14
Keskiviikko 14.11.2018
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Sastamalan seudun museo
on toiminut vuoteen 2012
asti kaupungin hallinnas-
sa. Vuoden 2012 alussa
se siirtyi Suomen kirjains-
tituutin säätiön alaisuu-
teen. Museon kokoelmat
sekä museorakennukset
ovat edelleen kaupungin
omaisuutta.
Mikäli kysymyksesi oli
retorinen, vastaukseni on:
museo toimii aina osana
yhteisöään.
Sastamalan seudun mu-
seolla on pitkät historialli-
set ja ansiokkaat juurensa.
Paikallismuseota on hoi-
dettu aina oman aikan-
sa standardien mukaisesti.
Museaalista työtä on teh-
ty eri tavoin ja erilaisin in-
tressein.
Ennen siirtymistään
Pappilan kivinavettaan
1950-luvulla museo sijait-
si pitkään Tammisen ma-
kasiinissa nykyisessä Kirja-
korttelissa. Syksyllä 2017
Sastamalan kaupungin-
hallitus lopetti päätöksel-
lään pitkään jatkuneen
epätietoisuuden kivina-
vetan kohtalosta: museo
päätettiin siirtää Kirjakort-
teliin 1800-luvun lopulla
rakennettuun nikkarityy-
liseen Tornihuvilaan. Mu-
seotyön näkökulmasta tä-
mä tarkoitti vakautta toi-
minnan suunnitteluun.
Museologi ja taidehisto-
rioitsija Marja-Liisa Rönk-
kö on kirjoittanut asian-
tuntevasti museoiden his-
toriasta, rakennuksista, ko-
koelmista ja matkailusta
artikkelissaan Kokoelmien
houkutus – Museot ja näyt-
telyt. Artikkelissa Rönkkö
käy läpi erilaisia museora-
kennuksia ja niiden sisältö-
jen yhteensopivuutta.
Samaa pohti myös Esko
Pietilä 1950-luvulla. Uran-
sa alkuaikoina hän pyy-
si Museoliittoa konsultoi-
maan, miten vanhasta na-
vetasta saadaan museo.
Tyrvään seudun museo-
ja kotiseutuyhdistys pyysi
Museoliitolta apua myös
näyttelyn suunnitteluun.
Esko alkoi vähitellen työs-
tää tätä suunnitelmaa.
Sastamalan seudun mu-
seon toimintaa kuten mui-
takin ammatillisesti hoi-
dettuja museoita säätelee
museolaki. Opetus- ja kult-
tuuriministeriö maksaa
ammatillisesti hoidetuil-
le museoille valtionosuut-
ta. Me kaikki ammatillises-
ti hoidetut museot ilmoi-
tamme valtionosuuksien
laskentaa varten tarvitta-
vat tiedot vuosittain Ope-
tushallitukseen
Ministeriö valmistelee
par aikaa uudistusta mu-
seoiden rahoitukseen liit-
tyvään valtionosuusjärjes-
telmään sekä niiden teh-
täviä säätelevään museo-
lakiin. Ensi vuoden alussa
kaikki museot hakevat uu-
delleen valtionosuusjärjes-
telmän piiriin. Näin teke-
vät myös Suomen kirjains-
tituutin säätiön alla olevat
museot, Sastamalan seu-
dun museon ja Pukstaavi.
”Uudistuksella pyritään
kannustamaan toimijoi-
ta monipuoliseen, vaikut-
tavaan, laadukkaaseen ja
korkeatasoiseen toimin-
taan sekä pitkäjänteiseen
tavoitteelliseen kehittä-
miseen ja uudistamiseen”,
ministeri Sampo Terho ku-
vailee.
Olen samaa mieltä – mu-
seoiden tulee tähdätä juu-
ri tällaiseen toimintaan.
Tulevia muutoksia seu-
raamme aktiivisesti yh-
dessä muiden museoiden
ja etenkin kattojärjestöm-
me, Suomen Museoliiton,
kanssa.
Kaupungin asiakirjoista
voi tarkistaa Tyrvään seu-
dun museon kävijämää-
rät, aukioloajat ja muun
toiminnan pidemmältä
ajalta. Suomessa toimivi-
en paikallismuseoiden kä-
vijämäärät voi taasen tar-
kistaa Museoviraston tilas-
tosta. Esimerkiksi vuosi-
na 2000–2009 Sastamalan
seudun museokävijöiden
keskiarvo on ollut vuosit-
tain 2 757 henkilöä. Tänä
vuonna Sastamalan seu-
dun museossa on vierail-
lut elokuuhun 2018 men-
nessä yhteensä 4 370 asi-
akasta.
Paikallismuseo tarvit-
see perusnäyttelynsä ja se
tullaan toteuttamaan lähi-
vuosina.
Ennen kuin museoon
avautuu uusi perusnäyt-
tely, toteutetaan paikka-
kunnan historiaan ja kult-
tuuriperinteeseen liittyviä
vaihtuvia näyttelyjä, joi-
den lähtökohta on muse-
on kokoelmissa. Esimerkki-
nä näyttelyt Tyrvään Man-
tasta ja paikallisesta puule-
luverstasperinteestä.
Näyttelyihin liittyy aina
opastuksia, työpajoja ja lu-
entoja. Viime viikolla pai-
kallismuseossamme vierai-
livat kaikki erään paikallis-
koulun oppilaat. Vierailu
liittyi monialaiseen oppi-
miskokonaisuuteen, jonka
teemana oli yrittäjyys. Mu-
seo tarjosi heille näkökul-
man edesmenneeseen pai-
kalliseen elinkeinoon.
Museon toimintaa liit-
tyy myös erilaisia tapahtu-
mia. Lisäksi, jos olet seu-
rannut toimintaamme tar-
kemmin, olet huomannut
mitä museo tekee muun
muassa Keikyässä tai mil-
laista toimintaa museo jär-
jestää kahdeksassa alakou-
lussa. Joka torstai museos-
sa on Kysy kokoelmista –
päivä.
Tämän vuoden yksi suu-
rimpia ponnistuksiamme
on Sastamalan kulttuuri-
palvelun kanssa toteutet-
tava kivinavetan tyhjen-
nys. Tyhjennys tehdään
museaalisin standardein
realistisin raamein. Vii-
meisen kuudenkymme-
nen vuoden aikana muse-
oon on kerätty niin koko-
elmia kuin muutakin ai-
neistoa, joka ei täytä mu-
seaalisia kriteerejä.
Museotyön ydin ovat
sen kokoelmat. Kokoelma-
työn tulisi aina perustua
kysymykseen: mikä on tal-
lentamisen arvoista ja mi-
kä ei. Kerralla kaikki koko-
elmat eivät ole esillä mis-
sään ammatillisessa muse-
ossa pelkästään jo niihin
liittyvien kokoelmahoi-
dollisten toimenpiteiden
takia.
Sastamalassa museon
siirtyminen Kirjakortteliin
on vain yksi etappi muse-
on pitkässä historiassa. Sen
uusi sijainti vahvistaa alu-
een kulttuurimatkailua ja
nostaa esille yhden Mart-
tilankadun hienoimmista
rakennuksista, Tornihuvi-
lan.
Terveisin,
Marja Hänninen-Tolvi
Suomen kirjainstituutin
säätiö
Museonjohtaja, asiamies
Vastaus Maire Villon kysymykseen (AV 7.11.)
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Tahdon näin kiittää sitä re-
hellistä ihmistä joka lauan-
taina 10.11. vei ulos ostos-
kärryyn unohtuneen käsi-
laukkuni Häijään Säästö-
marketin kassalle.
Sinä pelastit ehkä koko
loppuelämäni. Kaikkea hy-
vää sinun elämääsi.
Todella pelästynyt
vammalalainen
Kiitos laukun
löytäjälle!
Kiitos Alueviestin (31.10.)
yleisönosaston kirjoitta-
jille, jotka kommentoivat
asiallisesti viikko aikaisem-
min lehdessä ilmestynyttä
vaihdelaatikkotutkimusta,
jonka avulla pää, lähinnä
alapää, pantiin sekaisin.
Ihan kauniisti: onko vaih-
delaatikkomies tullut lain-
kaan ajatelleeksi, miten sy-
västi tällainen viisasteleva
kirjoitus loukkaa ihmisiä,
joiden sukupuoli-identi-
teetti ei ole selvä.
Toisaalta kirjoittajan lo-
pussa esittämä haave, että
kaikki olisi niin kuin en-
nen eli olisi vain poikia ja
tyttöjä, herättää sääliä kir-
joittajaa kohtaan. Ei sel-
laista maailmaa ole eikä si-
tä ole koskaan ollutkaan.
On ollut vain enemmän tai
vähemmän ymmärtämistä,
jopa kovuutta.
Ei meiltä heteroilta ole
pois, vaikka osoitamme
ymmärrystä ja tasa-arvoa
varsinkin erilaisuudelle,
syntymälahjalle, jolle ih-
minen ei itse mahda mi-
tään.
Pentti Lahtinen
Vaihdelaatikosta
pää sekaisin
Kuka kolhi autoani City-
marketin parkkipaikalla
Sastamalassa pyhäinpäivä-
nä 3. marraskuuta?
Lähtiessäni parkkipai-
kalta kello 15 aikaan, huo-
masin lievän vaurion au-
ton etukulmassa.
Jos tiedät jotain asiasta,
soita: 0400 413023.
Kuka kolhi
autoani?
Vauva-
uutisia
Elina Mahnala-Tuominen
ja Lasse Tuominen ovat
saaneet tyttövauvan
(53cm, 4610g)
1.11.2018.
Iiris Järä ja Samu
Suhonen ovat saaneet
tyttövauvan Satakunnan
keskussairaalassa
2.11.2018 14.58. Tytöllä
oli syntyessään painoa
3828g ja pituutta 50cm.
Kotona vauvan hoidossa
auttelee isosiskot Sirin ja
Lilian.
Voit lähettää uutiset
sähköpostilla
seurakunnat@
alueviesti.fi
•
•
Sampo Jalo, Erika Oss-
berg
Lokakuun 3. päivä ryhmä
Vammalan lukion kan-
sainvälisyyskurssin opis-
kelijoita lähti kohti Viron
Tarttoa. Matka alkoi rau-
tatieasemalta kahdeksan
aikaan. Opettajista tuli-
vat mukaan
Saara Haa-
palainen
ja
Elisabet Ran-
tanen
. Matkalle lähti vii-
si opiskelijaa, jotka olivat
Noora
,
Janica
,
Suvi
,
Sam-
po
ja
Erika
.
Erasmus+ -projektiin tu-
lee oppilaita myös neljäs-
tä muusta maasta: Viros-
ta, Saksasta, Skotlannista
ja Italiasta. Vierailuista on
toteutettu jo kaksi: Sak-
san-vierailu 2017 vuoden
lopussa ja Suomen-vierai-
lu 2018 helmikuussa.
Viron-matka oli hiukan
erilainen kuin muut mat-
kat. Muissa maissa ulko-
maalaiset oppilaat majoit-
tuvat paikallisten perhei-
den luona, mutta Virossa
yövyttiin Tarton keskus-
tassa Hotel Tartussa. Suurin
osa virolaisista opiskelijois-
ta näet asuu koulun vierei-
sessä asuntolassa, joten he
eivät voi majoittaa vierai-
ta. Mutta koska kyseessä
on kansainvälisyyskurs-
si, hotellihuoneisiin sekoi-
tettiin erimaalaisia opiske-
Lukion Erasmus+ -projekti Virossa
Tarton kaupunkikierroksella opiskelijat näki-
vät muun muassa Tarton vuonna 1789 valmis-
tuneen raatihuoneen.
lijoita. Myös saapuminen
oli poikkeava. Saksalaiset,
skotlantilaiset ja italialai-
set tulivat lentokoneilla ja
me suomalaiset menimme
laivalla. Siksi kaikki olim-
me eri aikaan hotellilla.
Onneksi kuitenkin tiistai-
na, lähtöpäivänä, menim-
me Tallinnaan samalla bus-
silla.
Italian, Skotlannin ja
Saksan opiskelijat tapasim-
me ensimmäisen kerran
samana iltana, kun saa-
vuimme Tarttoon hotellil-
le. Virolaiset opiskelijat ta-
pasimme vasta seuraava-
na päivänä koululla. Al-
kuun kaikki oli uutta, jän-
nittävää ja outoa, mutta
viikon aikana syntyi hy-
vä ryhmähenki. Viimeise-
nä iltana kaikki opiskelijat
istuivat käytävällä ja jutte-
livat. Virolaiset opiskelijat
kävivät myös hotellilla sil-
loin. Reissuun lähteminen
oli hieman nihkeää, mutta
tiistaina kukaan ei enää ha-
lunnut lähteä pois.
Jokaisella projektimat-
kalla on oma aiheensa, ja
Viron-matkan aiheeksi oli
valittu uusiutuva energia.
Jokainen maa piti diaesi-
tyksen oman maansa uu-
siutuvan energian tuotan-
nosta ja muutamat maat
olivat tehneet myös vide-
oita. Yhteisenä projektina
kaikki tekivät nettisivun.
Toki, koska meitä oli pal-
jon, jouduimme jakautu-
maan neljään pienempään
ryhmään.
Matkamme kesti yh-
teensä viikon, jonka aika-
na kävimme muun mu-
assa muutamassa yliopis-
tossa Tartossa, Etelä-Viron
luonnossa, Tallinnassa ja
AHHAA-tiedekeskuksessa.
Suurin osa vierailuistam-
me tietenkin liittyi joten-
kin energiaan.
Viikon aikana ehdimme
myös tutustumaan ulko-
maalaisiin nuoriin. Päivät
olivat välillä pitkiä ja ras-
kaita, mutta loppujen lo-
puksi oikein mukavia. Sää
ei aina suosinut meitä, mi-
kä olisi ollut ihan muka-
vaa, koska vietimme pal-
jon aikaa pihalla kävel-
len ja kierrellen. Tarton se-
kä Tallinnan opastetuilla
kierroksilla satoi vettä, ja
sateenvarjolla varustautu-
neet saivat yllättäen lisää
kavereita.
Lukijan
juttu
