20
Keskiviikko 6.3.2019
•
•
Pauliina Vilenius
Country Marathon Club
on kerho, jonka jäseneksi
ei pääse ihan kuka tahan-
sa. Kansainvälisen kerhon
rankingiin sijoittuvat kaik-
ki ne juoksijat, jotka ovat
kirmanneet maratonin vä-
hintään kolmessakymme-
nessä eri maassa.
120 jäsenen joukossa
on tällä hetkellä yhdeksän
suomalaista, joista yksi on
kiikkalaissyntyinen
Un-
to Peltoniemi
. 85:lla ma-
ratonmaalla Peltoniemi si-
joittuu maailmanlistan si-
jalle 16.
Vuoden alussa, tammi-
kuussa juostun Vatikaanin
maratonin jälkeen 66-vuo-
tias Peltoniemi nappasi uu-
den meriitin: hän on en-
simmäinen suomalainen
ja pohjoismaalainen juok-
sija, joka on juossut täys-
maratonin kaikissa Euroo-
pan maissa.
”Wikipedian mukaan
Euroopassa on 46 maata,
mutta Country Marathon
Club laskee maita olevan
urheilullisin perustein 55”,
maratoonari kertoo.
”Useat maat, kuten San
Marino, Monaco, Kosovo,
Färsaaret ja Gibraltar, ovat
todellisia harvinaisuuksia
maratonkartalla. Euroopan
maratonmaiden lukumää-
rää lisää oleellisesti se, että
kaikki Brittein saarten seit-
semän maata luetaan erik-
seen”, hän jatkaa.
Ennen Peltoniemeä kai-
kissa Euroopan maissa oli
juossut vain yksi amerikka-
lainen ja yksi saksalainen
maratoonari.
”Pienet, eksoottiset paikat ovat olleet sellaisia helmiä”
▶
▶
Sastamalalainen Unto Peltoniemi on ensimmäinen suomalainen ja pohjoismaalainen, joka on juossut
täysmaratonin kaikissa Euroopan maissa. Maailmanlistalla mies on sijalla 16.
MERIITTI
””
Viisikymppisenä olin elämäni
kunnossa.
Unto Peltoniemellä on muhkea leikekirja reissuistaan. Hän on kirjoitta-
nut vuosien saatossa reportaaseja maratoneiltaan Alueviestiinkin.
Joskus maratonilla tarvitaan jopa sauvoja, kuten Andorran vuoristomaratonilla, jonka läpivie-
minen vei 11 tuntia. Kuva: Peltoniemen kotialbumi.
n
UNTO
Peltoniemi ker-
too olleensa aina urhei-
lullinen. Lajikirjoon ovat
vuosien saatossa mahtu-
neet niin sulkapallo, len-
topallo kuin lenkkeilykin.
Ensimmäisen maratonin-
sa hän juoksi vedonlyön-
nin seurauksensa vuonna
1987. Maratonkärpäsen lo-
pullista puremaa piti odot-
taa vielä 10 vuotta, mutta
sen jälkeen Peltoniemen
tossut ovat kuluttaneet ah-
kerasti tienpintoja ympäri
maailmaa.
Ensimmäisten maratoni-
en joukkoon mahtuvat se-
kä maailman suurimpiin
juoksutapahtumiin lukeu-
tuva New Yorkin marato-
ni että Pohjoismaissa suo-
sittu Tukholman maraton.
Vuosien jälkeen isot massa-
tapahtumat eivät enää he-
rätä Peltoniemessä mielen-
kiintoa.
”Pienet, eksoottiset pai-
kat ovat olleet sellaisia hel-
miä. Olen ollut kulkuri ko-
ko ikäni, ja yksi syy mara-
tonien juoksemiseen on
erilaisten paikkojen ko-
luaminen. Nähtävyydet
ovat kaikilla matkoilla isos-
sa roolissa, juoksun lisäksi
on aina päästävä tutustu-
maan paikalliseen elämän-
menoon.”
Euroopan kohteista yksi
suosikeista on Venäjän Ar-
kangeli, missä Peltoniemi
on juossut peräti 13 mara-
tonia.
”Siellä suomalaiset saa-
vat aina kuninkaan koh-
telun.”
n
PELTONIEMI
kellot-
ti parhaan aikansa Latvi-
assa Riikan maratonilla
vuonna 2002. M50-sarjas-
sa ajanotto pysähtyi luke-
miin 3.13,03. Enää mies ei
myönnä juoksevansa kel-
loa vastaan.
”Viisikymppisenä olin
elämäni kunnossa, sil-
loin ajatkin olivat hyviä.
On valitettava tosiasia, et-
tä ikääntyminen hidastaa
vauhtia.”
Muutoin Peltoniemi ei
ole suostunut himmaa-
maan. Mies paiskii edel-
leen täyttä päivää lasten-
tarvikealan yrittäjänä ja
treenaa maratoneja varten
useamman kerran viikossa
muun muassa kuntosalilla
ja uimahallissa. Keväisin
harjoittelu laajenee pyö-
räilyyn. Treenikaveri löy-
tyy usein kotoa, sillä Pelto-
niemen puoliso
Outi Ojala
juoksee myös maratoneja.
Useilla maratonmatkoil-
la mukana on ollut pitkä-
aikainen ystävä
Ari Asp-
lund
. Peltoniemen mu-
kaan ”puoli ruokaa” suo-
rituksessa onkin usein se,
että kokemuksen saa jakaa
toisen kanssa.
n
KOKEMUKSIA
marato-
neilla onkin riittänyt. Yk-
si rankimmista reissuista
sijoittuu lähivuosille, kun
Peltoniemi vuonna 2017
juoksi Andorrassa. Vuoris-
to-olosuhteet saattavat yl-
lättää, kuten Peltoniemi sai
itse tuta.
”Juostessa noustaan al-
haalta 3 000 metrin kor-
keuteen, samalla lämpöti-
la laskee +30 asteesta nol-
laan. Mukaan pakattiin
avaruuslakanaa, pipoa ja
hanskaa, joille alhaalla
vielä naurettiin. Vuoris-
tossa oli nauru kaukana,
kun valtava myräkkä iski
ja kaikkia lämmikkeitä tar-
vittiin. Aika ikimuistoisella
maratonilla painui yhteen-
toista tuntiin.”
Samana vuonna Unto
Peltoniemi pääsi vihdoin
osallistumaan myös Poh-
jois-Korean maratonille
kahden aiemmin kariutu-
neen yrityksen jälkeen.
”Ensin tiedotettiin, että
aikaraja maratonilla on 4,5
tuntia. Kun matka oli mak-
settu, ilmoitettiinkin aika-
rajaksi neljä tuntia. Mietin
jo joutuvani hitaimmat kil-
pailijat matkalta keräävään
raatoautoon, sillä en ollut
juossut viiteen vuoteen al-
le neljän tunnin.”
Sastamalalaisen onnistui
lopulta juosta maaliin juu-
ri aikarajan tuntumaan.
n
KALENTERIN
mukaan
Unto Peltoniemi jatkaa
edelleen hyväksi havaitul-
la noin kahdeksan mara-
tonin vuositahdilla. Um-
mikon korvaan määrä
kuulostaa suurelta, mut-
ta Peltoniemi on toista
mieltä.
”Määrä ei ole niin suuri,
kun maratonit ajoittuvat
tasaisesti ympäri vuoden.
Suomessa on paljon ma-
ratoonareita, jotka juokse-
vat pari-kolme kertaa kuu-
kaudessa. Silloin tahkotaan
paljon maratoneja.”
Millaisia tavoitteita mie-
hellä on uransa suhteen?
Peltoniemi jää pohtimaan.
”Tähän mennessä vain
yksi suomalainen on juos-
sut sadassa maassa, joten
ehkä pyöreä 100 voisi olla
omakin tavoite. En kuiten-
kaan ota paineita onnistu-
misesta, tulee jos on tullak-
seen”, mies tuumaa.
””
En ollut juossut viiteen
vuoteen alle neljän tunnin.
