22
Keskiviikko 14.11.2018
•
•
Pauliina Vilenius
Nuorisotalo Pilvessä on
käynnissä Valograffiti-
työpaja. Pajaan osallistu-
vat nuoret istuvat pyöreän
pöydän ääressä piirtämässä
omia sketsejä eli luonnok-
sia graffiteista.
”Sketsi on yleensä 3-6
kirjaimen mittainen sa-
na tai lyhenne, kuten ’Tre’
Tampereesta”, opastaa me-
diataiteilija
Niko Tiainen
joukkoa.
Vieressä istuva
Lotta
Högström
hahmottelee
Sastamalassakin maistiaisia videomappauksesta
▶
▶
Tiaisten luotsaama hanke vierailee Pirkanmaan kunnissa. Nuorten graffitit esiin valoteoksessa alkuvuonna.
#VALO#GRAFFITI
Mediataiteilija Niko Tiainen opasti työpajalaisia graffitiluonnosten eli
sketsien tekemisessä. Lotta Högström seurasi tarkasti.
Niko Tiainen ja Rasmus Korpela heijastamassa kuvioita Pilven seinään.
paperille sukunimensä kol-
mea ensimmäistä kirjainta.
”Halusin tulla katso-
maan mitä täällä tehdään,
sillä kaiken uuden oppimi-
nen kiinnostaa”, hän ker-
too.
Videomapping on ter-
minä Högströmille tuttu,
mutta pajassa hän pääsee
kokeilemaan tekniikkaa
ensimmäistä kertaa. Luon-
nostelun jälkeen sketsit
piirretään padille, niihin
lisätään efektejä ja lopul-
ta ne heijastetaan seinälle.
n
MISTÄ
videomappingis-
sa on kyse?
”Tällä tekniikalla esimer-
kiksi rakennuksen seinään
voidaan heijastaa videoku-
vaa, jolla rakennusta voi-
daan muotoilla millaiseksi
tahansa”, Tiainen selittää.
Sastamalassa pienimuo-
toisia maistiaisia video-
mappingista on saatu Tyr-
vään Pappilan avajaisten
kuva- ja valoesityksessä se-
kä Funkkistalon seinään
viime joulun alla heijaste-
tussa animaatiossa.
Heijastuksen kohtee-
na olevasta rakennuksesta
voidaan tehdä 3D-mallin-
nos, jonka päälle mappaus
sovitetaan. Näin videossa
voidaan nähdä kolmiulot-
teista materiaalia. Usein
mappauksiin liitetään vie-
lä voimakas äänimaailma.
”Keski-Euroopassa valo-
ja videotaide on iso juttu,
mutta yhä enemmän sitä
nähdään myös Suomessa.
Erityisesti Suomi100-juhla-
vuosi innosti eri tahot va-
laisemaan erilaisia kohtei-
ta.”
n
MAANANTAINA
pi-
detty Sastamalan työpa-
ja oli osa #Valo#Graffiti
-hanketta, joka on suun-
nattu Pirkanmaan nuoril-
le. Se käynnistyi lokakuus-
sa Tampereella, missä jouk-
ko nuoria loi mediapajassa
materiaalia valoviikkojen
avajaisissa esitettyyn ani-
maatioon.
”Vierailemme kaikki-
aan yhdellätoista paikka-
kunnalla. Hankkeen aika-
na syntyneet nuorten piir-
tämät graffitit animoidaan
ja projisoidaan videomap-
pauksen avulla Tampereel-
la sijaitsevan Monitoimi-
talo 13:n julkisivuun alku-
vuodesta”, kertoo yhteisö-
taiteilija
Elina Tiainen
, jo-
ka on toinen pajan ohjaa-
jista.
Graffitit kiehtovat Ti-
aisia. Paljon matkustele-
va pariskunta kertoo bon-
gaavansa retkillään erilai-
sia graffiteja ja kuvaavan-
sa niitä.
”On hienoa, että graffi-
tit aletaan jo mieltää tai-
teeksi, eikä suttaamiseksi.
Maailmalla kyseessä on ar-
vostettu taiteenlaji”, he to-
teavat.
#Valo#Graffiti -hank-
keen mahdollistaa Pirkan-
maan kulttuurirahasto.
•
•
Senni Valiola
Kalkkunatuotanto läh-
ti nousuun vuosituhan-
nen vaihteessa ja siipikar-
janliha on edelleen nos-
teessa. Kulutus ja tuotan-
to ovat balanssissa, mutta
Suomeen tulee kalkkunaa
myös ulkomailta. Suoma-
laisia kuluttajia kiinnosta-
vat fileet, joten esimerkik-
si siipiä ja koipia viedään
myös ulkomaille ja ulko-
mailta tuodaan muun mu-
assa fileettä.
Suomen kalkkunatuo-
tannosta 99 prosenttia tu-
lee Säkylässä sijaitseval-
ta Länsi-Kalkkunalta. Ko-
timaista kalkkunaa menee
Länsi-Kalkkunan omistaji-
en Atria Oyj ja HK-Scan:in
kautta tuoremyyntiin vä-
hittäiskauppoihin ja suur-
talouksille.
”Valitettavasti tuore-
tuotteet jäävät päivittäis-
tavarakauppojen hyllyil-
lä broilerin varjoon. Ulko-
maista kalkkunaa käyte-
tään kypsennetyissä tuot-
teissa. Kuluttajan kannat-
taakin tarkistaa löytyykö
leikkelepaketista joutsen-
lippua”, Länsi-Kalkkunan
alkutuotantopäällikkö
Sirkka Karikko
neuvoo.
n
LÄNSI-KALKKUNAN
tehtävä on turvata koti-
maisen kalkkunanlihan
tarjonta kuluttajille. Hank-
keiden kautta yrityksellä
on mahdollisuus kehittää
alkutuotantoaan ja paneu-
tua syvemmin haasteisiin.
Tällä hetkellä on käynnis-
sä Terve kalkkuna -hanke
Satafood Kehittämisyhdis-
tyksen kanssa.
Vuosien saatossa kalkku-
na on jalostuksen myötä
kehittynyt. Tämän hank-
keen tarkoituksena on sel-
vittää muun muassa tuo-
tantotilojen ilmanlaatua,
sen vaikutusta kalkkunoi-
den hyvinvointiin ja tuo-
tantotuloksiin. Samal-
la laaditaan suunnitelma,
miten lintujen hyvinvoin-
tia ja tuotannon kannatta-
vuutta voidaan parantaa.
”Yksi suurimmista haas-
teista kasvatuksessa on
kalkkunoiden ilmapussin-
tulehdus, joka havaitaan
usein vasta teurastamolla.
Pyrimme selvittämään kei-
noja, miten sitä voitaisiin
vähentää. Jokainen hylätty
lintu on iso menetys koko
tuotantoketjulle. Kyse on
myös eettisyydestä – olo-
suhteiden pitäisi olla sellai-
set, että lintu pysyy tervee-
nä”, Satafood Kehittämis-
yhdistyksen Terve kalkku-
na -hankkeen asiantunti-
ja
Kaisa Lähteenoja
huo-
mauttaa.
n
KASVATUSHALLEISSA
linnut saavat juosta va-
paasti ja toteuttaa lajipe-
räistä käyttäytymistään.
Niitä seurataan tarkasti ja
havainnoista pidetään kir-
jaa. Kalkkunoiden hyvin-
vointi on tuottajalle tärke-
ää ja uudet kansalliset kalk-
kunan hyvinvointi tavoit-
teet päivitettiin kesällä.
”Olosuhteissa kaikki vai-
kuttaa: lämpö, kosteus, va-
lon voimakkuus ja värisä-
vy, päivän pituus sekä kui-
vikkeen määrä. Myös re-
hun ja veden laadulla on
ratkaiseva merkitys kas-
vatuksen onnistumiseen.
Haasteet ovat mielenkiin-
toista, eikä yksikään päivä
ole samanlainen”, Lähtee-
noja kertoo.
Vaatii työtä, että tuo-
tantoeläinten hyvää terve-
ystilannetta ja salmonella-
vapautta kotimaassa pysty-
tään ylläpitämään.
”Suomessa ei ole vakavia
siipikarjatauteja ja lintujen
terveystilanne on erittäin
hyvä, joten kalkkunoita ei
tarvitse rokottaa, eikä juu-
rikaan lääkitä. Se on suo-
malaisen tuotannon valtti-
kortti”, Karikko tietää.
Kalkkunan kasvatus on rankkaa käsityötä
▶
▶
Kalkkunan kulutus ja tuotanto ovat tasapainossa, mutta lihaa tuodaan myös ulkomailta.
MAATALOUS
Luomukalkkunat pääsevät kesäisin myös ulkoi-
lemaan laitumelle.
