10
Keskiviikko 19.9.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
Kalaneuvoksen, aiemmin
V. Hukkanen, historiikki,
Hukkanen – kalanjalostusta
yli 40 vuotta
, ei ole perin-
teinen yrityshistoria. No-
kialainen kirjailija ja toi-
mittaja
Teemu Järventie
on kirjoittanut kirjan, joka
paneutuu yrityksen lisäksi
syvällisesti
Veijo Hukka-
sen
perheeseen ja yhtiön
Rakkaustarinasta kasvoi
Kalaneuvoksen menestys
▶
▶
Kaikki alkoi iltalomalla, kun Veijo tapasi Ulpun Kankaanpään torilla.
Vastoinkäymiset vahvistavat perhettä.
HUKKASEN HISTORIA
Veijo ja Ulpu Hukkanen historiikin julkistamistilaisuudessa torstaina 6. syyskuuta. Molemmat
sanovat edelleen olevansa rakastuneita.
•
•
Veli-Matti Saksi
Historiikin kirjoittaja Tee-
mu Järventie teki töitä
noin viisi vuotta. Hän tu-
tustui Veijo Hukkaseen ja
perheeseen hyvin. Kirjoit-
taja totesi, että Veijo ei
omien sanojensa mukaan
ole mikään sympaattinen
vellihousumies.
Ei ole, vaan tiukka lii-
kemies ja yrittäjä. Veijol-
le kuitenkin perhe on etu-
sijalla, yrittäjyys toisella.
Tämä tuli esiin, kun Veijo
puhui kirjan julkistamis-
tilaisuudessa Hotelli Elli-
vuoressa yli sadalle kuu-
lijalle.
Veijo kertasi yrityksen
historiaa ja myös nykyi-
syyttä. Kun hän pääsi yri-
tyksen vaikeisiin aikoihin,
niin ääni madaltui.
Lopulta hän kertoi per-
heensä vaikeimmasta
paikasta. Siitä, kun esi-
koispoika jäi auton al-
le omassa kotipihassa ja
kuoli kahdeksan vuotta
myöhemmin. Veijon ää-
ni sortui muutamaan ot-
teen, mies haki sanoja.
Totesi, että näin käy ai-
na, kun muistelee niitä
aikoja.
Perhe on niin Veijolle
kuin Ulpullekin elinvoi-
man ja yrittämisen läh-
de. Kaikki kahdeksan las-
ta ovat mukana yritykses-
sä tavalla tai toisella.
Veijon sanat perheestä
kumpusivat syvältä sydä-
mestä.
Syvältä sydämestä
””
Sanoin Ulpulle, että tule
tänne etupenkille istumaan.
•
•
Minna Isotalo
Perjantaina ennen puolta
päivää Vammalan torilla
on mukavasti ihmisiä. Sop-
patykin luokse kertyy jo-
noa. Vastapaistettujen lät-
tyjen tuoksu houkuttaa to-
rin Puistokadun puoleiselle
laidalle. Tarjolla on myös
grillimakkaraa, leivonnai-
sia, kahvia, ohrapuuroa ja
rusinasoppaa, jauhoja sekä
juureksia.
Sastamalan seurakun-
nan organisoima lähetys-
tori on syksyinen perinne.
Lähetyksen ja kansainväli-
sen työn pappi
Olavi Sor-
va
on tapahtumasta ve-
tovastuussa nyt viimeistä
kertaa, sillä hän jää eläk-
keelle helmikuussa. Sor-
van työn jatkaja, 28-vuoti-
”Mitä enemmän täällä syödään, sitä enemmän Afrikassa syödään”
Sastamalan seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen työn pappi Otso
Järvi ja vanhempi kollega Olavi Sorva.
as
Otso Järvi
seurailee to-
rin tapahtumia kollegansa
seurassa.
”Mitä enemmän tääl-
lä syödään, sitä enemmän
Afrikassa syödään. Teh-
dään kauppaa hyvän puo-
lesta”, kiteyttävät papit lä-
hetystorin idean.
n
VIRKA
Sastamalan seu-
rakunnassa on Otso Jär-
ven ensimmäinen, työural-
la on toki monia sijaisuuk-
sia muun muassa Hangos-
sa, Paimiossa ja Tammelas-
sa. Salosta koitoisin oleva
Järvi aloitti pestinsä Sasta-
malassa kesäkuussa.
”Melkein kaikki muut pa-
pit olivat kesälomalla, joten
oli kiireistä mutta mukavaa.
Sastamala on minulle sopi-
va, sellainen pienisuuri kau-
punki. Täällä on palveluita
ja pinta-alaa laajalti, mutta
kuitenkin pikkukaupungin
tuntua.”
Muidenkin paikkakun-
tien seurakuntaelämää
nähneenä yksi asia jaksaa
Järveä ihmetyttää.
”Sastamalassa vallitsee
ihmeellinen talkoohenki ja
tahto tehdä hyvää. Ilman
vapaaehtoisia ei tätä lähe-
tystoriakaan olisi. Täällä on
kaikessa seurakunnan toi-
minnassa mukana enem-
män vapaaehtoisia kuin ai-
emmissa työpaikoissani.”
”Siinä on minulla haas-
tetta, että muistan ensi
vuonna, kuka on tavan-
nut tehdä mitäkin”, Järvi
naurahtaa.
”Lupaan olla talkoolai-
sena mukana järjestelyissä,
ja minulta voi aina kysyä
neuvoa”, tuumaa Sorva.
työntekijöihin tarinoitten
kautta.
Kaikki alkoi iltalomalla
armeijasta, kun maatalon
poika Tyrväältä tapasi la-
vialaisen
Ulpunsa
.
”Olin iltalomalla ar-
meijasta elokuun 20. Päi-
vä 1969. Tapasin Ulpun ja
hänen siskonsa Kankaan-
pään torilla parin kave-
rini kanssa. He tunsivat
minut ennestään, joten
sanoin Ulpulle, että tu-
le tänne etupenkille istu-
maan. Menimme Kunin-
kaanlähteen keräravin-
tolan kautta Mölkkärille
tanssimaan”, muistelee
Veijo kirjassa.
Tuon koht aami s en
jälkeen edettiin kihla-
ukseen 10. huhtikuuta
1971 ja muutaman kuu-
kauden kuluttua avio-
liittoon. Ulpun unelmis-
ta tuli totta, myös kalan-
jalostuksesta, jonka am-
mattilainen hänen isän-
sä
Kauno Paju
oli, kuten
kirjassa kertoo.
”Unelmani oli asua maa-
talossa ja saada paljon lap-
sia. Lisäksi halusin jatkaa
kalan jalostamista, minun
piti vain löytää kaverikse-
ni sopiva henkilö. Halusin
jämäkän ja eteenpäin pyr-
kivän miehen, jollaiseksi
Veijo osoittautui. Sain pal-
jon enemmän kuin osasin
odottaa.”
n
APPIUKKONSA
opissa
ollut Veijo tarttui kalan-
jalostukseen Ulpun kans-
sa Vammalan Stormissa,
Veijon kotitilalla 1974.
Traktori- ja hevostalliin
tehtiin suolaamo ja kak-
si savustusuunia.
Alkuun Veijo ja Ulpu
tekivät kaiken kahdes-
taan. Virallisesti Kalaliike
V. Hukkanen aloitti tam-
mikuussa 1975. Saman
vuoden keväänä palkat-
tiin ensimmäiseksi ulko-
puoliseksi työntekijäksi
Veijon sisar
Sirpa
.
”Vuosina 1982-1984
mietin, että ei tule mitään,
jos meinaamme kasvaa,
kun tuotteillamme on niin
hyvin kysyntää. Mehän
olimme tuplanneet jo al-
kuvuosina savustusuunien
määrän kahdesta neljään.
Niinpä aloin etsiä paikkaa
uusille toimitiloille”, tote-
aa Veijo kirjassa.
Kotipellolle nousikin
silloin Suomen nykyai-
kaisin ja suurin kalasa-
vustamo. Avoimia ovia
vietettiin tammikuussa
1989.
”Aloimme pakata uu-
della tehtaalla tuotteita
vaakkumiin, mikä oli tuo-
hon aikaan uutta”, kerto
Veijo.
Pari vuotta myöhem-
min, 1991, alkoivat vaike-
udet.
”Velkani arvo nousi 30
prosenttia devalvaation ja
markan kelluttamisen ta-
kia. Myös moni asiakkaa-
ni meni konkurssiin, mi-
kä aiheutti meille miljoo-
nien tappiot”, laskee Veijo
kirjan sivuilla.
Vaikeudet ovat voitettu
kanta. Nykyisin yrityksen
nimi on Kalaneuvos Oy,
jolla on toimintaa Sasta-
malan lisäksi Turussa. Ka-
laneuvos Oy ja Hukkasen
yrittäjäperhe omistavat
myös kalankasvatukseen
erikoistuneen Nordic Fish
-konsernin.
Historiikissa on yli 400
sivua. Se on helposti luet-
tavaa tekstiä, joka kertoo
Lavian, Tyrvään ja Vam-
malan kautta sastamalalai-
sesta yrittäjyydestä.
