15
Keskiviikko 14.11.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Rapistunut Keikyän riippusilta yhdistää
Peevolan ja Pehulan. Sillalla on mittaa
228 metriä. Silta on Suomen pisin pui-
nen riippusilta, joten sillä on kansallis-
takin arvoa, saati arvoa, jonka keikyä-
läiset tunnistavat. Kun silta rakennet-
tiin 198, niin markoista vastasivat Kei-
kyän kunta ja Finnis. Siis yhteistyötä
tehtiin jo silloin. Ja vahvasti.
Nyt silta vaatii heti pientä remonttia
ja kolmen vuoden kuluessa peruskorja-
uksen. Hintaa kertyy joitakin satojatu-
hansia euroja. Sastamalan kaupunki ei
välttämättä ole halukas kokonaan kus-
tantamaan korjausta, vaikka uhkana
on sillan käyttökielto. Niinpä kyläläi-
set ovat virittäneet erilaisia tempauksia
sillan remontin rahoittamiseksi. Muun
muassa T-paidoilla hankitaan varoja
peruskorjaukseen. Onpa puhetta ollut
yritysten mukaan tulosta sopivia mai-
noskylttejä vastaan. Hyvä ajatus, myös
kansalaiskeräyksestä on uumoiltu.
Jotta kassa karttuisi nopeasti, niin
kaupunki voisi ostaa nykyisille ja tu-
leville asukkailleen Keikyän riippusil-
lan paitoja. Ensi hätiin tarve on 25 000
paitaa. Niistä kertyisi jo kohtuullises-
ti euroja, vaikka paitojen tekokustan-
nukset otettaisiin pois. Ja kaupunki sai-
si vastinetta rahoilleen.
Toinen Keikyään liittyvä harmi on
kaupungin ainoa julkinen uimahal-
li. Se ei enää ole hirveän veto- tai pi-
tovoimainen. Halli on hieman piilos-
sa, joten satunnaiset uimarit eivät sin-
ne hevin löydä. On hallin omistussuh-
teet mitkä hyvänsä, niin jotakin kau-
pungin sille pitää tehdä. Uusi halli toki
on viritteillä, mutta se saattaa hyvin-
kin hukkua muitten suurten sisäilma-
harmi-investointeihin. Etenkin, jos nii-
tä harmeja löytyy vielä lisää.
Entisen Äetsän puolella asuu ihmisiä,
sastamalalaisia asukkaita. Hekin kai-
paavat kaupungilta jotakin, vaikkapa
sitä riippusillan peruskorjausta.
Jääkö riippusilta vain
T-paitojen ja hyvän
tahdon varaan?
•
•
Eeva-Liisa Isosaari
Sastamalan Maanpuolus-
tusjuhlan juhlavuus alkoi
jo Sylvään koulun eteisau-
lassa, kun Vammalan Re-
serviläisten (VamRes) pu-
heenjohtaja
Matti Heik-
kilä
ja Sastamalan Reser-
viupseerien (SRU) puheen-
johtaja
Aapo Nurmi
kätte-
livät kaikki juhlaan tulijat.
Toista sataa maanpuolus-
tuksesta kiinnostunutta
ohjattiin samantien Sasta-
malan Maanpuolustusnais-
ten kauniiksi laittamaan
ruokasaliin. Oli juhlakah-
vien aika.
Maanpuolustusjuhlassa
tervehdyssanat lausui ta-
pahtuman järjestelyistä ja
juhlan juonnoista vastan-
nut VamRes:in
Pekka Sa-
lonen
. Sastamalan kau-
punginvaltuuston puheen-
johtaja
Ulla Yli-Hongisto
totesi tervehdyspuhees-
saan, että vain kansa, joka
on valmis puolustamaan
itseään, säilyy kansana
kansojen joukossa.
”Jokainen on vastuus-
sa omista teoistaan ja toi-
mistaan, jotka vahvistavat
tai heikentävät itsenäisyyt-
tämme. Rauhaa tulee kun-
nioittaa. Se on saatu työn
ja uhrauksien kautta”, sa-
noi Yli-Hongisto.
”Emme unohda histo-
riaa, josta ovat merkkinä
laajat sankarihaudat. So-
taveteraanien työn ansios-
ta meillä on demokratia ja
korkea elintaso. Pitäkääm-
me huolta itsenäisyydestä
ja kotiseudustamme. Iloit-
kaamme Suomesta”, päät-
ti Yli-Hongisto puheensa.
n
MAANPUOLUSTUS-
JUHLAN
pääpuhujana
oli yleisesikuntaeversti
evp. ja valtiotieteen toh-
Maanpuolustusjuhlassa
korostettiin itsenäisyyttä
▶
▶
”Rauhaa tulee kunnioittaa. Se on saatu työn ja uhrauksien kautta.”
Maanpuolustusjuhlan tunnelmissa Vammalan Reserviläisten puheenjohtaja Matti Heikkilä (vas.),
juhlan juontaja Pekka Salonen ja Sastamalan Reserviupseerien puheenjohtaja Aapo Nurmi.
Maanpuolustus-
juhlassa jaetut mitalit
■
■
Maanpuolustusnaisten liiton hopeinen ansiomi-
tali: pj Marja Koukku
■
■
Maanpuolustusnaisten liiton pronssinen ansio-
mitali: Katja Arve-Salonen, Kirsti Huju Anja Järvi-
nen, Virpi Kapanen, Kirsti Kulju, Päivi Kuutti-Uu-
sitalo, Sirkka Niemi, Terhi Pakula, Johanna Pitkä-
koski, Arja Prihti, Marja Rauhala, Raija Topi
■
■
Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomita-
li: Markku Lindroos
■
■
Vammalan Reserviläiset: Maanpuolustusmitali:
Mika Saarela, Mika Salovaara, Ollipekka Seppälä
•
•
Veli-Matti Saksi
”Maanpuolustusaate ei
missään nimessä ole so-
taisaa, tai mihinkään risti-
riitoihin tähtäävää. Maan-
puolustusaatteessa on ky-
se rauhan jatkuvuuden
turvaamisesta”, toteaa
Aa-
po Nurmi
.
Hän toimi Sastamalan
Reserviupseereitten pu-
heenjohtajana nelivuo-
tiskauden 1. marraskuu-
ta saakka. Tällöin järjestet-
tiin Sastamalan Maanpuo-
lustusjuhla, jonka jälkeen
pidettiin yhdistyksen ko-
kous. Siinä valittiin
Mark-
ku Kinnanen
uudeksi pu-
heenjohtajaksi.
Nurmi muistuttaa, että
reserviupseereissa maan-
puolustushenkeä vaalitaan
myös historian kautta.
”Kunnioitamme vapaus-
sotiimme osallistuneita ja
pyrimme jatkamaan näitä
perinteitä.”
Sastamalan Reserviup-
seereitten toiminta on laa-
ja-alaista. Esimerkiksi am-
munta on vain yksi osa.
Ammuntaa harrastetaan
Matinsuolla kolmen vii-
kon välein lähinnä kesäai-
kana. Muussa toiminnassa
yhteisöllisyys on suuressa
roolissa.
”Meillä on erilaisia ret-
kiä, joiden aikana tieten-
kin puhumme myös päi-
vänpolttavista maanpuo-
lustukseen liittyvistä ai-
heista. Monet tutustumis-
kohteet eivät mitenkään
liity maanpuolustukseen.
Olemme esimerkiksi tutus-
tuneet eri urheilulajeihin.
Viimeksi kävimme Seinä-
joella perehtymässä ame-
rikkalaiseen jalkapalloon.
Myös eri puolella pidettä-
vät Jotokset antavat oppia
vaikkapa ensiavusta. Kai-
kessa yhteisöllisyys on tär-
keällä sijalla”, kertoo Nur-
mi.
Sastamalan Reserviup-
seereissa on vajaat 90 jä-
sentä. Yhdistyksen yhtei-
söllisyys näkyy myös toi-
minnan rahoituksessa.
”Jäsenmaksut ovat vain
osa. Suurin tulonlähde
on Vanhan kirjallisuuden
päivien talkootyö, kuten
muillakin Sastamalan re-
serviläisjärjestöillä”, muis-
tuttaa Aapo Nurmi.
Maanpuolustusaate nojaa
rauhan jatkuvuuteen
tori
Pekka Visuri
. Hän
käsitteli Suomen histori-
an ajanjaksoa 1918-1948
nimittäen sen 30-vuoti-
seksi sodaksi.
Visuri kävi läpi suurval-
tapoliittiset juonenkuvi-
ot akselilla Venäjä - Sak-
sa - Liittoutuneet. Suomen
kohtalona oli olla pyörteis-
sä mukana onnistuen kui-
tenkin säilyttämään itse-
näisyytensä.
Juhlan päätössanat lau-
sui Sylvään koulun rehto-
ri
Jari Andersson
. Hän ko-
rosti yhtenäisyyden tärke-
yttä.
”Tuetaan apua tarvit-
sevia, tuetaan toinen toi-
siamme. Pysytään yhtenäi-
senä kansakuntana.”
Maanpuolustusjuhlassa
Veli-Pekka Bäckman
esitti
kaksi säveltämäänsä laulua
Vänrikki Stoolin tarinois-
ta. Isänmaallista ja vähän
tanssahtelevaakin musiik-
kia esitti Panssariprikaatis-
sa toimiva VMTK-orkesteri.
””
Tuetaan apua tarvitsevia,
tuetaan toinen toisiamme.
