10
Keskiviikko 13.12.2017
Näyttely
Tyrvään kekkein pukkipoika
ja illuusioita Ahvenanmaalta
▶
▶
Sarvipää kohtaa Herran temppelit Jaatsilla. Virtamies Bäckmanin
kuvataidetta esillä 22. joulukuuta saakka.
Veli-Pekka Bäckmanin mukaan Pakana-pukin touhut ilmentävät elämäniloa yksinkertaisim-
millaan. Kuvan maalaus on tehty juuttikankaalle.
•
•
Minna Isotalo
Pakanuus ja kristinus-
ko - Sarvipää kohtaa Her-
ran Temppelit
.
Veli-Pekka
”Virtamies” Bäckmanin
kuvataidenäyttelyllä on
nimi, joka viittaa kristin-
uskon tematiikkaan. Mut-
ta pakanuudesta tai Juma-
lasta ei näyttelyn töissä
kuitenkaan ole kyse.
Pakanuus on tässä tapa-
uksessa yhtä kuin taiteilija
Bäckmanin perheen lem-
mikki, säyseä ja ihmisra-
kas pukkipoika nimeltä
Pakana. Nimensä värityk-
seltään mustavalkoinen
pukki on saanut 1800-lu-
vulta peräisin olevasta Pa-
kanamaan kartasta.
”Samana päivänä, kun
pukki tuli meille, oli meil-
lä lähetysjuhlille Vamma-
laan saapunut vieras. Tut-
kimme maailman karttaa,
johon oli merkitty mus-
talla pakanat ja valkoisel-
la kristityt alueet. Pakanan
kaveri oli valkoinen ja sai
tuolloin nimekseen laka-
na”, Bäckman naurahtaa.
Puheet pukista paho-
laisen symbolina ärsyttä-
vät Bäckmania.
”Kaikki ei ole sitä miltä
näyttää. Eläimet ovat ih-
misen parhaita terapeut-
teja. Harmillista, että pu-
killa on niin ristiriitai-
nen maine. Itselleni puk-
ki on puhtaimman hyvän
symboli. Pukki ei ole pe-
to. Miksiköhän Saatana
on joskus kuvattu vuohi-
pukkimaisena, sorkkajal-
kaisena sarvipäänä?”
■
■
Näyttelyn
töis-
sä avautuu Pakana-pu-
kin rauhallinen elämän-
rytmi. Se tarkkailee ym-
päristöään, ottaa päi-
vänokoset ja toimii port-
tivahtina. Keväällä Paka-
naan iskee keväthuuma
ja ruoho sen aitauksen
toisella puolella innostaa
karkumatkoihin. Kesällä
Bäckmanien pihapiiristä
häviävät helposti kaikki
kukat, erityisen hyvältä
pukin suuhun maistuu
alppiruusu.
Pakanaa ei vaivaa saa-
vuttamattomat unelmat,
se nauttii toistuvista ru-
tiineista ja pienistä seik-
kailuista. Bäckmanin mu-
kaan sillä oli nuorempa-
na tapana nousta kivien
ja kantojen päälle, mut-
ta komean 12 vuoden iän
saavutettuaan pukki tark-
kailee ympäristöään mie-
luiten kuusen katveesta
tai sille rakennetun lavan
päältä.
”Joskus se kuitenkin
nousee takajaloilleen ku-
ten lajikumppaninsa Tyr-
vään vaakunassa. Olen
halunnut taltioida Paka-
nalle tyypillisimmät il-
meet ja eleet, se on Tyr-
vään kekkein pukkipoi-
ka, joka näyttää usein sil-
tä kuin hymyilisi.”
Bäckman on ikuistanut
pukin puuhia paperille ja
juuttikankaalle sekatek-
niikalla käyttäen muun
muassa pastelli-, akvarelli
ja öljyvärejä.
■
■
Jaatsilla
esitellään
kuvakavalkadi, jossa Tyr-
vään kekkein pukkipoi-
ka kohtaa Ahvenanmaan
vanhat kirkot.
Näyttelyn erikoisuus on
puulevyille punamullalla,
hautatervalla ja liidulla
toteutetut kirkkokuvat.
”Nostan hattua rohkeal-
le maalitehtaan johtajalle,
joka keksi idean ja tarjo-
si ainekset kirkkokuvien
tekemiseen”, sanoo Bäck-
man viitaten Uula-tuot-
teen
Sari Uunilaan
.
Ulkomaaleilla on syn-
tynyt unenomaisia tun-
nelmapaloja Ahvenan-
maan vanhoista kirkois-
ta. Bäckman on inspiroi-
tunut mielenkiintoisista
yksityiskohdista ja kuva-
kulmista.
Suurin osa näyttelyn
töistä on tehty viime ke-
sänä. Mukana on myös
Bäckmanin vanhempaa
tuotantoa, muun muas-
sa kissa- ja kirkkoaiheis-
ta grafiikkaa. Taiteilijan
Hanna
-tyttären piirtämät
pöllöt ovat lehahtaneet
yhdelle näyttelytilan sei-
nistä.
Pakana on ilmeikäs pukki.
Vieraskynä
•
•
Juho Siirilä
Aktiivisia ja
terveellisempiä
koulupäiviä!
O
lin neljä vuotta sitten Liikku-
va koulu -seminaarissa naapu-
rikunnassa. Ihmettelin miksi
oven pielessä seisoo nuori mies koko se-
minaarin ajan. Hän oli liikuntafysiologi
Arto Pesola. Pesola on väitöskirjatutkija,
aiheenaan istumisen terveyshaitat sekä
terveyden edistäminen arkiaktiivisuu-
den avulla. Hän on myös kirjoittanut
kirjan Luomuliikunnan vallankumous
– sohvan pohjalta taisteluvoittoon.
Olen kirjoittanut tämän blogin seisten,
joten nousethan tarvittaessa ylös ja lu-
et tekstin seisten.
Miten Pesolan opit näkyvät Sastamalan
Liikkuva koulu –hankkeen sisällössä?
Koulumatkaliikunta, jos se on oppilaal-
le mahdollista, on päivän ensimmäisiä
itsenäisiä terveystekoja ja esimerkki ar-
kiaktiivisuuden hyödyntämisestä.
Oppitunneilla päivittäiset pienet va-
linnat katkaisevat istumista ja toimin-
nalliset opetustavat vähentävät istumi-
seen käytettyä aikaa sekä lisäävät osal-
la myös oppimistuloksia. Kaikkia Sasta-
malan perusopetuksen kouluja on oh-
jeistettu vähentämään istumiseen käy-
tettyä aikaa ja katkaisemaan istumista
liikunnallisella hetkellä.
Toiminnallisen opetuksen valitseminen
osaksi opetusta on merkittävä valinta
istumisen vähentämiseksi ja osa mo-
dernia oppimista koulussa. Toimivien
käytäntöjen levittäminen sekä opetta-
jien kouluttaminen ovat seuraavia ta-
voitteita Sastamalan Liikkuva koulu
-hankkeessa.
Aktiivisuuteen kannustava ilmapiiri ja
ympäristön muokkaaminen liikkumis-
ta tukevaksi ovat vaikuttavia tekoja liik-
keen lisäämiseksi. Ympäristö jossa liik-
kumisen mahdollisuuksiin ”törmää”
säännöllisesti, tuottaa kouluissa enem-
män liikettä. Luokka- ja käytävätilojen
muokkaaminen liikkumista edistäväk-
si tullaan toteuttamaan hankerahoituk-
seen varatulla rahoituksella.
Välitunneille järjestetty aika antaa läh-
tökohdan kerätä tavoitteen, vähintään
tunti aktiivista liikettä koulupäivän ai-
kana. Lyhyidenkin liikunnallisten hetki-
en kerääminen päivän aikana välitunti-
sin on tärkeää terveyden sekä oppitun-
tien työrauhan kannalta. Ilmapiiri jos-
sa oppilaat tukevat toistensa liikkumis-
ta monipuolisesti on kantava voimava-
ra koulupäivässä. Tähän oppilaita on
koulutettu aktivoimaan liikkumista vä-
lituntisin sekä rohkaistu näkemään lii-
kunnan mahdollisuuksia kouluympä-
ristössä.
Toimintakulttuurin muutos ei tapahdu
hetkessä. On vaikeampaa oppia pois
opitusta kuin oppia uutta. Oppilaan
liikuntaidentiteetin synnyttäminen yh-
teistyössä vanhempien ja koulun kans-
sa tuottavat meille Sastamalaan tervei-
tä ja liikkuvia kaupunkilaisia.
Kirjoittaja on Sastamalan Liikkuva koulu
-hankekoordinaattori.
