10
Keskiviikko 6.3.2019
Terveisiä
eduskunnasta
Kansanedustaja
Pertti Hakanen
Turvallisuus kuuluu olla itseisarvo jokaisel-
le meistä. Turvallisuuden tunteeseen vaikut-
tavat olennaisesti syrjäytyminen, tuloerot,
työttömyys, alkoholi- ja päihdepolitiikka, ta-
loustilanne ja ihmisten kokema epätasa-ar-
vo. Kansainvälisesti vertailtuna Suomen koe-
taan olevan yksi maailman turvallisimmista
maista. Maamme sijoittui tänä vuonna en-
simmäiseksi The Good Country Index -mitta-
uksessa, jossa oli mukana 153 maata. Tutki-
muksessa yhtenä kokonaisuutena arvoitiin
rauhan ja turvallisuuden toteutumista. Arjen
turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat siis
Suomessa monin mittarein mitattuna todella
hyvällä tasolla.
Vaikka Suomi on turvallinen maa ja pär-
jää hienosti erilaisissa vertailuissa, niin eri
asia on, pitääkö nykytilan riittää meille?
Mielestäni ei pidä. Meidän tulee olla jatku-
vasti valppaita ja tarvittaessa tekemään vai-
keitakin muutoksia, jotta hyvinvointiimme
ensisijaisesti vaikuttavat asiat todellakin py-
syvät vähintään yhtä hyvällä mallilla tai
mieluummin kohentavat sen tilaa. Mieles-
täni käsiteenä arkiturvallisuus on hyvä, sil-
lä se kattaa meille hyvän elämän edellytyk-
set, kuten peruspalvelut, puolustusvoimat ja
huoltovarmuuden. Myös turvallisella mielel-
lä liikkuminen, niin maalla kuin kaupungis-
sa tulisi olla itsestäänselvyys jokaiselle kan-
salaiselle. Kuitenkaan aina näin ei ole.
Esimerkiksi poliisin kohdalla kenttäpolii-
sien määrän suhteen on menty jo kauan ki-
purajalla ja kenttäpoliisien määrä on ollut
laskeva. Olemme tässä jo liian alhaisella ta-
solla. Tämän hetkinen kenttäpoliisien määrä
Suomessa on n. 7200. Keskustan tavoitteena
on nostaa poliisien määrää 7 850 henkilö-
työvuoteen vuoteen 2023 mennessä. Keskus-
tan mielestä poliisilla on merkittävä vaiku-
tus konkreettiseen turvallisuuteen ja turval-
lisuuden ilmapiiriin. Jo poliisin näkyminen
katukuvassa ja kylänraiteilla luo ihmisille
tunteen, että apua on saatavilla tarvittaessa.
Minä ja useat muut kollegani olemme saa-
neet hätähuutoja kentältä myös muun mu-
assa siitä, kuinka sudet horjuttavat turvalli-
suuden tunnetta. Uskallanko päästää lapse-
ni kulkemaan tuttua koulureittiä hämärässä
aamussa tai uskallanko ajaa autolla mootto-
ritiellä, josta puuttuu riista-aita tai tiellä joka
on täynnä kuoppia ja asfaltin halkeamia?
Entä kun lääkärin vastaanotolle on viikkojen
jono tai jos synnytyssairaala on satojen kilo-
metrien päässä? Nämä kaikki ovat arjen tur-
vallisuuden horjuttajia. Riista-aitaa saimme
lisää valtatielle 12 Sastamalaan ja valtatiel-
le 9 Urjalaan sekä susien kaatamiselle olem-
me saaneet lisää poikkeuslupia. Tärkeää on
kääntää katse yhä vahvemmin tulevaisuu-
teen, sillä ensi vaalikaudella meidän on jat-
kettava työtä turvallisuuden eteen! Paljon on
vielä tehtävää esimerkiksi petoeläinten osal-
ta, jotka uhkaavat maaseudulla niin ihmi-
siä kuin tuotanto-ja lemmikkieläimiä ja ties-
tön osalta on vielä satojatuhansia kilometre-
jä korjaamatta. Myös tietoturva ja kyberuhat
sekä maahanmuutto tulee ottaa paremmin
haltuun. Esimerkiksi rikoksiin syyllistynei-
den maahanmuuttajien palautuskäytäntö-
jä tulee tehostaa huomattavasti. Ensi kesä-
nä alkava EU puheenjohtajakautemme an-
taa meille mahdollisuuden ohjata koko EU:n
politikkaa turvallisuus-kysymyksissä kan-
sainvälisellä tasolla. Tulevilla ministereillä ja
etenkin pääministerillä tulee olemaan yhä
tärkeämpi ulkopoliittinen rooli.
Toivotan sinulle kaikin puolin turvallista
kevättä. Suomessa on hieno asua, onhan se
jo monin tutkimuksinkin todistettu!
Arjen turvallisuus -
itsestäänselvyys?
•
•
Minna Isotalo
Pirjo Tuominen
istuu kah-
vipöydän ääressä ja katsoo
ulos kotinsa ikkunasta.
Rautavedellä on vielä jää-
kansi, mutta kevät tekee
tuloaan. Tyypillisesti ta-
paamme kirjailijan kanssa
kesällä, nyt uuden kirjan
julkaisu osui poikkeuksel-
lisesti alkuvuoteen. Tuo-
misen edellisen romaanin,
Tulen väri punainen
, aikoi-
hin hän mietti, että teos
saattaa jäädä hänen viimei-
sekseen. Mutta mihinkäs
sitä kirjailija pääsisi halus-
taan luoda jotakin uutta.
”Aina kirjailijalla on ai-
heita hautumassa. Tutus-
tuin Suoniemen historiaan
jo joitakin vuosia sitten.
Kuljun kartanon emäntä,
vapaaherratar
Maria Mel-
lin
sai sitkeällä toiminnal-
laan Suoniemelle aikaan
ensimmäisen kansakou-
lun. Mellin inspiroi minua
ja mielessäni alkoi itää tari-
na, joka viime kesänä vaati
toteuttamista”, Tuominen
kertoo.
Syntyi todellisuudesta
sytykkeensä saanut mut-
ta täysin fiktiivinen tarina
vahvoista naisista ja vähän
miehistäkin, ihmisistä joi-
den kehityskaaret Tuomi-
nen punoo taidolla osak-
si kehittyvän Suomen ker-
tomusta.
Uusin romaani kantaa
nimeä
Opettajatar
. Se vie
Vielä kerran, Pirjo?
▶
▶
Pirjo Tuominen kirjoitti romaanin itselleen tärkeistä aiheista: naisen
asemasta, tasa-arvosta ja sivistyksen merkityksestä.
KIRJAILIJA
lukijansa moraaliltaan her-
kille 1850-60-luvuille Suo-
men kansan koulusivistyk-
sen alkuvuosikymmeniin.
Kouluja alkaa syntyä pik-
kuhiljaa myös maaseudul-
le, aluksi tehtaan patruu-
noiden toimesta tuotan-
tolaitosten läheisyyteen.
Sellaisen suunnittelun saa
tehtäväkseen teoksen pää-
henkilö, petoksen myötä
maineensa tahrannut Ro-
sa Balck.
n
KIRJASSA
tiivistyy mon-
ta Tuomiselle tärkeää asiaa:
naisen asema ja itsenäisyys
sekä sivistyksen merkitys
yhteiskunnallisen kehityk-
van muuttuminen on hi-
das prosessi. Kirjassa mais-
teri Platon Balck hämmen-
tyy neljän tyttärensä vii-
saudesta ja kyvystä omak-
sua uusia asioita.
Platon Balck ei otta-
nut tosissaan uskoakseen
väitettä naisväen heikois-
ta älynlahjoista, sillä hä-
nen oma kokemuksensa to-
disti aivan muuta. Mutta
hän oivalsi olevansa siinä
suhteessa yksinäinen, sillä
epäily naisten heikkoja ai-
voja, älyllisiä ponnistuksia
kestämättömiä elimiä koh-
taan oli laajalle levinnyt
ja yleisesti hyväksytty to-
siseikka.
metsiin muuttuu, sahate-
ollisuuden kulta-aika on
alkamassa.
Krimin sota vaikuttaa
teoksen tapahtumiin, sa-
moin nälkävuosi, mutta
muutoin se kuvaa rauhal-
lista jaksoa Suomen histo-
riassa.
”Se oli kuitenkin valtavi-
en yhteiskunnallisten mul-
listusten aikaa, siksi minus-
ta äärimmäisen kiinnosta-
vaa”, Tuominen sanoo.
”Kirkolta oli ovela temp-
pu asettaa rippikoulun
käyminen avioliiton sol-
mimisen edellytykseksi. Se
oli ensimmäisiä kansan si-
vistäjiä. Jos halusi naimi-
siin, piti osata lukea.”
Kunnallishallinto syntyi
1860-luvun mittaan, kan-
sakouluasetus annettiin
vuonna 1866. Pakollista
koulunkäynnistä tuli kui-
tenkin vasta 1921.
”Talonpoikien ja torppa-
reiden parissa lasten kou-
lunkäyntiä myös vastustet-
tiin, heitä kun olisi tarvittu
talon töihin. Suomi oli esi-
merkillinen maa siinä, et-
tä tytötkin haluttiin kou-
luttaa.”
n
NAISOPETTAJILLA
on
ollut suuri merkitys myös
Tuomisen omassa elämäs-
sä. Hän oli serkkunsa kans-
sa sukunsa ensimmäisiä
ylioppilaita. Lappeenran-
nan tyttölyseon opettajat
olivat nuorelle Pirjolle esi-
kuvia.
””
Ehkä olen muuttunut
vähän laiskemmaksi. Teen
enemmän mitä huvittaa.
Epookkiromaanin mestari Pirjo Tuominen on kirjoittanut jälleen vetävän teoksen, jossa on mu-
kana sopivasti seikkailuhenkeä ja romantiikkaa - vankalla asiapohjalla ryyditettynä.
sen mahdollistajana.
”Nyt naiset ovat saavut-
taneet miehet monella yh-
teiskuntaelämän osa-alu-
eella. Saavuttaneet ja men-
neet ohikin. Oli haastavaa
palata ajassa taaksepäin ja
yrittää kirjoittaa uskotta-
vaa ajankuvaa, päästä si-
sälle 1800-lukulaisen mie-
hen ajatteluun.”
Vallitsevan ajatteluta-
n
TUOMINEN
ku-
vaa myös agraariyhtei-
sön murrosta, liukumista
kohti teollista yhteiskun-
taa. Aateliston valta mu-
renee, porvarit muodos-
tavat kauppasuhteita Kes-
ki-Eurooppaan. Suomes-
sa rakennetaan kiivaas-
ti rautatietä, laivamatkai-
lu muualle Eurooppaan
yleistyy. Suhtautuminen
