta aika muutti tilannetta ja pari parikymmentä
myöhemmin oli Suomen kansalla uudet haasteet
edessä, kun talvisota syttyi marraskuun 30. päivä-
nä 1939 ja taistelu nuoresta itsenäisyydestä alkoi.
Harvalla meillä on enää kokemuksia sodasta. Itse
olen syntynyt n. 7 vuotta sodan päättymisen jäl-
keen, mutta olen saanut tiedot ns. äidinmaidossa.
Kolme enoani lepää Längelmäellä sankarihaudas-
sa. Samoin ne rintamalinjat ja paikkakunnan ni-
met ovat tuttuja joihin punkalaitumelaisiakin on
osallistunut JR6:n riveissä. Samassa rykmentissä
taisteli myös isäni Johannes Mölsä.
Kirja Kannaksen kahlaajat kertoo JR 6:n vaiheista
25.6.1944 mm. seuraavasti:
Talissa alkoi tapahtua. 25.6 aamuyöllä kapteeni
Alftanin III/JR 13 vapautti III/JR 6:n rintamavas-
tuusta. Vaihto tapahtui rauhallisesti. III P määrät-
tiin leiriytymään Murokallion maastoon ja alistet-
tiin rykmentilleen. Kohta pataljoonan lähdettyä lei-
rialueelleen aloitti vihollinen kiivaan hyökkäyksen
Talin lohkolla. Myös III P:n leirialue joutui kiivaan
keskityksen alaiseksi. 9.K oli kärsinyt Talin maas-
tossa ollessaan huomattavat tappiot kaatuneina ja
haavoittuneina. Majoitusalueella komppania jou-
tui lisäksi ankaran tykistötulen alaiseksi kärsien jäl-
leen tappioita. Osa miehistä vauhkoontui ja hävisi
maastoon. Klo 8.30 annettiin komppanialle käsky
miehittää Leitimojärven länsipuolinen linja. Miehi-
tystä suoritettaessa oli voimakas tykistökeskitys ja
ilmapommitus, jolloin komppaniat joutuivat osit-
tain hajalle. 11 K törmäsi kohta teltoista lähdettä-
essä Aniskalan kautta tunkeutuneeseen vihollisen
partioon ja hajaantui kokonaan. Osia 10 K:sta ja
9 K:sta sekä 12 K:sta saapui määrätylle paikoille.
Matkalla vänrikki Kyöstiö otti yhteyttä majuri Kivi-
perään, joka ilmoitti lähtevänsä pois pataljoonan-
sa kanssa Murokallion maastosta, koska 11. K oli
hajaantunut ja näin ollen puolustukseen jäi auk-
ko. Komentopaikalta lähti III P:n komentaja ma-
juri Pulkkinen ottamaan yhteyttä komppanioihin.
Tällöin todettiin, että 9: K:sta oli paikalla vain 4
miestä luutnantti Johannes Mölsän johdolla.
Samana päivänä myöhemmin Johannes Mölsä
haavoittui. Sotasairaalan jälkeen 19 kuukautta
myöhemmin siviili koitti 19.1.1946 ja alkoi elä-
mä kaukana syntymäpitäjästä Lumivaarasta in-
validina, Längelmäen ja Kihniön kautta viimeise-
nä määränpäänä Punkalaidun. Moni selvisi so-
dasta. Siksi moni myöhemmin syntynyt ja nyky-
nuoriso osaa arvostaa edelleen sitä urotyötä. Suo-
mi säilyi itsenäisenä. Nyt jokainen kansalainen
saa elää vapaassa maassa, jossa asiat ovat pa-
remmin kuin koskaan aikaisemmin. Syvällä kun-
nioituksella ja nöyrin mielin muistelen heitä, jot-
ka aikoinaan mahdollistivat sen, että nyt juhlim-
me 100-vuotiasta itsenäistä Suomea.
Huittisiin lisää teollisuustontteja
•
•
Laura Haavisto
Takkulan teollisuusalu-
eelle Huittisiin suunnitel-
laan lisää teollisuustontte-
ja. Alueen kaavaa ollaan
muuttamassa niin, että
muutos mahdollistaisi va-
jaan 12 hehtaarin alueelle
10 uutta teollisuustonttia.
”Tontit ovat pinta-alal-
taan 3 000 neliöstä va-
jaaseen 17 000 neliöön.
Suunnitelma on tehty si-
ten, että tontteja yhdis-
tämällä alueelle on mah-
dollista saada jopa 6 heh-
taarin yhtenäinen tont-
ti, mikäli joku isompi toi-
mija on kiinnostunut alu-
eesta”, kaavoitusinsinööri
Arttu Salonen
kertoo.
Kaavamuutos on näh-
tävillä tammikuun lop-
pupuolelle asti ja lausun-
toja otetaan vastaan vie-
lä helmikuussa. Salonen
uskoo, että mikäli kaikki
menee suunnitelman mu-
kaan, uusi kaava voidaan
hyväksyä kesäkuussa.
Huittisten kaupungil-
la on tällä hetkellä Joki-
levolla myynnissä nel-
jä teollisuustonttia, jois-
ta yksi on varattu. Lisäk-
si alueella on seitsemän
kaavoitettua tonttia, joita
ei ole vielä laitettu myyn-
tiin.
Pientä viilausta on tar-
koitus tehdä myös Sah-
kon kauppa-alueen kaa-
vaan.
”Aluerakenteesta halu-
taan tehdä selkeämpi ja
kaupan kannalta houkut-
televampi”, Salonen ker-
too.
Sahkossa on vapaana
kolme isoa tonttia, joille
on suunniteltu yksi yhte-
näinen pysäköintialue.
”Olemme miettineet, et-
tä iso parkkialue ei välttä-
mättä ole paras mahdolli-
nen vaihtoehto, vaan sen
voisi jakaa tonttien kes-
ken”, Salonen sanoo.
