14
Keskiviikko 7.2.2018
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
▶
▶
ONNITTELUT
▶
▶
MUISTOKIRJOITUS
Isämme Matti Ahvonen
kuoli 26.10.2017 sairas-
tuttuaan vakavasti kesäl-
lä 2017.
Hän syntyi Viipu-
rin läänin Pyhäjärvellä
22.7.1930. Sotien sytyttyä
hän joutui tekemään kak-
si evakkomatkaa nuorel-
la iällä: vuosina 1939 ja
1944. Useiden muuttojen
ja perhetilanteen muutos-
ten jälkeen asuinpaikak-
si vakiintui Keikyän Pehu-
lassa Vällymäeksi kutsuttu
tila vuodesta 1947 lähtien.
Karjalan koti säilyi hänel-
le sydämessään tärkeänä
paikkana ja hän teki myö-
hemmin kotiseudulleen
yhteensä 17 matkaa.
Sota-aikana koulun-
käynti oli olosuhteista
johtuen vaihtelevaa. Kan-
sakoulun jälkeen hän kävi
kansanopiston sekä suorit-
ti Porin teknillisessä kou-
lussa sähköteknikon tut-
kinnon. Valmistuttuaan
Matti Olavi Ahvonen 1930-2017
hän teki varsinaisen työ-
uransa Finnish Chemicals
Oy:ssä sähkö- ja rakennus-
suunnittelijana eläköity-
miseensä asti.
Isämme oli aktiivinen
yhteiskunnallinen vai-
kuttaja. Hän toimi vuosi-
na 1960-2002 kunnallis-
politiikassa useissa eri roo-
leissa: rivijäsenenä, luotta-
mustoimissa, hallituksen
ja valtuuston varapuheen-
johtajana sekä niiden pu-
heenjohtajana. Maakun-
nan tasolla luottamus-
toimia oli muun muassa
Vammalan seudulla sekä
Pirkanmaan maakuntalii-
ton ja sairaanhoitopiirin
luottamuselimissä.
Yhdistystoiminnassa
hän oli aktiivisesti mukana
paikallisen Lions Clubin
perustajajäsenenä vuodes-
ta 1967 lähtien sekä Äetsän
Karjalaiset ry:n ja Äetsän
Karjalaseuran ry:n toimin-
nassa ja Äetsän palveluko-
tiyhdistyksessä vain muu-
tamia mainitaksemme.
Matti harrasti urheilua
koko ikänsä, nuorena yleis-
urheilua, vanhemmiten
hölkkää ja kuntosalihar-
joittelua. Lentopalloero-
tuomarina hän toimi vuo-
sina 1957-1995. Urheilu-
harrastuksien ansiosta hä-
nen pohjakuntonsa oli hy-
vä ja terveydentilansa lois-
tava vuoteen 2017 asti.
Vuonna 1966 hän perus-
ti suunnittelutoimiston si-
vutoimekseen ja teki töitä
vielä elokuussa 2017.
Isämme harrasti viirien
ja patsaiden suunnittelua,
nuorempana myös taide-
maalausta. Hän osallistui
kuuden paikallishistoriikin
tekoon ja teki omia henki-
lökohtaisia muistelmiaan
muutaman kirjan verran
jälkipolville.
Koko aikuisikänsä hän
asui Vällymäellä. Hän avi-
oitui 1959 ja sai 3 tytär-
tä. Avioeron jälkeen hän
ei solminut uutta avioliit-
toa, mutta hänellä oli lä-
heinen elämänkumppani
viimeiset 20 vuotta. Lap-
senlapsia hänellä on neljä
ja lapsenlapsenlapsia kaksi.
Isämme oli työn ja toi-
men mies. Koti Vällymäel-
lä vaati puhdetyötä, mikä
urheilun ohella piti häntä
hyvässä kunnossa. Yhteis-
kunnallinen aktiivisuus
säilyi hänellä loppuun as-
ti. Hänestä on sanottu, et-
tä ei ole työtä, jota hän ei
osaisi tehdä. Hänen osaa-
misensa oli monipuolista.
Sairastuttuaan hän sai olla
lähimpien hoidossa koto-
na viimeisiin päiviinsä asti.
Anu Luukkanen
,
Matti Ahvosen tytär
Eräs työttömäksi jäänyt
kaveri harmitteli muuta-
ma vuosi sitten sitä, että
työttömänä joutuu tosi-
aan oleilemaan työttömä-
nä. Tämä kaveri olisi ha-
lunnut opiskella keskey-
tyneet kurssit loppuun ja
tehdä ehkä tutkinnonkin.
Samalla hän olisi välillä
voinut käydä auttelemassa
raihnaistuvaa isää tämän
pihatöissä.
Työvoimatoimisto suh-
tautui tuolloin nihkeästi,
koska työtön ei oikein olisi
saanut tehdä mitään. Sen
sijaan piti olla valmiudes-
sa siltä varalta, että työvoi-
matoimisto löytäisi jonkin
homman tai kurssin.
Tämän vuoden alusta
näin ei enää ole. Työttö-
myyskorvaus ei enää leik-
kaannu, vaikka samalla
opiskelisikin. Tai toimisi
välillä omaishoitajana.
Järjestelmää on vihdoin
parannettu siten, kuin
työttömiksi joutuneet ovat
itsekin toivoneet. Jokainen
tietää, ettei työttömyys
ole kenenkään omaa syy-
tä. Sen vuoksi työttömät
haluavat aina tehdä jo-
tain jos vain pystyvät. Ai-
emmin omatoimisuudes-
ta joutui kärsimään työt-
tömyysturvan leikkauksen
muodossa. Ei enää.
Työttömyyskorvaus ei
leikkaudu yhtään mihin-
kään, jos toteuttaa viikos-
sa keskimäärin 1,5 tuntia
opiskelua, omaishoitoa tai
itse hankkimiaan hommia.
Tällaisella viikkotahdilla
kolmessa kuukaudessa ker-
tyy opiskelu- tai muita tun-
teja yhteensä 18. Päiviä on
kolmessa kuukaudessa vä-
hän yli 60.
Tätä kutsutaan aktiivi-
malliksi, josta on julki-
suudessa liikkeellä lähin-
nä vääriä mielikuvia. Mie-
lestäni 1,5 tuntia vaikka
opiskelua ei ole kovin pal-
jon. Se on vähemmän kuin
meistä aika moni viettää
keskimäärin sosiaalisessa
mediassa.
Omaehtoisen tekemisen
mahdollisuuksia on raken-
nettu uudistukseen, jol-
la yhä useammalle työttö-
mälle halutaan tarjota jär-
keenkäyviä mahdollisuuk-
sia ja helpottaa työllisty-
mistä. Uudistusta ideoivat
myös työmarkkinajärjes-
töt. Pelkkää paikallaanoloa
ei kukaan kannata.
Jos työttömänä oleva ei
keksi itselleen mielekästä
opiskelua, omaishoitoa tai
muuta hommaa, sitten pi-
tää vielä kehitellä parem-
pia ideoita. Ihmisiltä on
tullut toive, että myös va-
paaehtoistyötä voisi teh-
dä työttömänä ilman, et-
tä korvaukset pienenevät.
Minusta ehdotus on to-
della asiallinen. Monet te-
kevät palkatta yhteiskun-
nallisesti ensiarvoisen tär-
keää työtä esimerkiksi eri-
laisissa järjestöissä. Siksi
työttömälläkin pitäisi olla
helppo tapa neuvotella eh-
dot vapaaehtoistyötä tar-
joavien järjestöjen kanssa,
jotta työtönkin voisi kor-
vauksen tippumatta osal-
listua siihen.
Työttömyys on ihmisel-
le raskas taakka, ja aiheut-
taa eriarvoistumista yhteis-
kunnassa. Hyvinvointiyh-
teiskunnan on voitava teh-
dä kaikkensa, jotta edelly-
tykset työnsaannille pa-
ranisivat aidosti.
Presidentti Sauli Niinistö
kuvasi hyvin virkaanastu-
jaispuheessaan sitä, kuin-
ka tärkeää on tulla puoli-
väliin vastaan, jotta voi-
simme yhdessä rakentaa
parempaa maailmaa se-
kä tulevaisuutta. Tämä on
vähintään yhtä tärkeää to-
teuetttaessa kansallista po-
litiikkaa, jossa hyvinvoin-
tiyhteiskunnan tulevaisuu-
den edellytys on parempi
työllisyys.
Pertti Hakanen
kansanedustaja, keskusta
Nyt saa opiskella ja omaishoitaa työttömänäkin
Olen jakanut vuosikau-
det mainoksia ja joka viik-
ko ajattelen samaa asiaa:
voisivatko ihmiset poistaa
välikannet postilaatikois-
taan?
Meille postia jakaville
henkilöille aiheuttaa val-
tavasti ylimääräistä työtä,
kun joudumme avaamaan
yhden sijaan kaksi kantta.
Ei ehkä äkkiseltään tunnu
paljolta, mutta on joka laa-
tikolla tuplatyö.
Muutenkin lähetän sel-
laisia terveisiä, että mitä
hienompi postilaatikko,
sitä huonompi se aina on
jakajalle.
Posti on kaikista muka-
vinta ja helpointa sujaut-
taa ihan tavalliseen laatik-
koon, ilman täysin turhaa
välikantta.
Jakaja
Mitä hienompi, sitä
huonompi
Tahdon antaa lämpöiset kiitokset
ja pehmoiset halaukset
teille kaikille
muistamisesta juhlapäivänäni!
Lahjasta sydämelliset kiittäen:
Marina Hämäläinen
TURHA
KOLKUTELLA.
Olli Ilari
ULKOILEE.
Ilmaise mielipiteesi
Alueviestissä!
Lähetä mielipiteesi
tai
Hopunkatu 1,
38200 Sastamala
Sukulaiset, ystävät
ja tutuiksi tulleet
TERVETULOA
Matin
70-vuotissyntymäpäiville
lauantaina 24. helmikuuta
2018 klo 13
Ravintola Kokkikaksikkoon
(Peltotie 39, Ulvila)
Ilmoitathan tulostasi 12.2.
mennessä p. 050 5677325
tai s-posti
Matti ja Ritva Peltola
alueviesti.fi
