11
Keskiviikko 6.3.2019
””
Naisten välinen
solidaarisuus avaa teoksessa
tytöille mahdollisuuksia.
”He vaikuttivat ratkaise-
vasti persoonaani ja herät-
tivät kiinnostuksen ja ar-
vostuksen suomen kieleen
ja yleissivistyksen kartutta-
miseen.”
Kirjailijaksi Tuomi-
nen ryhtyi nelikymppise-
nä, kun omat lapset olivat
kouluikäisiä ja olosuhteet
siihen otolliset. Tuominen
työskenteli mainostoimis-
ton tiedottajana, luovien
ihmisten ympäröimänä.
Ajatus kirjan kirjoittami-
sesta oli usein mielessä.
”Kun vein liike-elämää
käsittelevän romaanikäsi-
kirjoitukseni Otavan
Han-
nu Mäkelälle
, hän ei siitä
innostunut. Epäili kirjoit-
tajan kykyjäni. Siitäkös si-
suunnuin ja ajattelin, et-
tä katsotaan uudestaan ke-
nestä tulee kirjailija. Mie-
heni
Rauno
ehdotti histo-
riallisen romaanin kirjoit-
tamista ja sen tein. Toinen
kirjani oli sitten liike-elä-
mään sijoittuva
Sinisilmä
.”
n
PIRJO
Tuominen täytti
helmikuussa 80 vuotta. Ta-
kana on 40 vuotta kirjaili-
jan uraa ja yli 60 kirjoitet-
tua teosta.
Millaisia ajatuksia eletyt
vuodet Tuomisessa herät-
tävät?
”Olen miettinyt, miten
elämäni on ollut pienestä
kiinni. Äitini pelastui tä-
pärästi kurkkumädältä ol-
lessaan kaksivuotias. Isäni
kuoli talvisodassa, kun olin
vasta 10 kuukauden ikäi-
nen. Oli lähellä, etten olisi
syntynyt lainkaan.”
Pirjo Tuominen kunni-
ottaa elämäänsä elämällä.
Harrastaa, matkustelee ja
nauttii ystävien ja läheis-
ten seurasta.
”Tunnen olevani saman-
lainen kuin ennenkin, eh-
kä olen muuttunut vä-
hän laiskemmaksi. Ja teen
enemmän mitä huvittaa.”
n
OPETTAJATAR-RO-
MAANI
päättyy toiveik-
kaisiin tunnelmiin. Eri yh-
teiskuntaluokkien naiset
rakentavat Suomea - yh-
dessä. Naisten välinen so-
lidaarisuus avaa teokses-
sa tytöille mahdollisuuk-
sia ponnistaa elämässään
eteenpäin myös alemmis-
ta sosiaaliluokista.
Päähenkilöiden tari-
nat etenevät nuoruudes-
ta keski-ikään, mutta hei-
dän lastensa elämänpolut
ovat vasta alussa. Teokses-
sa tytöt kiinnostuvat lää-
ketieteestä, kuvataiteili-
juudesta, opettajan amma-
tista, liike-elämästä. Voisi-
ko Opettajatar saada jatko-
osan?
Vielä kerran, Pirjo?
”Vielä vaikka kuinka
monta kertaa, ideoita mi-
nulla riittää ja uusia aihei-
ta putkahtaa mieleen mis-
sä liikunkin”, Pirjo Tuomi-
nen nauraa.
Rosa tunsi olevansa kuin
myrskyä vastaan taisteleva
purjelaiva leveine helmoi-
neen. Hän vilkaisi kadehtien
ohikulkevia miehiä yksinker-
taisissa työvaatteissa. Mik-
si ihmeessä naisen piti va-
rustaa itsensä metrikaupal-
la kangasta ja kaiken maa-
ilman röyhelöitä? Maailmaa
ei totisesti valloitettu näissä
vetimissä!
Opettajatar ilmestyi parahiksi juhlistamaan
Pirjo Tuomisen 80-vuotispäivää.
•
•
Hannu Moilanen
Lämmin helmikuun lop-
pupuoli houkutteli muut-
tolintuja jo eteläiseen Suo-
meen, ainakin maamme
rannikkoseuduille. Ensim-
mäiset kiurut on nähty
mm. Porin seudulla. Van-
ha kansa tietää sanonnas-
saan, että kuu kiurusta ke-
sään. Katsotaan nyt kui-
tenkin miten sanonta to-
teutuu? Peipponenkin on
Kuukausiko kiurusta kesään?
▶
▶
Kevät tulla jolkottaa joka tapauksessa erilaisia kevättalven ilmoja
pilkkijöille, ulkoilijoille ja muuttolinnuille pidellen.
Pikkukalaa nousee kevättalvella mukavasti. Ja aurinko lämmittää pilkkijää.
Osmankäämi on kevättalven sympaattinen vei-
tikka siemennysvaiheessaan. Sen siemenet kul-
keutuvat tuulten mukana etäällekin.
nut jäämään synnyinseu-
dulleen lentoon liittyvien
vammojen vuoksi.
Maailmassa on luonnos-
taan myös lentokyvyttö-
miä lintuja, jotka eivät kos-
kaan tule kokemaan ilmo-
jen herruutta. Syynä ovat
esimerkiksi onnettomat sii-
pientyngät linnun kokoon
nähden.
Mietin, että olisivatko
nämä Sastamalan siivettö-
mät voineet selvitä uuteen
kevääseen omin tai ihmis-
ten ruoka-avun turvin?
Lentoon näitä lintuja ei ih-
minen kenties saisi, mutta
olisiko kyhmyjoutsenen
elämä jatkunut jäiden su-
lettua Lieko -ja Rautaveden
sinisillä laineilla uiden?
Vaikea sanoa, meille ih-
misille uljaasti lentävä lin-
tu lienee se luonnollinen
ja aito siivekäs. Loppuun
asti Hartolankosken her-
ralintukin taisteli vapau-
destaan, menehtyen sit-
ten vieraassa hoitolaitok-
sessa. Olisiko linnun elä-
mä ilman lentotaitoa sit-
tenkin ollut elämisen ar-
voista? Vaikea sanoa.
n
KEVÄT
tulla jolkottaa
joka tapauksessa erilaisia
kevättalven ilmoja pilkki-
jöille, ulkoilijoille ja muut-
tolinnuille pidellen. Ei lie-
ne väliä onko kulkijoilla
jalkoja yksi, kaksi tai use-
ampia. Tai onko siipiä tai
jalkoja lainkaan.
Valo ja auringon lämpö
houkuttaa kulkijoista pie-
nimmätkin esiin kolois-
taan. Käärmeetkin kiemur-
televat kohta jaloitta kivi-
koloistaan esiin lämmitte-
lemään lihaksiaan avonai-
sille aurinkoisille paikoille.
Mikähän mahtaa olla
kyyn kevään ensimmäinen
alkupala tyhjään vatsaan?
Kankea sammakko vai hii-
ri? Tai kenties kivellä pais-
tatteleva sisilisko.
jossain jo bongattu, ehkä
se on kuitenkin vasta yk-
sinäinen tiedustelijalintu.
Peiposta olisi kesään enää
puoli kuuta, siihen en sen-
tään nyt usko.
Lämpöiset päivät hel-
mikuulla saivat joka tapa-
uksessa tiaiset laulamaan
ja kurkkimaan pihojen ja
metsän pönttöihin ja ko-
loihin. Valon määrä tiai-
silla saa linnun lauluvie-
tin esiin. Ainakin tiaisten
ja viherpeippojen kevät ja
uuden pesintäkauden ensi
valmistelut ovat alkaneet
Sastamalankin korkeudella.
Silti maisemat ihmissil-
min katsottuna tällä seu-
dulla ovat vielä lähes lunta
tulvillaan ja lisääkin lienee
luvassa. Eteläinen, vuoris-
tossa alkunsa saanut, Föhn-
tuuli sai ainakin hetkellises-
ti sään tuntumaan hyvin-
kin maaliskuiselta. Kenties
kääntyvät tuulet Siperian ja
pohjoisen suunnalta muut-
taa ilmat vielä reiluiksi pak-
kaskeleiksi. Pilkkijöille läm-
pimät aurinkoiset kelit so-
pivat mainiosti, ahventa
nousee ja naama ruskettuu.
n
LENTOKYVYTTÖMÄS-
TÄ
kyhmyjoutsenesta Sas-
tamalan Hartolankoskel-
la on kohistu alkuvuodes-
ta muun muassa linnun
pelastusoperaation yhtey-
dessä. Myös Keikyän ojissa
talvehtiva nuori laulujout-
sen lienee saanut uuden
kodin. Sekin lienee joutu-
Sastamalan seurakunta jal-
kautuu naistenpäivänä 8.3.
klo 16-17 kauppoihin ja
kaduille jakamaan piparei-
ta. Pipareita leivotaan tal-
koilla Vammalan srk-talos-
sa to 7.3. klo 13 alkaen ja
pe 8.3. klo 9 alkaen. Sekä
leipomistalkoisiin että pi-
pareiden jakeluun toivo-
taan mukaan myös vapaa-
ehtoisia.
Hyvän mielen pipari-
tempauksen takana ovat
seurakunnan ylivahtimes-
tari Arja Myllyniemi ja joh-
tava nuorisotyönohjaaja
Salme Kuukka.
Naistenpäivänä pipareita
KIIKOISTEN TERVAHAUDAN
ASEMAKAAVAEHDOTUS
Asemakaavan tavoitteena on laatia asemakaava, joka turvaa
asukkaiden oikeudet. Kaavassa tutkitaan alueen kehittämis-
mahdollisuuksia huomioiden alueen arvot ja luonne maakun-
nallisesti arvokkaana kulttuurimaisema-alueena.
Lisätietoja antaa kaavasuunnittelija Ida Montell,
p. 050 328 0808,
Asemakaavaehdotus on nähtävillä osallisten kuulemista var-
ten 7.3. – 12.4.2019 yhdyskuntasuunnittelun tiloissa kaupun-
gintalon 2. kerroksessa ja internetissä Sastamalan kaupungin
kaavoituksen sivuilla
, sekä Kiikoisten
kirjastoissa. Ehdotuksesta voi jättää mielipiteitä ympäristö-
lautakunnalle osoitettuina joko postitse osoitteella PL 23,
38201 SASTAMALA tai sähköpostitse osoitteella
Kaupunginhallitus
Aamukahviseuraa
joka keskiviikko
