8
Keskiviikko 23.5.2018
•
•
Laura Haavisto
”Missä ne kanat oikein
on”, kuusi poikaa kyselee
malttamattomana ja vil-
kuilee ympärilleen Mahla-
mäen tilalla.
”Tänään kaikki olisi-
vat halunneet olla mei-
dän luokalla. Koululle jäi
paljon kateellisia, kun me
lähdimme tutustumisreis-
sulle”, opettaja
Johanna
Takala
kertoo.
Pidennetyn oppivelvol-
lisuuden Lautta1-ryhmä
pääsi kurkistamaan Mahla-
mäen tilan arkeen kevätkii-
reiden keskellä viime keski-
viikkona.
Lenni Saastamoinen
vieraili maatilalla elämän-
sä ensimmäistä kertaa.
Traktoreita poika oli ihas-
tellut jo aiemmin, mutta
vain kaukaa. Mahlamäen
tilalla Saastamoinen oli-
kin täynnä intoa päästes-
sään kiipeämään valtavan
traktorin kyytiin.
”Muita ehkä jännitti,
mutta minua ei yhtään.
Traktorin kyydissä tun-
tui kivalta, vaikka siinä
oli aika korkealla”, hän
pohti.
Saastamoinen piti Mah-
lamäen tilasta niin paljon,
että voisi itsekin muut-
taa maatilalle asumaan.
”Täällä on paljon uusia,
hienoja juttuja”, hän pe-
rusteli.
Lenni voisi muuttaa maatilalle
▶
▶
Huittislaiset Lautta1-opetusryhmän oppilaat pääsivät kurkistamaan
keskelle Mahlamäen tilan kevätkiireitä.
TUTUSTUMISKÄYNTI
n
JOHANNA
Takalan mu-
kaan maatilavierailun kal-
taiset tutustumiskäynnit
ovat Lautta1-ryhmässä
opiskeleville erityislapsil-
le oppimisen kannalta to-
della tärkeitä kokemuksia.
”Tämä on parasta mah-
dollista ilmiöpohjaista
oppimista. Erityislapset
eivät opi samalla tavalla
kirjoista lukemalla kuin
tavallisen opetuksen op-
pilaat, vaan he kaipaavat
konkreettista näkemistä.
Maatila on paras mah-
dollinen paikka opetella,
mistä ruoka tulee. Olen jo
suunnitellut, että syksyl-
lä menemme katsomaan
viljan puintia pellonreu-
naan ja jauhamista myl-
lylle, niin lapset näke-
vät koko matkan pellolta
pöytään.”
Erityislapsille reissaami-
nen on tärkeää myös siinä
mielessä, että moni jännit-
tää vieraita paikkoja todel-
la paljon.
”Tästä syystä pyrimme
kulkemaan paljon ja käy-
mään erilaisissa paikoissa.
Kun tällaisista asioista tu-
lee lapsille arkipäivää, elä-
mä helpottuu kovasti”, Ta-
kala tietää.
Lenni Saastamoisen pi-
tää miettiä pitkä tovi, mikä
on tärkein asia, minkä hän
on Mahlamäelle oppinut.
”Nyt tiedän, miltä sie-
menet ja apulanta näyttää.
Aika hassua, että ne kylve-
tään maahan ja sitten siitä
vaan alkaa kasvaa viljaa.”
n
LAUTTA-OPPILAIDEN
vierailun aikaan Mahla-
mäen tilan kevättyöt oli-
vat puolivälissä. Ari Mah-
lamäki uskoi, että lehden
ilmestyessä, työt alkavat
olla jo aivan loppusuo-
ralla.
”Tämä kevät on ollut
aivan ihanteellinen. Ko-
ko viime kesänä ei tain-
nut olla yhtä montaa läm-
mintä päivää, mitä nyt ol-
laan paistatteltu jo touko-
kuussa.”
Aivan haasteeton tämä-
kään kevät ei kuitenkaan
ole viljelijän näkökulmas-
ta ollut.
”On hyvä, että maa
kuivuu, mutta paikoitel-
len kuuma ja tuulinen il-
ma on voinut olla jopa
turhan tehokas kuivatta-
ja. Tämä tarkoittaa, että
peltoa ei ole voinut muo-
kata kovin paljon ennen
kylvämistä.”
Syksyn sateiden takia
sängelle jääneet pellot
ovat puolestaan voineet ol-
la edelleen turhankin mär-
kiä. ”Säiden armoilla ole-
minen on osa tätä juttua.
Juuri siinä piilee maata-
louden kiinnostavuus, et-
tä työjärjestys pitää miet-
tiä joka vuosi sen hetkisen
tilanteen mukaan”, Mahla-
mäki kertoi.
Kun siemenet on saa-
tu maahan, maanviljelijät
toivovat pientä sadetta.
”Viime kesä muistutti,
että vilja tarvitsee valmis-
tuakseen lämpöä. Sitä toi-
vomme tältä kesältä.”
Vaikka viime viikot ovat
olleet poikkeuksellisen
lämpimiä, siemenet kyl-
vetään maahan silti vähän
keskivertovuotta myöhem-
min.
”Lämmin kesä voi to-
ki ottaa aikataulua kiinni,
mutta juuri tällä hetkellä
voisin veikata, että vehnää
puidaan vasta syyskuulla”,
Mahlamäki ennusti.
””
Tänään kaikki olisivat
halunneet olla meidän
luokalla. Koululle jäi paljon
kateellisia.
Lenni Saastamoinen pääsi kokeilemaan pellon äestämistä Antti Huhtalan kyydissä.
•
•
Iiro Seppälä
Musiikki on aina ollut tärkeä osa elämää-
ni. Aloitin rumpujen soiton jo ala-asteel-
la, mutta alusta alkaen takaraivossa jys-
kytti idea oman musiikin teosta, alusta lop-
puun. Opiskelin musiikin teoriaa ilmaisek-
si internetissä, opettelin soittamaan pianoa
sekä kitaraa verkossa ja opin kuinka kap-
paleita kuulu miksata ja masteroida. Nyky-
ään teen kaikenlaista musiikkia, teen yh-
teistyökappaleita erilaisten artistien kans-
sa, myyn omaa musiikkiani, tuotan taus-
toja räppäreille, kaikki omasta makuuhuo-
neestani käsin.
Ennen jos halusit luoda kappaleen, sinun
piti ensin kirjoittaa se, kerätä rahaa ka-
saan, että voisit vuokrata studioaikaa, joko
miksata kappale itse tai palkata siihen am-
mattilainen, lähettää kappale levylle pai-
nettavaksi, ja sitten etsiä levy-yhtiö joka le-
vysi julkaisisi. Nykyään ei tarvita muuta
kuin tietokone, mikrofoni ja aikaa.
Musiikin teko on siis tullut vuosien mittaan
helpommaksi ja helpommaksi. Artistit joil-
la ei kaksikymmentä vuotta sitten olisi voi-
nut olla mitään mahdollisuutta julkaista
musiikkiaan, saavat nykyään tehtyä kai-
ken mitä siihen vaaditaan poistumatta ker-
taakaan kotoaan. Avataan tietokoneella
DAW:n (Eli Digital Audio Workstation), teh-
dään kappale ja julkaistaan se netissä ja-
koon.
Mutta tuotannon helpottumisesta on tullut
esille uusi haaste: kilpailu. Suurempi mää-
rä artisteja saa julkaistua musiikkiaan, jol-
loin joukosta erottuminen on vaikeampaa.
Tämä voi monissa aiheuttaa lievää ärsytys-
tä, kun se kauan tehty kappale saikin vain
26 kuuntelukertaa.
Joskus tulevaisuudessa toivoisin, että voisin
elää musiikillani. Mutta totta puhuen, ei-
kös se ole jokaisen muusikon unelma? Tai
kenen tahansa? Elättää itseään sillä mistä
eniten tykkää? Kehtaisin väittää, että näin
on.
Kirjoittaja on media-alan opiskelija ja Aluevies-
tin työssäoppija.
Musiikkiunelmia
Vieraskynä
Missävain, milloinvain
ISKELMÄ SASTAMALANKIN
LÖYDÄT OSOITTEESTA
RAD I OT. F I
