10
Keskiviikko 7.2.2018
Terveisiä
eduskunnasta
Työllistämällä
ehkäistään
syrjäytymistä
Kansanedustaja
Arto Satonen
Tämän vaalikauden aikana työllisyys on
noussut Suomessa 80000 hengellä. Monis-
sa perheissä menee siis nyt paljon parem-
min kuin kolme vuotta sitten. Talouskasvu
näkyy myös yrityksissä, joista monet kas-
vattavat liikevaihtoaan. Työtilanne on pa-
rantunut myös monilla yksinyrittäjillä.
Suomi on menossa oikeaan suuntaan ja se
näkyy myös täällä Sastamalassa.
Kun työllisten määrä kasvaa ja työttömi-
en määrä vähenee, niin työpaikkojen täyt-
täminen on entistä vaikeampaa. Työttö-
miä on toki edelleen paljon avoimiin työ-
paikkoihin nähden, mutta silti monilla
aloilla ollaan todellisuudessa työvoimapu-
lassa tai ulkomailta tapahtuvan rekrytoin-
nin varassa. Tässä tilanteessa hallituksen
tehtävä on käydä tosissaan kohtaanto-on-
gelman kimppuun.
Tehtävä siis on, kun tekemättäkään ei
voi jättää. Hallitus on tosissaan tarttunut
haasteeseen. On tehty useita uudistuksia,
jolla on pienennetty työllistämisen kynnys-
tä. On pidennetty koeaikaa, lyhennetty ta-
kaisinottovelvoitetta ja muutettu lomal-
la sairastamisen omavastuuta. Näiden toi-
menpiteiden seurauksena erityisesti pien-
yrittäjät uskaltavat palkata työntekijöitä
paremmin kuin ennen.
Hallitus on myös monin tavoin pyrki-
nyt edistämään työttömien työllistymistä
ja siihen vähän patistanutkin. Viime aikoi-
na on puhuttu paljon aktiivimallista, joka
on kuitenkin vain yksi pieni osa hallituk-
sen toimista. Porkkanaa on käytetty paljon
enemmän kuin keppiä. Ajatuksena on ol-
lut seuloa työttömistä työelämään ne, joil-
la on mahdollisuus työllistyä.
Kuuluisa kymppilista, josta julkisuudessa
on näkynyt vain aktiivimalli, sisältää seu-
raavia asioita: työttömän työllistävän yri-
tyksen palkkatukea on lisätty, ansiosidon-
naista päivärahaa saa jatkossa käyttää
yrityksen perustamisen starttirahana, työt-
tömyysturvalla voi opiskella omaehtoises-
ti puoli vuotta, etsivään nuorisotyöhön pa-
nostetaan ja ikääntyviä pitkä-aikaistyöt-
tömiä päästetään eläkkeelle. Näillä asioil-
la pyritään siis löytämään mahdollisim-
man hyvin kullekin työttömälle sopiva ta-
pa päästä elämässä eteenpäin.
Hallitus on lisäksi myöntänyt kymmeniä
miljoonia lisää rahaa työttömien haastat-
teluihin, jotta voidaan yksilöllisesti kartoit-
taa tie takaisin työelämään. Sastamala on
tässä ihan eturivissä, koska Pirkanmaan
työllisyyskokeilu tähtää nimenomaan yk-
silölliseen kohtaamisen ja sitä kautta työl-
listymiseen. Välineinä voidaan käyttää esi-
merkiksi työharjoittelua, täydennyskoulu-
tusta tai kuntoutusta.
Jos tässä taloustilanteessa työpaikkoja ja
työttömiä ei saada kohtaamaan, niin teh-
dään mittaamaton vahinko, joka näkyy
vuosikymmeniä eteenpäin. Vaarana on, et-
tä kymmeniä tuhansia ihmisiä syrjäytyy
pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle. Sen
inhimillinen hinta olisi hirvittävä ja myös
kansantaloudellinen kustannus mittava.
Poliittisilla päättäjillä on vastuu tämän
asian hoitamisesta. Sitä ei hoideta torvi-
soitolla, vaan tekemällä työn teettämises-
tä ja työn tekemisestä kannattavaa. Järjes-
telmää muutettaessa on käytettävä sekä
porkkanaa että keppiä. Tehtävä kuitenkin
on, kun tekemättäkään ei voi jättää.
•
•
Veli-Matti Saksi
Husarin tilan pihaan kaar-
taa pakettiauto. Mouhijär-
ven Kortejärventien maa-
talon isäntä,
Seppo Jär-
venpää
, tulee kotiin Sar-
kolasta.
”Kävin siellä lypsyhom-
missa. Tilanhoidon lisäksi
teen puolipäiväisesti maa-
talouslomittajan töitä Sas-
tamalan kaupungille. Se
on vain niin, että nykyisin
monella maatilalla toisen
on käytävä muualla töissä.
Muuten ei kunnolla pärjää.”
Husarin tila on emoleh-
mätila. Liharotuisia emo-
lehmiä on neljäkymmentä.
”Meillä on myös kuusi-
kymmentä hehtaaria vil-
jelyssä, lähinnä tuotamme
viherrehua omaan tarpee-
seen. Viljallakin on jonkin
verran”, kertoo Seppo.
Hän juuriltaan maanvil-
jelijä, tietää mistä puhuu.
Seppo on MTK Mouhijär-
vi-Suodenniemen puheen-
johtaja, joka kantaa huol-
ta maatalouden tulevai-
suudesta.
n
MAATALOUTTA
on ku-
ritettu jo vuosikymmeniä.
Elämää kannattavuuden rajoilla
▶
▶
Seppo Järvenpää: ”Meidän on pidettävä itsestämme enemmän ääntä.” MTK
Mouhijärvi-Suodenniemi sata vuotta tuottajien asialla.
MAATALOUS
•
•
Veli-Matti Saksi
Mouhijärven ja Suoden-
niemen tuottajayhdistyk-
set perustettiin 1917 Sata-
kuntaan.
Työnä oli ja on tuottaji-
en edunvalvonta.
Vuoden 1991 alus-
ta Mouhijärven yhdistys
liittyi MTK-Pirkanmaa-
han.
Suodenniemen yhdistys
jatkoi MTK-Satakunnassa
vuoteen 2010.
Mouhijärven ja Suoden-
niemen yhdistysten nuor-
ten tuottajien kerho loi
pohjaa yhdistymiselle.
MTK Mouhijärvi-Suo-
denniemi syntyi 2010.
Nykyisen yhdistyksen
alueella on 180 jäsentilaa.
Niistä 40 on karjatilaa ja
loput kasvinviljely- ja met-
sätaloustiloja.
Edunvalvonnan lisäk-
si yhdistys järjestää kou-
lutusta.
Myös vapaa-aikaan on
kiinnitetty huomiota. Esi-
merkiksi 25. heinäkuuta
on teatterimatka Pyynikil-
le ja 9. helmikuuta Laske
ystävälle -tapahtuma Elli-
vuoressa.
Maataloutta tuodaan
esiin muun muassa niin,
että Mouhijärven yhteis-
koulun kahdeksannen
luokan oppilaille järjes-
tetään tutustumismatka
johonkin maatalousop-
pilaitokseen.
Yhteen vuonna 2010
””
Jos meno jatkuu nykyisellään,
taidan kyllä opastaa
lapsiani opiskelemaan
mahdollisimman paljon.
Euroopan unioni toi tulles-
saan valtaisan byrokratian
ja entistä enemmän kai-
kenlaisia tarkastuksia. Sa-
maan aikaan tilojen määrä
on vähentynyt huimasti.
”Tilakoot ovat suurentu-
neet. Pienet tilat ovat ka-
donneet. Pienet tilat eivät
vain yksinkertaisesti ole
millään tavoin kannatta-
via, koska tuotantomärät
ovat liian pieniä”, miettii
Seppo.
Paluuta entiseen ei ole.
Sen kuitenkin Seppo sa-
noo, että rahaa hassataan
aika paljon hallinnon rat-
taisiin. Esimerkiksi hän ot-
taa erilaiset tarkastukset.
”On tarkastaja, ylitar-
kastaja ja yliylitarkastaja.
Ja sitten päälle tulee vie-
lä Euroopan unionista tar-
kastaja, joka katsoo, onko
se yliylitarkastaja toiminut
oikein. Ehkä vähemmällä-
kin tultaisiin toimeen.”
Seppo pohtii hetken, mi-
tä hyvää Euroopan unioni
on tuonut maatalouteen.
”Enpä tiedä, mutta onko
siitä varaa enää erotakaan?”
Tulevan maakuntauudis-
tuksen osalta asiat ovat vie-
lä avoinna. Pelkoja keskit-
tämisestä kuitenkin on.
”Kyllä yhtenä peikko-
na on muun muassa se,
että maaseutuasiamies
viedään Tampereelle, sa-
moin eläinlääkärit. Kyllä
uudistuksessa pitää huo-
mioida tämä maaseutu
niin, että palveluja tuote-
taan myös maaseutukau-
pungeista käsin, kuten
nyt vaikkapa maatalous-
lomitus Sastamalan puo-
lelle Pirkanmaata.”
Kotimaisen ruoan tuotta-
minen on maataloudel-
le ykkösasia. Viljelijät ei-
vät kauheasti nouse barri-
kadeille, vaikka yksi suuri
asia jäytää koko ajan.
”Tuottajahinnat ovat
selkeästi liian alhaisia. Esi-
merkiksi maitopurkin hin-
nasta tuottaja saa alle kol-
manneksen. Viljasta mak-
setaan reilut sata euroa
tonnilta. Ruotsalaisomis-
teinen yritys toi viljaa
Ruotsista ja maksoi siellä
yli 200 euroa tonnilta, sa-
maa hintaa se ei maksanut
Suomessa. Miksi?”
Kaikesta huolimatta
maatalousyrittäjät tekevät
töitään sitkeästi. Niin Sep-
pokin, mutta lapsilleen
hän saattaa opastaa toisen-
laisia töitä.
”Jos meno jatkuu nykyi-
sellään, niin taidan kyl-
lä opastaa lapsiani opiske-
lemaan mahdollisimman
paljon. Maatalouden tila
ei näytä hyvältä. Mahdol-
lisuuksia parempaan toki
on, mutta meidän on pi-
dettävä itsestämme enem-
män ääntä ja tuotava maa-
taloutta enemmän esiin
ihmisille, jo koululaisista
lähtien.”
Seppo Järvenpää hoitaa emolehmätilaa. Siinä ohessa hän tekee puolipäiväisesti maatalouslo-
mittajan töitä.
