18
Keskiviikko 19.9.2018
•
•
Hannu Moilanen
Pate Mustajärven
tunne-
tun
Pitkä kuuma kesä
-lau-
lun tunnelmissa lienee
luontevaa aloittaa men-
neen kesän muistelu - oli-
han kesä pitkä, kuuman
ikimuistoinen. Elimme
sen kukin tavallamme; ve-
sillä, luonnossa, rantateil-
lä ja kaupunkien kuumilla
kaduilla, missä kukin.
Monet linnut näilläkin
seuduilla ehtivät pesiä pit-
kän lämpimän kesän joh-
dosta jopa kahdesti, tiai-
set kenties jopa kolmes-
ti? Runsaita lintumääriä
on siis syytä odottaa käyn-
nissä oleville syysmuutoil-
le, myös ensi kevään muu-
toissa riittänee lintuja run-
saasti. Jollei sitten osa pe-
sinnöistä kärsinyt tai tu-
houtunut pönttöjen ja pe-
sien kuumuudessa.
Naakkoja ja variksia no-
kat auki lienevät monet
kummastelleet muun mu-
assa teiden varsilla. Syy on
yksinkertainen: monet lin-
nut, varsinkin isot ja tum-
mat, viilentävät oloaan
suun kautta kuumalla il-
malla. Linnuillekin 64 hel-
lepäivää reilusti yli 25 as-
teen kuumuudessa lienee
jo vähän liikaa, höyhen-
peitettä kun ei voi heittää
pois. Eivätkä varikset ja
naakat oikein uimaankaan
vilvoittaviin vesiin pääse,
jossain ojissa ja lammikois-
sa kenties vähän yrittävät
räpiköidä.
n
TOISIN
on vesilinnuil-
Pitkän kuuman kesän muistoja
▶
▶
Toinen kärsii lämmöstä, toinen nauttii. Pysyvää tasapainoa ei taida luonnossa koskaan olla.
Västäräkki hakee helpotusta helteeseen kallionkoloon jääneestä vedestä. Samalla se puhdistaa
myös höyheniä ja sulkia.
Kalalokinpoikaset ovat oivaltaneet oivan tavan jäähdytellä, seisotaan
tyynesti rantavedessä. Viileys nousee jalkoja myöten koko vartaloon.
Pesu myös viilentää kuumana kesäpäivänä. Kanadanhanhi kilpailee re-
viiristään muun muassa laulujoutsenen kanssa.
la, kuten kuikilla ja uikuil-
la. Ne viilentävät oloaan
esimerkiksi sukeltamalla.
Jotkut vesillä viihtyvät la-
jit lentävät lähellä veden-
pintaa, jolloin ne saavat
viileämpiä ilmavirtoja ala-
puolelta. Kalatiira lienee
yksi kuuman kesän onnek-
kaimmista pääasiallises-
ti ilmassa elävistä linnuis-
ta. Syöksyessään pää edel-
lä veteen kalan perässä saa
se viilentävän kylvyn kau-
pan päälle. Tätä voi tapah-
tua jopa kymmeniä tai eh-
kä satojakin kertoja päiväs-
sä. Varjoon hakeutuminen
kuumalla ihmisen lailla on
monille linnuille kuiten-
kin se yksinkertaisin keino
viilentää oloa.
Merimetsot viihtyvät
Sastamalan Rautavedellä
entistä runsaslukuisempi-
na kesän ilmoista ja läm-
pötiloista riippumatta. Me-
reltä tulleita tiedustelijoita
ne eivät enää ole, mustik-
si viikingeiksikin kutsutut
linnut ovat pesintämielel-
lä liikkeellä. Suurimmil-
laan tämän pitkän kuuman
kesän järvikivillä istuskeli
ja siipiään kuivatteli kym-
menen - kahdenkymme-
nen linnun parvi.
Huolestuttavaa, tuumaa
moni. Näitä luontokappa-
leita ei täällä sisämaassa ei-
kä merilläkään suuria mää-
riä tarvittaisi. Mereltä tän-
ne sisämaahan lintujen
on helppo tulla esimerkik-
si Kokemäenjokea seurail-
len. Ruotsinlaivoilla mo-
ni on varmaan kauhistel-
lut valkoisiksi ulostettuja
saaria ja niiden puita. Syy-
nä ovat juuri merimetsot,
jotka asuttavat runsaslu-
kuisasti näitä meren pikku-
saaria ja emäksisellä ulos-
teellaan tappavat saaren
kasvillisuuden. Valkoisiksi
värjäytyneitä ulostekiviä
tietyillä paikoilla tarkka-
silmäiset ovat havainneet
esimerkiksi Sastamalan
Rautavedellä tänä kesänä.
Merimetsojen ruokavalio
koostuu Suomenlahdella ja
itä Saaristomerellä pääasi-
allisesti ahvenesta, särjestä
ja kivinilkasta. Kuha ja si-
lakkakin merimetsolle vä-
häisessä määrin maistuvat.
n
”SE
mullisti mun maail-
main, paikalleni en nyt jää
”,
lopettaa Pate kesäisen lau-
lunsa.
Syksyn myötä ilmat ovat
viilenneet ja sateet piis-
kaavat taas tuttuun mal-
liin Sastamalan ja Huittis-
ten seutuja. Mullistiko ke-
sä 2018 jotenkin Suomen-
kin ilmastoa? Aika näyttää,
viljasatoon se ainakin jätti
jälkensä.
Toinen kärsii, toinen
nauttii, pysyvää tasapai-
noa ei taida luonnossa kos-
kaan olla. Ehkä ensi kesä-
nä sääasiat ovat taas toisin
ja hellepäivätkin taas nor-
maalilla, siedettävällä ta-
solla.
Edellä mainittuja meri-
metsoja ei Sastamalan jär-
vet ja luonto eikä ihmiset-
kään taida liiemmälti kai-
vata. Tänne riittäisi ken-
ties pari merimetso- ja me-
rikotkaparia jakamaan re-
viirin.
•
•
Alueviesti
Ampumahiihtäjät päät-
tivät kesäkautensa rulla-
ampumahiihdon SM-ki-
soihin, jotka järjestettiin
menneenä viikonloppu-
na Imatralla. Sastamalaan
tuli kisoista kaksi SM-mi-
talia.
Punkalaitumen Kun-
toa edustava
Venla Väl-
läri
voitti lauantaina kisa-
tussa 7,5 kilometrin nor-
maalimatkan kisassa ho-
peaa. Kisassa ammuttiin
neljä kertaa, jotka Venla
selvitti yhteensä kuudella
sakolla. Sunnuntain kah-
den ammunnan pikakisas-
sa Venla johti vielä ensim-
mäisen ammuntapaikan
jälkeen, mutta toisen am-
muntapaikan neljä sakkoa
pudottivat hänet lopulta
viidenneksi.
Seinäjoen Hiihtoseuraa
edustava
Turkka Niemi-
nen
täydensi kesän mitali-
saalistaan sunnuntain 4 ki-
lometrin pikakisan prons-
simitalilla. Kisassa Turk-
ka ampui kahdelta ampu-
mapaikalta yhteensä neljä
sakkoa, mutta hieno hiih-
to nosti Turkan viimeisellä
kierroksella kolmanneksi.
Ammunta oli Turkalle ko-
ko viikonlopun vähän vai-
keaa. Lauantain normaali-
matkan kisassa kuusi sak-
koa pudotti Turkan loppu-
tuloksissa kuudenneksi.
Kolmannella sijallaan
Turkka varmisti miehet 15
vuotta sarjan Lapua Junior
Cupin kokonaiskilpailun
voiton. Lapua Junior Cup
koostuu yhteensä yhdestä-
toista talvi- ja kesäkaudel-
la 2017-18 käydystä ampu-
mahiihto, -juoksu ja -rulla-
kisasta.
Rulla-ampumahiihdon SM-mitaleja Sastamalaan
▶
▶
Venla Vällärille hopeaa ja Turkka Niemiselle pronssia kauden päätöskisasta.
