Auto
Viesti
19
Keskiviikko 6.2.2019
•
•
Alueviesti
Tammikuussa ensirekiste-
röitiin 11 732 henkilöau-
toa, mikä on 13,6 prosent-
tia vähemmän kuin viime
vuoden tammikuussa. Vii-
me vuoden tammikuus-
sa ensirekisteröinnit kävi-
vät poikkeuksellisen kor-
kealla, sillä vuoden 2018
alussa käynnistynyt romu-
tuspalkkio kasvatti ensire-
kisteröintejä ja yritysauto-
ja ensirekisteröitiin keski-
määräistä enemmän.
Autokannan keski-ikä jatkoi
viime vuonna kasvuaan
▶
▶
Hnkilöautokannan ikä kasvoi viime vuonna 12,1 vuoteen.
Myönteinen kehitys ensirekisteröintien määrässä ja vanhojen autojen
poistumassa ei ollut riittävän suuri kääntämään autokannan ikäkehi-
tystä. Kuva: Pixabay.
Vuoden 2018 tammi-
kuun ensirekisteröinnit
olivat suurimmat yli kym-
meneen vuoteen. Henkilö-
autojen ensirekisteröintien
määrä jäi koko Euroopassa
loppuvuoden aikana poik-
keuksellisen pieneksi syys-
kuussa tapahtuneen tyyp-
pihyväksyntälainsäädän-
nön muutoksen takia, jo-
ka on vaikuttanut merkit-
tävästi henkilöautojen tuo-
tantoaikatauluihin.
Pakettiautoja ensirekis-
teröitiin tammikuussa 1
493. Rekisteröintien määrä
on 1,0 prosenttia pienem-
pi kuin viime vuoden tam-
mikuussa. Myös pakettiau-
tojen ensirekisteröintien
määrä oli viime vuonna
poikkeuksellisen korkea.
n
VIIME
vuonna ensirekis-
teröitiin kaikkiaan 120 499
henkilöautoa. Määrä on
toiseksi suurin henkilöau-
tojen ensirekisteröintimää-
rä tällä vuosikymmenel-
lä. Myös kierrätykseen pa-
lautuneiden autojen mää-
rässä tehtiin viime vuon-
na ennätys – kierrätykseen
palautui noin 82 000 hen-
kilöautoa. Muun muassa
romutuspalkkio vauhditti
vanhojen autojen poistu-
maa autokannasta.
Myönteinen kehitys en-
sirekisteröintien määrässä
ja vanhojen autojen pois-
tumassa ei kuitenkaan ol-
lut riittävän suuri kääntä-
mään autokannan ikäkehi-
tystä, sillä henkilöautokan-
nan ikä kasvoi viime vuon-
na 12,1 vuoteen. Keski-ikä
kasvoi noin 1,3 kuukaudel-
la vuoteen 2017 verrattu-
na.
n
SÄHKÖAUTOJEN
osuus
henkilöautojen ensirekis-
teröinneistä kasvoi viime
vuonna 4,7 prosenttiin –
täyssähköautojen osuus
ensirekisteröinneistä oli
0,6 prosenttia ja lataushy-
bridien 4,1 prosenttia.
Noin neljännes viime
vuonna ensirekisteröidyis-
tä henkilöautoista oli die-
selautoja. Koko henkilö-
autokannasta 28 prosent-
tia on dieselkäyttöisiä. En-
sirekisteröinneissä diese-
lin osuus on viime vuon-
na pienentynyt, mutta
autokannassa olevien die-
selautojen määrä kasvaa
vielä lähivuosien ajan.
Dieselautojen suhteellinen
osuus kasvaa autokannassa
lähivuosina, sillä tällä het-
kellä romutusikäisten au-
tojen ikäluokissa on vain
vähän dieselkäyttöisiä au-
toja. Pääosa dieselautois-
ta on iältään alle 10-vuo-
tiaita. Lisäksi dieselauto-
jen määrää kannassa kas-
vattaa käytettyjen auto-
jen maahantuonti. Lähes
60 prosenttia käytettynä
maahantuoduista autoista
on dieselkäyttöisiä.
•
•
Alueviesti
Moottoripyörien myynti
on kääntynyt kasvuun en-
simmäistä kertaa 10 vuo-
teen. Kasvun odotetaan jat-
kuvan, ja ylimääräistä boos-
tia siihen tuovat sähkökäyt-
töiset moottoripyörät.
Vuonna 2018 Suomes-
sa rekisteröitiin yhteen-
sä 3 284 moottoripyörää,
mikä on 12,2 prosenttia
enemmän kuin vuonna
2017. Ennen tätä käännet-
tä alalla kärsittiin pitkään
laskevista myyntiluvuista,
sillä vuoden 2009 jälkeen
myynti on laskenut joka
vuosi.
”Alalla on oikein positii-
vinen fiilis nyt, kun myyn-
ti on pitkästä aikaa kasva-
nut. Odotamme alkavaa
kautta innolla”, kertoo
Teknisen Kaupan Liiton
moottoripyöräjaoston pu-
heenjohtaja
Mikko Sum-
ma
tyytyväisenä.
Kohentunut taloustilanne
sekä Suomessa että maa-
ilmalla on vauhdittanut
moottoripyörien myyn-
tiä. Summan mukaan se ei
kuitenkaan vielä yksinään
selitä myynnin kovaa kas-
vua. Hän arvelee yhdeksi
kasvun taustavoimaksi si-
tä, että kaksipyöräisiä pi-
detään entistä helpompa-
na kulkupelinä.
”Moottoripyörät ja
muut kaksipyöräiset näh-
dään ympäristöystävälli-
sempänä ja ruuhkattoma-
na vaihtoehtona. Etenkin
kaupunkialueilla ihmisiä
kiinnostavat autoille vaih-
toehtoiset liikkumistavat,
eikä julkinen liikenne ai-
na pysty vastaamaan huu-
toon.”
Summan mukaan edel-
lisvuoden tulosten perus-
teella kuluttajia kiinnosta-
vat isot, perinteiset pyörät.
”Lisäksi odotamme kas-
vua etenkin sähkökäyttöis-
ten laitteiden osalta, sin-
ne on odotettavissa kiin-
nostavia uutuuksia. Yksik-
kömäärät saattavat tietys-
ti jäädä vielä vaatimatto-
miksi, sillä verotus on kova
ja epäsuhteessa vastaaviin
autoihin nähden. Uskon
kuitenkin, että suosio kas-
vaa sitä mukaa, kun isot
merkit tuovat omia malle-
jaan markkinoille.”
Moottoripyörien myynti
kasvoi pitkän tauon jälkeen
Moottoripyörien myynti on kääntynyt kasvuun.
Kuva: Pixabay.
•
•
Alueviesti
Autoliiton matkailututki-
muksen mukaan Saksa ja
Viro ovat vahvistaneet ase-
miaan automatkailijoiden
suosikkikohteena ja Ruot-
sin suosio on pysynyt en-
nallaan. Kauaskin uskalle-
taan lähteä, mutta Venäjää
karsastetaan.
Tutkimuksen mukaan
useimmiten matka aloi-
tetaan laivalla Helsingistä
Tallinnaan (27 prosenttia).
Laivamatkalla suoraan Sak-
saan matkan aloitti 19 pro-
senttia vastanneista ja kol-
manneksi käytetyin reitti
oli Turku-Tukholma, jon-
ka valitsi 12 prosenttia.
Helsinki-Tallinna -reitti
on kasvattanut suosiotaan
viidellä prosenttiyksiköllä
kymmenen vuoden takai-
Saksa on automatkailijoiden suosikkikohde
▶
▶
Kauaskin uskalletaan lähteä, mutta Venäjää karsastetaan, selviää Autoliiton tutkimuksesta.
Saksan asema pääkohdemaana on vankistu-
nut automatkailijoiden keskuudessa. Kuva: Pi-
xabay.
seen tutkimukseen verrat-
tuna.
Saksan asema pääkoh-
demaana on vankistunut
kymmenessä vuodessa ja
vuonna 2018 sen mainitsi
pääkohteeksi 32 prosent-
tia vastaajista. Viron suosio
on noussut 12 prosentista
23 prosenttiin ja Ruotsi on
joka viidennen pääkoh-
demaa, kuten kymmenen
vuotta aiemminkin. Nel-
jänneksi listalla on kavun-
nut Latvia, viidentenä on
Norja, kuudentena Puola ja
seitsemäntenä Latvia. Bal-
tian maiden suosion kasvu
kymmenessä vuodessa on
ollut merkittävä.
Kysyttäessä sitä, mi-
hin maahan matkustamis-
ta halutaan ehdottomasti
välttää, nousi Venäjä ylit-
se muiden. Ennakkoasen-
teissa maata kohtaan esiin
nousivat useimmin tur-
vattomuus, liikennekult-
tuuri, palvelutaso sekä kie-
liongelmat. Saksan liiken-
nekulttuurille annettiin
puolestaan eniten kiitosta,
joskin ruuhkat ja tietöiden
määrä saivat moitteita.
Paperikartat pitävät pin-
tansa edelleen parhaa-
na tietolähteenä matkaa
suunniteltaessa. Ne mai-
nitsi puolet vastanneista.
Toiseksi käytetyin tieto-
lähde oli internetin mat-
kailusivustot (41 prosent-
tia) ja Autoliiton jäsensi-
vut (33 prosenttia) sekä
painetut oppaat (33 pro-
senttia) nousivat seuraa-
vina matkan suunnitte-
lun apuvälineiksi. Matkan
aikana suunnistettaessa
navigaattoria puolestaan
käytti 80 prosenttia vas-
taajista ja perinteisiä kart-
toja 59 prosenttia. Älypu-
helinten osuus reitin etsin-
nässä oli 50 ja tabletin 23
prosenttia.
Vastaajista 15 sai mat-
kallaan pysäköintivirhe-
maksun. Halvimmillaan
virheestä selvittiin kym-
menellä eurolla Saksassa
ja Kroatiassa ja kallein py-
säköintivirhemaksu oli 60
euroa Italiassa. Ylinopeus-
sakkoja kirjoitettiin 23
kappaletta ja muita sakko-
ja kahdeksan. Näistä kaksi
liittyi siltamaksuihin, kak-
si vinjettiin ja kolme moot-
toritiemaksuihin. Matkan
jälkeen sakkoja tai maksu-
määräyksiä lähetettiin 14
maasta yhteensä 55 henki-
lölle. Saksasta sakkoja tuli
perässä kymmenen, Latvi-
asta ja Italiasta yhdeksän ja
Virosta sekä Ruotsista viisi.
Postitse saapuneiden sak-
kojen syynä oli useimmi-
ten ylinopeus.
Autoliiton kyselytutkimuk-
seen vastasi yhteensä 775
henkilöä. Autoliitto teetti ul-
komaan automatkailututki-
muksen nyt jo kymmenennen
kerran. Ensimmäinen tutki-
mus tehtiin vuonna 2004.
