11
Keskiviikko 27.6.2018
•
•
Laura Haavisto
Valokuvaaja ja toimittaja
Meeri Koutaniemi
tietää,
että muutosta ei voi sanel-
la muualta, vaan sen pitää
lähteä paikallisista.
Koutaniemi on kiertä-
nyt seitsemän vuotta ym-
päri maailmaa keräämässä
aineistoa tyttöjen ympäri-
leikkausta käsittelevää tie-
tokirjaa varten ja samalla
tehnyt oman osansa työ-
hön silpomista vastaan.
”Uskon, että jokaisen
pieni panos voi saada ai-
kaan yhteisen ison voi-
man. Jokainen voi tehdä
jotakin. Mitä enemmän
muutostyötä dokumen-
toin, sitä vakuuttuneempi
olen”, hän pohtii.
n
TYTTÖJEN
ympärileik-
kaus on globaali ilmiö, jo-
ka koskettaa koko maail-
maa. Arvioiden mukaan
jopa 200 miljoonaa tyttöä
ja naista on ympärileikat-
tu.
”Joka vuosi tähän jouk-
koon uhkaa liittyä miljoo-
nia tyttöjä lisää”, Kouta-
niemi tietää.
Tyttöjen ympärileikka-
usta ei voida perustella us-
konnollisilla syillä, vaan
kysymys on kulttuurillises-
ta tavasta ja tottumuksesta.
Koutaniemi korostaa,
että vaikka ympärileikka-
us mielletään Afrikan on-
gelmaksi, sitä tapahtuu yh-
tälailla niin Aasiassa kuin
Amerikassakin.
”Ihmiset ajattelevat, että
niin on aina tehty, eikä pe-
rinnettä kyseenalaisteta.”
Taustalla vaikuttaa vah-
vasti vaikeneminen. Silpo-
misen haittavaikutuksis-
ta ei ole puhuttu, joten jo-
kainen nainen on uskonut
olevansa ainut, jolle ongel-
Hiljaisuutta ja tabukulttuuria rikkomassa
▶
▶
Meeri Koutaniemi haluaa näyttää maailmalle, kuinka paljon ruohonjuuritasolla saadaan aikaan.
VAIKUTTAJA
Meeri Koutaniemi on kuvannut Muutoksentekijät-näyttelyynsä paikallisia vaikuttajia, jotka osoittavat omassa yhteisös-
sään, miten hiljaisuuden tabu rikotaan vain ääntä pitämällä.
Kuka?
■
■
kuusamolaislähtöi-
nen vapaa valoku-
vaaja, toimittaja ja
dokumentaristi
■
■
syntynyt vuonna
1987
■
■
valittu Vuoden Leh-
tikuvaajaksi 2012
ja 2013, palkittu lu-
kuisasti myös ulko-
mailla
■
■
työt valokuvaajana
ja journalistina ulot-
tuvat yli 50 maahan
■
■
töiden keskiössä ih-
misen oikeus mää-
ritellä oma identi-
teettinsä ja toimi-
juutensa yhteiskun-
nassa
■
■
julkaissut Suomessa
yhteensä kuusi kir-
jaa kuvajournalisti-
sista tutkimuspro-
jekteistaan
■
■
työstää tällä hetkel-
lä tietokirjaa tyttö-
jen ympärileikkauk-
sesta
•
•
Laura Haavisto
Viime vuonna
Meeri
Koutaniemi
vieraili Keni-
assa ja Somalimaassa, jois-
sa Solidaarisuus-järjestö
tekee työtä tyttöjen silpo-
misperinteen lopettami-
seksi.
Koutaniemi valokuva-
si ja haastatteli paikallisia,
silpomisenvastaisessa työs-
sä mukana olevia ihmisiä.
Heidän sekä muutaman
suomalaisen, vastaavas-
sa toiminnassa mukana
olevan ihmisen tarinoista
muodostui Muutoksente-
kijät-valokuvanäyttely.
Näyttely on esillä Kaut-
tuan Ruukinpuiston Galla-
riapuoti Aistinjyvässä ensi
viikon torstain asti.
Valokuvanäyttelyn teok-
sissa hymyilee erinäköisiä
ihmisiä. Naisia ja miehiä,
opiskelijoita ja uskonnolli-
sia johtajia, tummia ja vaa-
leita, nuoria ja iäkkäitä. Jo-
kaisista kasvoista kuitenkin
loistaa sama tunne: ylpeys.
”Näitä ihmisiä yhdistää
halu olla rikkomassa ym-
pärileikkausmyytin ym-
pärillä olevaa hiljaisuutta.
Asioista puhutaan niiden
omilla nimillä”, Koutanie-
mi kertoo.
Valokuvan rinnalla on
Koutaniemen kirjoittama,
kuvatun omakohtainen
kokemus tai ajatus ympä-
rileikkauksesta.
”Naiset jakavat omia ko-
kemuksiaan ja miehet ot-
tavat asiaan kantaa oman
tyttärensä tai kumppanin-
sa kautta.”
Kuusamosta kotoisin
oleva Koutaniemi kertoo
iloitsevansa, että näyttely
kiertää myös pienillä paik-
kakunnilla.
”Tiedän millaista on,
kun tieto ei pääse perille
ja asiat jäävät kauas, isom-
piin kaupunkeihin. Itsel-
leni tällaiset mahdollisuu-
det olivat aikoinaan henki-
reikiä maailmaan, siksi ha-
luan nyt tuoda näyttelyäni
pienille paikkakunnille.”
Muutoksentekijät
esillä Eurassa
mia muodostuu.
”Naiset ovat ajatelleet,
että mikä omalle kohdal-
le on osunut, se on myös
kestettävä. Kun ensim-
mäiset naiset ovat pysty-
neet puhumaan aiheesta,
se on tullut helpommak-
si ja on selvinnyt, että jo-
pa yhdeksällä tai kymme-
nellä naisella kymmenes-
tä on samanlaisia koke-
muksia”, Koutaniemi tie-
tää.
n
TYTÖN
ympärileikkaa-
minen on kivulias koke-
mus, jonka jälkiseurauk-
set ovat monen kohdalla
hengenvaarallisia. Useis-
sa kulttuureissa kipu uu-
sitaan moneen otteeseen,
sillä nainen ommellaan
kiinni jokaisen synnytyk-
sen jälkeen.
”Kyse ei ole siitä, ettei-
kö toimenpiteen väkival-
taisuutta ymmärrettäisi.
Se vain koetaan välttämät-
tömänä pahana.”
Koutaniemi muistuttaa,
että vaikka länsimaalaisen
silmin ympärileikkaus vai-
kuttaa järjettömältä väki-
vallalta, perinteen perim-
mäisenä tarkoituksena on
huolenpito ja välittämi-
nen.
”Meidän kulttuuristam-
me katsottuna asia on help-
po nähdä mustavalkoisesti.
On tärkeää ymmärtää, että
lähtökohtana on huoli sii-
tä, että tyttö pääsee naimi-
siin. Tärkeintä onkin mur-
taa myytti, että ympärileik-
kauksen ja hyvän vaimon
välillä vallitsisi jonkinlai-
nen yhteys.”
Viime vuosien aikana
Afrikassa on alkanut muo-
dostua eräänlaisia leikkaa-
mattomien tyttöjen klu-
beja, jotka haluavat rikkoa
myyttiä, että ympärileikat-
tu tyttö olisi kuuliaisem-
pi tai hyväkäytöksisempi
kuin silpomaton. Tämän
ajatuksen myös Koutanie-
mi haluaa nostaa esille.
”Yksilön rohkeus on ää-
rimmäisen tärkeässä ase-
massa, sillä inhimilliset
kohtaamiset muuttavat
mielipiteitä. Lakimuutokset
ovat välttämättömiä, mutta
lopulta tieto on se, jolla oi-
keasti on vaikutusta.”
n
MEERI
Koutaniemi
huomauttaa, että vaikene-
misen kulttuuri on help-
po mieltää vain ympäröi-
vään maailmaan. Kouta-
niemi haluaakin havah-
duttaa huomaamaan, et-
tä tabukulttuuri elää myös
Suomessa.
”Tilastot huutavat, että
lähisuhdeväkivalta on Suo-
messa Euroopan suurinta.
Perheväkivallasta tai itse-
murhatilastoista vaietaan,
koska asia koetaan liian
araksi”, hän kyseenalaistaa.
Meeri Koutaniemi us-
koo, että siinä missä tie-
don ja avoimen keskuste-
lun lisääminen on muual-
la avain silpomiskulttuu-
rin rikkomiseen, saattai-
sivat samat keinot toimia
Suomessa lähisuhdeväki-
valtaan.
Kenialainen Tabitha Nyarinda Onsare on yksi Koutaniemen näyttelyssä
esiintyvistä henkilöistä. Hänet ympärileikattiin 11-vuotiaana.
