16
Keskiviikko 6.2.2019
•
•
Minna Isotalo
Viime keväänä voimaan
tulleet katsastuslainsää-
dännön uudet säännök-
set vaikuttavat koko alaan
tuntuvasti tänä keväänä.
Katsastus Sastamala Oy:tä
pyörittävät
Jari Halme
ja
Irma Leijala
arvioivat kat-
sastusmäärien tippuvan
paikkakunnalla 16 - 17
prosenttia.
”Mitä uudempi auto-
kanta on, sitä ennemmän
katsastusten määrä laskee.
Pääkaupunkiseudulla lasku
voi olla 30 prosentin luok-
kaa”, Halme toteaa.
Katsastuslainsäädännön
uudistuksen myötä uusien
autojen määräaikaiskatsas-
tusväli harvenee. Ajoneu-
vot on katsastettava en-
simmäisen kerran nelivuo-
tiaana ja sen jälkeen joka
toinen vuosi, kunnes ajo-
neuvo on 10 vuotta van-
ha. 10-vuotiaat ja sitä van-
hemmat ajoneuvot katsas-
tetaan edelleen vuosittain.
n
EIKÄ
tässä vielä kaikki.
Katsastuslainsäädäntöön
on tulossa lisää uudistuk-
sia. Liikenne- ja viestintä-
ministeriössä on vireillä
asetusluonnos, jolla mää-
räaikaiskatsastusvelvolli-
suudesta vapautettaisiin
O2-luokan perävaunut ja
muut kuin luvanvaraisessa
käytössä olevat yli 40-vuo-
tiaat ajoneuvot. Jos ase-
tus hyväksytään, se tulee
”Tämä on meidän juttu - haasteista huolimatta”
▶
▶
Katsastus Sastamalan yrittäjät pelkäävät katsastuslainsäädännön muutosten vaarantavan liikenneturvallisuuden.
YRITYKSET
Jari Halme ja Irma Leijala ovat luotsanneet Katsastus Sastamalaa kohta kymmenen vuotta.
todennäköisesti voimaan
toukokuussa 2019.
02-luokan perävaunut
ovat yli 0,75 tonnin pai-
noisia ja alle 3500 kiloa
painavia jarrullisia perä-
vaunuja. Tähän asti ne on
pitänyt katsastaa joka toi-
nen vuosi.
”Tähän luokkaan kuu-
luu muun muassa asunto-
vaunuja, hevos-, ajoneu-
vo-, vene- ja tavarankul-
jetusperävaunuja. Liiken-
neturvallisuuden kannalta
tuntuu hurjalta, että näitä
ei enää katsastettaisi”, Lei-
jala sanoo.
Halmeen mukaan kysei-
sen luokan perävaunuissa
on katsastuksissa ilmennyt
eniten jarru- ja vetolaite- ja
valovikoja.
”Tässä on kuitenkin
muutaman tonninkin pai-
noisista perävaunuista ky-
se. Jokainen voi miettiä
mitä seuraa, jos sellaisen
jarrut eivät toimi tai tai se
irtoaa sitä vetävästä ajo-
neuvosta kesken matkan.”
Yli 40-vuotiaissa autois-
sa on paljon museoajo-
neuvoja. Autoharrastaja-
na Halme tietää, että mo-
ni pitää vanhasta menope-
listään hyvää huolta. Mut-
ta eivät kuitenkaan kaikki,
vanhoilla autoilla ajellaan
muutoinkin kuin vain har-
rastemielessä.
”Lakimuutoksen myötä
yhä useampi saattaa ajatel-
la, että ajan tämän kotte-
ron nyt loppuun, mitä si-
tä enää huoltamaan. Eh-
kä Suomessakin mennään
kohta Amerikan malliin,
meno on kuin villissä län-
nessä ja jokainen huolehtii
itse itsestään ja ajoneuvos-
taan”, Leijala miettii.
n
KATSASTUSLAINSÄÄ-
DÄNNÖN
muutokset ja
kilpailun koveneminen
ovat saaneet monet kat-
sastusalan yrittäjät laajen-
tamaan liiketoimiaan.
Katsastus Sastamala on
saanut lisätoimilleen myö-
tätuulta Kiwa Inspecta -ser-
tifikaatista.
Jari Halmeen tapaukses-
sa se on tehnyt harrastuk-
sesta osan työnkuvaa. Hal-
me on jo parinkymmenen
vuoden ajan hankkinut
omat menopelinsä Saksas-
ta. Nykyään hän tuo sieltä
autoja myös muille.
”Asiaa auttaa hyvä Sak-
san kontakti, minulla on
ollut siellä tuttu autokaup-
pias jo 15 vuotta. Takana
on aika monta reissua ja
yhteensä puoli miljoonaa
ajokilometriä”, Halme ker-
too.
Katsastus Sastamala täyt-
täää huhtikuussa kymme-
nen vuotta. Halme on
toimnut alalla 25, Leija-
la 30 vuotta. Vaikka haas-
teita on, ei kumpikaan ole
koskaan tosissaan mietti-
nyt alan vaihtoa.
”Tämä on meidän juttu,
ja ne mukavat asiakkaat
työn suola”, he toteavat.
•
•
Pauliina Vilenius
Herra Hakkaraisen talos-
sa annetaan kohta kyytiä
hammaspeikoille. Unis-
sakävelijän kodissa viete-
tään lauantaina 23. helmi-
kuuta toiminnallista tee-
mapäivää, jonka tarkoi-
tuksena on edistää lasten
suun terveyttä. Päivä on
osa suuhygienistiksi opis-
kelevan sastamalalaisläh-
töisen
Kiia Vahekosken
ja
hänen opiskelutoverinsa
Jenna Hämäläisen
opin-
näytetyötä.
Vahekoski tuntee Her-
ra Hakkaraisen talon kuin
omat taskunsa, sillä hän
on tehnyt talossa kesätöi-
tä jo neljänä vuonna.
”Monet yhdistävät Harra
Hakkaraisen ksylitol-pastil-
lit taloon, joten mikä oli-
sikaan parempi paikka jär-
jestää tällainen tempaus.
Talon väki näytti idealle
heti vihreää valoa”, hän
iloitsee.
n
TEEMAPÄIVÄN
aikana
kävijät saavat roppakau-
palla tietoa suun ja ham-
paiden oikeasta hoidosta
Hammaspeikoille kyytiä Herra Hakkaraisen talossa
▶
▶
Suuhygienistiopiskelijat järjestävät lapsille suunnatun teemapäivän Sastamalassa 23. helmikuuta.
”Vanhemmat ovat vastuussa jälkikasvunsa suun hoidosta”, viittä vaille
valmis suuhygienisti Kiia Vahekoski muistuttaa.
ja niiden vaikutuksista ter-
veyteen kokonaisvaltaises-
ti. Tarkoitus ei missään ta-
pauksessa ole saarnata.
”Tavoite on, että ham-
paiden pesusta ja ham-
maslääkärikäynneistä jäi-
si päivän jälkeen lapsille
positiivinen olo, eikä ke-
nenkään ainakaan tarvit-
sisi pelätä hammaslääkä-
rille menoa.”
Sisälle taloon pysty-
tetään erilaisia pisteitä,
joissa tarjotaan tietoisku-
ja muun muassa fluoris-
ta, ksylitolista ja oikeista
ruokailutottumuksista se-
kä pientä tekemistä. Lap-
set pääsevät esimerkiksi
sovittamaan hammaslää-
kärien ja -hoitajien kasvo-
ja peittäviä maskeja sekä
hanskoja.
”Lisäksi on tarkoitus ja-
kaa ksylitol-pastillinäyttei-
tä sekä lapsille hammas-
harjoja”, Vahekoski kertoo.
Hän kannustaa vanhem-
pia kiertämään päivän ras-
tit yhdessä jälkikasvunsa
kanssa.
”Lasten hampaiden
hoito on vanhempien
vastuulla. Kun hampai-
denpesusta ja hammas-
tarkastuksista tulee rutii-
nia jo pienenä, lapset kas-
vavat niihin”, hän muis-
tuttaa.
n
VAHEKOSKEN
suuhy-
gienistiopinnot Kuopi-
on Savonia-ammattikor-
keakoulussa ovat viimei-
siä harjoittelujaksoja sekä
opinnäytetyötä vaille val-
miit.
”Olen halunnut pienes-
tä pitäen terveydenhuol-
toalalle, mutta olen niin
herkkä etteivät esimerkik-
si sairaanhoitajan opinnot
olleet vaihtoehto. Tämä
ala on vaikuttanut oikein
hyvältä valinnalta.”
Mitä eroa on suuhygie-
nistillä ja hammashoita-
jalla?
”Hyvä kysymys, johon
saan vastata usein!” Vahe-
koski nauraa ja jatkaa:
”Suuhygienisti tekee it-
senäistä työtä, kuten pois-
taa hammaskiveä ja tarkis-
taa hampaita, ja joissain ta-
pauksissa saattaa jopa teh-
dä puudutuksia ja ottaa
röntgenkuvia. Lisäksi mei-
dän koulutuksemme on
ammattikorkeakoulupoh-
jainen ja pidempi.”
Entä miten hampaita sit-
ten tulisi hoitaa oikein?
”Harjaamalla fluoriham-
mastahnalla kahdesti päi-
vässä kahden minuutin
ajan pääsee jo pitkälle.
Aikuisten kohdalla on
erittäin suositeltavaa käyt-
tää myös hammaslankaa,
sillä hampaiden väliin jää
melkoisen suuri määrä
puhdistettavaa pinta-alaa”,
Vahekoski vinkkaa.
