15
Keskiviikko 3.4.2019
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Kun yrittäjien vaalipaneeli pidettiin vii-
me viikolla, niin kaikki kansanedusta-
jaehdokkaat vasemmalta oikealle pu-
huivat myötäsukaan. Yrittäjiä pidet-
tiin oikeasti Suomen kantavina voimi-
na, samoin työntekijöitä, jotka vievät
osaamisellaan maata eteenpäin. Niin-
pä. Mutta oikeasti uudet avaukset jäi-
vät leijumaan ilmaan, tai uupumaan
kokonaan.
Onneksi yleisössä oli matkassa mu-
kana entinen pankkiherra ja Kokoo-
muksen kuntapoliitikko Pekka Nieme-
lä. Hänellä oli oikeata asiaa niin koko
Suomen kuin Sastamalankin puolesta.
Niemelä kaivoi esiin mahdollisuuden
autotehtaaseen Sastamalaan, tai muu-
alle Suomeen, erityisesti tietenkin Sas-
tamalaan. Kokenut ja maailmaa miet-
tivä mies pohti mitä mahdollisuuksia
Suomelle antaa Iso-Britannian mah-
dollinen ero Euroopan Unionista. Syvä
pohdinta toi lopputuloksen, joka voisi
tuoda Suomeen ja vaikkapa Sastama-
laan autotehtaan, koska ulkomaiset si-
joittajat tuskin mieltyvät Iso-Britannian
eroaikeisiin ja pakenevat epävakaasta
maasta. Niemelä esittikin, että voisiko
Suomi ja tässä tapauksessa erityisesti
Sastamala hyödyntää tilannetta vaik-
kapa autotehtaan muodossa.
Eipä ollut kielteisiä puheita. Eh-
ken enemmänkin ihmeteltiin sitä, että
kuinka tuollaista voi edes pohtia. Niin-
pä Niemelä vain mietti. Tosin on hän
ennenkin tuonut esiin uusia ajatuksia
kaupunginvaltuustossa istuessaan. Jol-
lakin viisteen hän oli kuitenkin opposi-
tiossa, joten aatokset eivät saaneet ai-
na tuulta taakseen.
Pekan avaus oli uusi. Siihen poliitikot
eivät pystyneet. Avaus on yhtä vaikut-
tava kuin sellutehtaan rakentaminen
Liekoveden rantamaille.
Avaraa katsantoa kaivataan, ja myös
kokemusta. Onkohan Niemelä teke-
mässä paluuta valtuustoon seuraavis-
sa kuntavaaleissa. Vaikka, voihan noi-
ta aatoksia nostaa pintaan muuallakin
kuin politiikan kentillä.
Niemelä laukaisi
ajatuksen, jonka
suo toteutuvan
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Yli 90 prosenttia Suomen
pinta-alasta on maaseu-
tua. Moni kaupunkikunta-
kin on pinta-alaltaan pää-
asiassa maaseutua. Ei ole
siis yhdentekevää millai-
sena maaseudun näemme
ja haluamme nähdä.
Arvostamme kotimaista
puhdasta ruokaa puheis-
sa ja vaadimme sille maa-
ilman kovimmat laatukri-
teerit, mutta miksi samaan
aikaan suomalaiset ruoan-
tuottajat ovat niin henki-
sessä kuin taloudellisessa-
kin ahdingossa? Miksi päi-
vittäistavarakauppamme
ovat EU:n kannattavimpia,
mutta samaan aikaan alku-
tuotanto taas yksi kannat-
tamattomimmista? Mik-
si vaadimme tuottajilta
entistä enemmän, jolloin
he joutuvat mm. investoi-
maan lisää, ja samalla tuki-
summat laskevat?
Jos tuottajat eivät enää
jaksa, me emme voi ostaa
kotimaista ruokaa, työpai-
kat karkaavat laajalta sek-
torilta ja hyvinvointimme
kärsii. Turvallisuutemme-
kin kärsii, koska emme oli-
si omavaraisia. Samaan ai-
kaan, kun kotimaisen ruo-
an arvo nähdään toisaalla
jopa yhtenä suurimpana
työllistäjänä ja vientituot-
teena, suomalaisen ima-
gon nostona ja ylpeyden-
aiheena, mediassa keskus-
tellaan mahdollisesta lihan
ja maidon verotuksen nos-
tosta.
En ymmärrä suomalai-
sessa päätöksenteossa juu-
ri tätä. Miksi me yhtenä
EU-maana kuritamme niin
monessa asiassa omiam-
me? Tässä liha- ja maito-
veron nostossahan kärsi-
vät eniten juuri tuottajat ja
suomalaiset elintarvikkeet
korvattaisiin tuontivalmis-
teilla. Miksi me tulkitsem-
me koko Euroopassa yh-
teisiä määräyksiä kaikkein
tiukimmin juuri Suomes-
sa? EU:ssa suurin osa laeis-
ta ja määräyksistä hoide-
taan kansallisella tasolla.
Meidän tulisi tehdä rat-
kaisuja, jotka johtavat
oman maan hyvinvointiin
ja työllisyyden parantumi-
seen. Arvostus tulisi osoit-
taa innostavimmilla laeilla
ja määräyksillä.
Byrokratian ensisijainen
merkitys on toimia oike-
usvaltion tukipilarina ja
mahdollistajana. Merkityk-
settömät määräykset, jotka
käytännössä vain turhaut-
tavat ja työllistävät virka-
miehiä, tulee poistaa. Luot-
tamus työntekijään on by-
rokratian yksinkertaistami-
sessa ensimmäinen askel.
Ilmastonmuutoksen eh-
käisy on erittäin tärkeää.
Erityisen hienoa on nuor-
ten osallistuminen tähän
keskusteluun. Maa- ja met-
sätaloudella on ratkaisun
avaimet ilmastonmuutok-
sen hillitsemisessä, mutta
ratkaisua ei tehdä syyllis-
tämällä ja laittamalla maa-
seudun ihmisiä maksajiksi.
Suomi on kuitenkin EU:n
ainoita maita, joka on saa-
nut vähennettyä ympä-
ristökuormitusta. Metsien
kasvu on kaksinkertaistu-
nut kuudenkymmenen vii-
me vuoden aikana. Maata-
loudessa ilmastonmuutos-
ta voidaan hillitä esimer-
kiksi pitämällä maa kas-
vukunnossa niin metsässä
kuin pelloillakin.
Maa- ja metsätaloudes-
sa voidaan myös aktiivi-
sesti sitoa hiiltä. Viljelytoi-
menpiteiden muutoksella,
esimerkiksi lisäämällä nur-
mia ja siirtymällä luomu-
tuotantoon, voimme edis-
tää hiilen varastoitumis-
ta maahan. Kestävä met-
sänhoito ja hakkuujättei-
den järkevä käyttäminen
biopolttoaineena on yk-
si ratkaisu. Vain kasvava
ja hoidettu metsä toimii
hiilinieluna. Maatalouden
harjoittajille tulisikin kor-
vata hiilensidonnan eteen
tekemänsä työ esimerkiksi
tukien muodossa.
Tulevaisuudessa biotalo-
us tulee liittymään kiinte-
ästi maaseudun elämään,
sillä myös biotalouden
ratkaisut löytyvät maa- ja
metsätaloudesta. Tämäkin
meidän tulisi käyttää mah-
dollisimman hyvin omak-
si hyödyksemme. Kärjistä-
en voisi sanoa, ettei viedä
kaikkea ”puuta puuna” ul-
komaille, vaan jatkojalos-
tetaan sitä mahdollisim-
man pitkälle Suomessa,
jolloin parannetaan oman
maan työllisyyttä ja hyö-
dynnetään ja kehitetään
osaamistamme. Myös ko-
timaisilla biopolttoaineilla
on hyvä vientipotentiaali.
Maine ja hyvinvointi
kasvaa aina sisältä. Inhi-
millisyydellä on erittäin
suuri merkitys päätöksen-
teossa.
Katariina Pylsy
Keskustan kansanedus-
tajaehdokas
maaseutujohtaja
maatalous- ja metsätie-
teiden maisteri
luomuviljelijä
yrittäjä
Kotimaisen ruuan alasajo lopetettava
▶
▶
MUISTOKIRJOITUS
Mouhijärveläinen raken-
nusyrittäjä Hannu Mäkelä
kuoli 9. maaliskuuta 2019
vain 49-vuotiaana. Hän oli
syntynyt 25. helmikuuta
1970.
Hannu Mäkelä perusti
yrityksensä Mouhijärven
Rakennuspalvelu HTM
elokuussa 2002. Vuonna
2015 Hannu perusti myös
osakeyhtiön Rakennuspal-
velu Hannu Mäkelä Oy.
Hannu tunnettiin paikka-
kunnalla ammattitaitoise-
na ja luotettavana raken-
nusalan osaajana. Kaikil-
la mittapuilla arvioituna
Hannun elämä päättyi ai-
van liian varhain. Häntä
kaipaavat perheen ja su-
kulaisten lisäksi ystävät ja
yrittäjäkollegat.
Mouhijärven Yrittäjät ry
ja sen hallitus kunnioittaa
Hannu Mäkelän muistoa
muistaen hänet lämpimä-
nä, ystävällisenä, avoime-
na ja avuliaana miehenä.
Yrittäjien toiminnassa on
kouriintuntuva aukko, kun
monien käytännön ongel-
mien ratkaisija ja konkreet-
tisten rakenteiden toteut-
taja on poissa. Suremme
omaisten ja ystävien kans-
sa menetystä, joka meidät
kohtasi Hannun uusiutu-
neen ja talven aikana no-
peasti edenneen sairau-
den lopputuloksena maa-
liskuun alkupuolella.
Hannu Mäkelä kuu-
lui Mouhijärven Yrittäjiin
vuodesta 2004 ja oli yh-
distyksen hallituksessa jä-
senenä vuodesta 2008 sekä
varapuheenjohtajana vuo-
desta 2017. Hannu Mäke-
lä valittiin Mouhijärven
Rakentaja Hannu Mäkelä 1970 - 2019
Vuoden Yrittäjäksi vuon-
na 2016.
Hannusta ihmisenä jäi
miellyttävä, toisen ihmi-
sen huomioon ottava ja
empaattinen vaikutelma.
Kohtaaminen hänen kans-
saan jätti lämpimän jäl-
jen. Hannu otti luontevas-
ti kontaktia myös vieraisiin
ihmisiin. Vaikka muut ei-
vät olisi uskaltaneet muu-
kalaiselle puhua, hän aloit-
ti keskustelun ja synnyt-
ti luottamuksen. Hannu ei
tehnyt itsestään numeroa.
Hänellä oli valtava määrä
hiljaista tietoa niin paikka-
kunnan ihmisistä, elämäs-
tä, yrittäjien toiminnasta
kuin konkreettisista asiois-
takin.
Hannu oli ennen kaik-
kea rakentaja. Uransa ai-
kana hän rakensi lukuisia
asuinrakennuksia ja yritys-
kiinteistöjä. Fyysisten ra-
kennusten lisäksi hän ra-
kensi yhteisöä, yhteistyö-
tä ja ihmissuhteita. Ra-
kennusalan yrityksen pyö-
rittäminen vaati osaamista
aina suunnittelusta, mate-
riaaleista ja rakennustek-
niikasta aina johtamiseen.
Hannu oli kuin luotu roo-
liinsa. Hän oli paitsi roh-
kea ja ennakkoluuloton,
myös loistava tiiminsä ve-
täjä. Toisaalta hänelle ei
tuottanut vaikeuksia myös
kysyä tarvittaessa itse neu-
voa. Hannulta sujui mo-
nenlainen käytännön työ.
Ellei hän itse osannut tai
ehtinyt hoitaa jotakin asi-
aa, hän tunsi aina sopivan
henkilön ratkaisemaan asi-
akkaan ongelman. Yrittä-
jän uransa aikana hän nou-
si yksinyrittäjästä merkittä-
väksi työllistäjäksi. Yritys-
ten välistä yhteistyötä hän
rakensi myös käytännön
tasolla.
Hannu Mäkelä oli kiin-
nostunut yhteiskunnal-
lisesta vaikuttamisesta ja
seurasi aktiivisesti, mitä
yrittäjäjärjestössä tapah-
tuu. Hän oli kuitenkin en-
nen kaikkea paikallistason
vaikuttaja. Mouhijärven
Yrittäjät ry:n toiminnas-
sa Hannu oli toteuttaja –
Häijään Markkinoiden se-
kä monien muiden tapah-
tumien avainhenkilö. Han-
nu saattoi olla vetämässä
Häijään Markkinoille säh-
köjä vielä, kun muut olivat
jo hommansa lopettaneet.
Omat työkalunsa ja tarvik-
keensa hän toi mukanaan
talkookäyttöön eikä laskua
perässä seurannut. Hän oli
paikalla aina, kun tarvit-
tiin.
Pysäyttävä hetki on
muistissamme viime mar-
raskuulta, jolloin Hannu
Yrittäjien hallituksen ko-
kouksessa kertoi sairau-
tensa uusiutuneen ja hoi-
tojen olevan alkamassa.
Olimme kaikki toiveikkaita
ja uskoimme lääketieteen
ratkaisevan asian parhain
päin. Näin ei valitettavas-
ti käynyt. Tilanne eteni
nopeasti ja saimme kuul-
la Hannun päässeen sai-
raalajakson jälkeen kotiin
saattohoitoon. Näin Han-
nu sai viettää vielä arvok-
kaan ajan kotona rakkai-
densa parissa. Toinen py-
säyttävä hetki oli suruvies-
tin saavuttaessa meidät.
Hannu jätti jälkeen-
sä lukuisia tärkeitä raken-
nuksia, joissa nyt asutaan,
tehdään työtä, valmiste-
taan mm. juustoja, palvel-
laan asiakkaita. Yhdeltä ja
toiselta löytyy vielä pöy-
dän reunalta käytännön
asioihin liittyviä lappuja,
joissa lukee ”Kysy Hannul-
ta”. Hannun käden jälki on
poikkeuksellisen näkyvä ja
merkityksellinen.
Tärkeimpänä Hannusta
välittyi kuitenkin perheen
rakentaja. Perhe oli hänel-
le tärkein, sen kyllä kuu-
limme. Isän rooli oli Han-
nun rooli. Suremme si-
tä, että tämä roolihenkilö
poistui joukostamme. Mi-
tä olisimmekaan me, ja eri-
tyisesti Hannun perhe, saa-
neet kokea, jos elinvuosia
olisi hänelle lisää suotu.
Mouhijärven Yrittäjät
ry hallitus
