14
Keskiviikko 13.12.2017
Sinun sivusi
▶
▶
Yleisöltä
Vauvauutisia
Janne ja Marja Irrin perheeseen Sastamalan Kiikkaan syntyi pieni
prinsessa 24.11. mitoin 3530g ja 50cm. Kotona hoitoapuna
hääräävät Roni, Pyry, Neea, Jasu ja Sisu.
Jarno Haapanen & Satu Kranni Huittisista saivat pojan 23.11.2017.
”Pikku-ukon” paino oli 4950 ja pituus 53cm.
Voit lähettää uutiset myös sähköpostilla
▶
▶
kiitokset
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, ▶
lähetä postia
tai ▶
Hopunkatu 1, 38200 Sastamala
Hedelmistään puu
tunnetaan
Pääkirjoituksessaan 7.
joulukuuta päätoimitta-
ja Maija Latva iloitsee do-
sentti Niko Huttusen lau-
sumasta: ”Satavuotiaan
Suomen olisi aika kantaa
ylpeänä sitä uskonnollista
perintöä, jonka hedelmiä
niin mielellämme nautim-
me.”
Mitä ovat uskonnon
hedelmät? Paavali luette-
lee rakkauden, ilon, pit-
kämielisyyden, ystävälli-
syyden, hyvyyden, uskol-
lisuuden, sävyisyyden ja
itsensähillitsemisen. Ne
ovat vanhoja hellenistisiä
arvoja ja hankalia sellaise-
naan nautittaviksi.
Toinen tulkinta hedel-
mistä onkin, että kris-
tillisen lähimmäisenrak-
kauden perustalle on luo-
tu hyvinvointivaltio elin-
tasoineen, terveydenhoi-
toineen, koulutuksineen,
sairaanhoitoineen, nai-
sen asemineen ja lapsista
huolehtimisineen. Muil-
la uskonnoilla ei ole vas-
taavanlaisia näyttöjä (Te-
laranta).
Aluksi kristittyjä vai-
nottiin. Valtaan päästy-
ään he ryhtyivät vainoa-
maan muita. Oli inkvisi-
tiolaitos, kirkonkirous ja
polttoroviot. Elettiin feo-
daalisessa luokkayhteis-
kunnassa. Ihmisoikeuk-
sia ei ollut kuin yläluo-
kalla. Kirkko opetti sää-
tyjärjestelmän olevan Ju-
malan tahto.
Talonpojat halusivat
1500-luvulla parantaa
asemaansa ja kapinoivat
maaorjuutta vastaan. Lut-
herin myötävaikutuksel-
la tilanomistajat kukisti-
vat kapinan verisesti. Va-
paus, veljeys ja tasa-arvo
nostivat päätään 1700-lu-
vun lopulla. Tähän ihmis-
oikeusjulistukseen kuului
myös uskonnonvapaus.
Se oli poliittinen julistus.
Kirkon ylivalta kiistettiin.
Sosiaalidemokraattien
Saksassa 1880-luvulla aja-
mat tapaturma-, työkyvyt-
tömyys- ja sairausvakuu-
tuslait sekä vanhuuseläke
olivat hyvinvointivalti-
on ensimmäisiä merkkejä.
Muut maat seurasivat pe-
rässä. Luokkayhteiskun-
ta lakkautettiin Suomessa
1900-luvun alussa. Siirryt-
tiin yleiseen ja yhtäläiseen
äänioikeuteen.
Hyvinvointivaltio oli
nousevan työväenluokan
luomus ja toteutui vasta
1960-luvulla. Kirkolla oli-
si ollut 1900 vuotta aikaa
laittaa asiat kuntoon lä-
himmäisenrakkaudellaan,
mutta ajateltiin, että köy-
hyys ja kurjuus ovat osa
Jumalan järjestystä, johon
ei saa puuttua. Onko syy-
tä ylpeillä?
Kauvatsastapuhuja
Minullekin kirjoitus
kolahti
Myös allekirjoittaneelle
dosentti Niko Huttusen
kirjoitus uskonnosta ko-
lahti (Alueviestin pääkir-
joitus 7.12.) Samaa asi-
aa olen itsekin pohtinut:
miksi me luterilaiset suo-
malaiset emme uskalla ol-
la avoimempia? Pelkääm-
mekö me uskoa vai uskon-
toa? Miksi me nöyriste-
lemme vieraan uskonnon
edessä, tukahdutamme lu-
terilaiset perinteet koulus-
sa, kasvatuksessa ja kaikes-
sa arkielämässä, ja kuiten-
kin raivaamme kouluissa,
työelämässä ja rakenta-
misessa tilaa uskonnolle,
jonka tärkein johtolanka
perustuu väkivaltaan, pa-
kottamiseen ja jopa omi-
en kansalaisten silpomi-
seen. Tällaiselle uskonnol-
le raivataan tilaa rakentaa
suurtemppeliä ja koulu-
tuskeskusta pääkaupun-
kiimme.
Tällaista uskoa ja uskon-
toa meidän on syytäkin
pelätä. Kyllä suomalais-
ten on uskallettava hyväl-
lä omallatunnolla käyttää
ev.luterilaisen uskon sa-
noja ja termejä.
Niinhän maamme itse-
näisyys on saavutettu ja
säilytetty. Suomalaisilla tu-
lee olla oikeus vapaasti ja
pelkäämättä elää kristinus-
konsa säilyttäen - ketään ei
siihen tarvitse pakottaa.
Olaus
Inhimillisyyttä
itsenäisyyden
juhlavuonna
Suomi 100 -juhlavuotta
vietetään maassaamme
monin tavoin. Syystäkin.
Maamme on kehittynyt
kovalla työllä hyvinvoin-
tivaltioksi. Nimenomaan
tavallisten työläisten te-
kemällä työllä. On saavu-
tettu monia etuja ja pal-
veluita.
Silti maassamme on li-
sääntyvää huono-osai-
suutta ja eriarvoistumi-
nen väestön keskuudessa
lisääntyy. Meillä on luo-
tu korkeatasoinen koulu-
tusjärjestelmä, ja se on ol-
lut kaikille mahdollinen.
Nyt kuitenkin ollaan ti-
lanteessa, jossa kaikilla
nuorillamme ei ole mah-
dollisuutta kouluttau-
tua. Olemme saaneet lu-
kea mediasta, miten lu-
kiokoulutus maksaa noin
2400 euroa ja ammatil-
linenkin koulutus tulee
maksamaan joillekin lii-
kaa. Koulutus ei ole enää
tasa-arvoista. Hallituksen
koulutusleikkaukset ovat
vielä huonontaneet tilan-
netta.
Jokainen vanhempi ha-
luaisi lapselleen hyvän
koulutuksen ja mahdolli-
suuden ammattiin. Lapsi-
perheköyhyys on lisään-
tynyt siinä määrin, ettei
kaikilla ole varaa koulutt-
tautua. Tämä lisää syrjäy-
tymistä ja huono-osaisuu-
den periytymistä. Työttö-
myys ja heikko taloudel-
linen asema on liian mo-
nelle arkea.
Miten siis saisimme kai-
kille nuorille sellaisen elä-
män polun, että he voisi-
vat aikanaan tehdä työtä,
ansaita elantonsa ja pe-
rustaa perheen? Toivon-
kin, että juhlapuheiden
sijaan tehdään konkreet-
tisia asioita tilanteen pa-
rantamiseksi.
Sanotaan, että lapsis-
samme on tulevaisuus. Se
ei vain näytä kovin hy-
vältä kaikkien kohdalla.
Yhteiskunnassamme on
muutenkin pahoinvoin-
tia, joka näkyy yhä nuo-
rempien ikäluokkien työ-
kyvyttömyytenä muun
muassa mielenterveydel-
lisin syin. Ja psykiatrinen
hoitomme ei ole riittävän
tehokasta, liian moni jää
vaille tarvitsemaansa riit-
tävää hoitoa. Masentunut-
ta ei auta, jos pääsee vas-
taanotolle kerran kuukau-
dessa tai harvemmin.
Yksinäisyys on myös
monen ikäryhmän on-
gelma. Terveen itsetun-
non ja itsekunnioituksen
takia jokaisen pitäisi tun-
tea olevansa merkityksel-
linen yhteiskunnan jäsen.
Nykyiset työllisyyspalve-
lut lähinnä syyllistävät
ja kyykyttävät työtä vail-
la olevia.
Maan hallituksen toi-
met kertovat, etteivät sen
jäsenet tunne heikompi-
osaisten ihmisten todelli-
suutta. Toivoisinkin inhi-
millisyyttä päätöksente-
koon ja aitoja toimia ih-
misten arjen parantami-
seksi. Kuntatasolla tämä
voisi tarkoittaa maksu-
tonta terveydenhuoltoa ja
subjektiivista päivähoitoa,
jota vasemmistoliitto ajaa.
Iso Kiitos muistamisesta!
Hyvää Joulunaikaa kaikille!
Terttu
Kiitos
lapsille, sukulaisille ja ystäville
ikimuistoisesta juhlapäivästä.
Iso Kiitos Sannalle järjestelyistä.
Leena Vieras
Voisiko talvipyöräily
sujua?
Talvipyöräily tukee ter-
veyttä ja antaa energi-
aa. Työmatkat sujuvat, tai
voisivat sujua, mukavasti
talvellakin polkupyörällä.
Mutta! Pyöräteiden talvi-
hoidossa on ainakin täl-
lä hetkellä suuria aukko-
ja. Kun sohjokeli jäätyy
ja päälle sataa vielä lun-
ta, niin pyöräily on todel-
la hankalaa. Kokemukset
Sastamalankadun kevyen-
liikenteen väylältä Kallia-
lasta asti. Miten Sastama-
lan kaupunki edistää talvi-
pyöräilyä?
Pyöräily on ekologista
Risuja Sastamalan
Kaupungille katujen
hoitamattomuudesta
Kysyn Sastamalan kau-
pungin katujen hoidos-
ta vastaavalta Heikki Jär-
vensivulta, miten on
mahdollista päästää ka-
dut keskustankin alueella
tuollaiseen kuntoon kuin
ne olivat esimerkiksi 8. -
10.12.2017?
Kevyenliikenteen väy-
lät eivät ole olleet aikoi-
hin niin kamalassa kun-
nossa kuin ne olivat, eikä
hiekan murua ollut edes
Puistokadulla puhumat-
takaan muualla.
Väylät olivat niin liuk-
kaita ettei pystyssä pysy-
nyt edes hyvillä nastajal-
kineilla. Kadut olivat täy-
sin jään ja veden peitossa
ja täynnä jäisiä uria. Min-
käänlaista hiekkaa ei ollut
missään.
Kysyn nyt miksi, Sasta-
malan kaupunki ei ollut
tehnyt asialle mitään ja
hoitanut velvollisuuksi-
aan ja hoitanut hiekoitus-
ta ajoissa? Jokainen tiesi
jo kauan sitten minkälais-
ta säätä oli odotettavissa.
Täysin vastuuntunnoton-
ta toimintaa, koska rahaa
on kyllä säästynyt katujen
hoitoon kun ei ole paljon
aurauksia tarvinnut tehdä.
Katuvaloissa jo sääste-
tään tarpeeksi ja aurauk-
set ovat olleet olematto-
mia tarvittaessakin aamui-
sin jo pitkää jos lunta on
satanut.
Miksi ette ole hoitaneet
velvollisuuksianne joista
me maksamme? Kun tääl-
lä kaatuu kadulla illalla tai
aikaisin aamulla, joutuu
lähtemään Tampereelle
asti apua hakemaan. Mak-
saako kaupunki laskut?
Katujen
hoitamattomuudesta
vastuuseen
▶
▶
Yleisöltä
Kunnossapitomestari
vastaa
Sastamalan kaupungilla
on talvikunnossapidos-
ta vastaava päivystäjä ta-
voitettavissa puhelinnu-
merosta p. 040 660 2321,
häneen kannattaa ottaa
tälläisissä tapauksissa yh-
teyttä.
Heikki Järvensivu
Kutsu,
onnittele,
kiitä...
Ilmoitus Alueviestissä tavoittaa!
Sinun sivusi -hinta 1,30/pmm (sis. alv)
(yksityiset ja yhdistykset)
| p. 010 229 0400
