14
Keskiviikko 17.4.2019
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
▶
▶
ONNITTELUT
Ensiksi hiukan edellisestä
sähkölaskustani. Olin ku-
luttanut energiaa 16,36 eu-
ron edestä kolmessa kuu-
kaudessa. Perusmaksu For-
tumille 12,06 euroa, säh-
kön siirto Carunalle 8,37e.
Yleissiirron perusmak-
su Carunalle 55,14 euroa,
sähkövero kolmelta kuu-
kaudelta 5,38e ja alv 18,83
euroa.
Loppusumma yhteensä
97,31 euroa eli noin pyö-
reästi 100e, josta ”oikea-
ta” kulutusta hiukan yli 10
prosenttia eli 16,36e. Vero
on yhteensä 24,21 ja kulu-
tus 16,36 euroa eli pelkkä
veron osuus on kulutukses-
ta yli 100 prosenttia?
Vero on tässä asiassa si-
kälikin ihmeellinen asia,
sillä veroahan kuuluu mak-
saa sen, joka jonkun palve-
lun tuottaa, ei sen joka sen
”palvelun” saa. En tietääk-
seni omista yhtään voima-
laitosta Kokemäenjoessa,
en Kemijoessa enkä muual-
lakaan sen paremmin kuin
en omista ydinvoimalaa-
kaan. Kuinka siis voidaan
vaatia veroja enemmän
kuin on kulutus ja sellai-
selta joka ei sähköä tuota?
Mennään sitten histo-
riassa hiukan taaksepäin.
Suomessa on ollut aiem-
min kaikki kosket ns. yh-
teistä omaisuutta, seuraa-
vassa vaiheessa ne ovat
muuttuneet eri kylien,
osuuskuntien ja yksityis-
ten omistukseen.
Siinä vaiheessa kun ru-
vettiin voimalaitoksia tou-
huamaan, valtio pääosin
pakkolunasti (S.O. Sosiali-
soinnin esiaste) kosket ja
koskiosuudet yhteiskun-
nan haltuun, asiassa käy-
tettiin hienoja ilmaisuja
kuten ”yleinen etu vaatii”,
tai ”kansankunnanetu vaa-
tii” ja perusteltiin e.m. toi-
minta sillä saadaan sähkö
joka huusholliin, koska se
on ”yleishyödyllinen pe-
rustarvike”.
Sähkölinjat ja tolpat ku-
kin kylä kustansi itse. Mm
kotikylässäni perämaassa
osa kuparijohdoista mak-
settiin voilla. Myöhem-
mässä vaiheessa, kun ku-
parijohdot korvattiin alu-
miinivastaavilla, em kupa-
rit sähköyhtiö omi eli so-
sialisoi?
Vielä kun mennään pi-
temmälle, niin myöhem-
mässä vaiheessa sähköyh-
tiö omi kaikki sähkölinjat,
enkä tiedä ketään joka olisi
niistä rahaa saanut. Sitten
seuraavassa koko ”sähkö-
systeemi” myydään moni-
kansalliselle kasvottomalle
sijoitusyhtiölle.
Meillä on Sastamalassa
nytkin 3 kpl istuvia kan-
sanedustajia eri puolueis-
ta, miksi ei kukaan ole ot-
tanut mitään kantaa edes
vaalipuheissaan tähän säh-
körosvoukseen? Kai se on
heidän ja heidän edusta-
miensa puolueiden mie-
lestä hyvin?
En kannata minkään-
laista sosialisointia mis-
sään muodossa , mutta täs-
sä sähköfirma asiassa pikku
pakkolunastus olisi paikal-
laan, tarkoitan että kansal-
listetaan tälläinen Fortu-
mi/Caruna ”sähkörosvoi-
neen ” takaisin suomalai-
sille!
Päättäjät voisivat vaikka-
pa käyttää samoja korulau-
seita kuin ovat käyttäneet
silloinkin, kun ovat kosket
ja koskiosuudetkin yksi-
tyisiltä sosialisoineet esim.
”yhteinen etu niin vaatii”,
tai ”kansakunnan etu niin
vaatii”.
Eihän tässä olisi oikeas-
taan sen ihmeemmästä asi-
asta kysymys, kuin, saatai-
siin ”varastettu” omaisuus
takaisin oikealle omistajil-
leen! Suomalaisille veron-
maksajille! Sen mahdolli-
sen firman johtoon ei pi-
täisi laittaa minkäänlaisia
ammattipoliitikkoja, vaan
joka maakunnasta ns. kan-
san miehiä, joilla olisi ta-
lonpoikaisjärkeä päässään”
ja jotka eivät olisi kansallis-
omaisuuttamme myymäs-
sä ulkomaisille, kasvotto-
mille sijoitusyhtiöille.
60-luvulla postipankki
mainosti lapsille, että ”on
hienoa olla kultapossuker-
hon jäsen”, tänä päivänä
saman lauseen voisi muut-
taa muotoon: ”on hienoa
olla Fortum/Caruna ”pak-
komaksajajäsen” (90% säh-
kölaskusta huuhaata).
Raimo Murtomäki
Sähkörosvot kuriin
Asko Rantanen esittelee
Alueviestissä (10.4.2019)
muun muassa Kersey Gra-
vesin levittämää, perätön-
tä sepitelmää ristiinnauli-
tuista pelastajahahmoista.
1800-luvulla ajatus kristil-
lisen messiaskertomuksen
yhtäläisyyksistä lukuisien
muiden kulttuurien myyt-
tisten hahmojen elämän-
tapahtumien kanssa he-
rätti innostusta. Teorian
mukaan mm. Promethe-
us, Mithra, Tammuz, Kri-
shna ja monet muut hah-
mot esimerkiksi ristiinnau-
littiin. Villejä ideoita näi-
den hahmojen neitseestä-
syntymisistä ja ylösnou-
semuksista kolmantena
päivänä levitettiin kristil-
lisen kirkon vuosituhan-
tiseen dominointiin kyl-
lästyneiden vapaa-ajatte-
lijoiden keskuudessa. Tar-
kempi tutustuminen al-
kuperäislähteisiin osoitti
kuitenkin käytännössä ko-
ko rinnastusajatuksen hui-
jaukseksi. Tiedeyhteisö on-
kin teorian hylännyt ja hy-
västä syystä.
Esimerkiksi Prometheus
ei kuollut ristillä vaan ta-
rinan mukaan kotka nok-
ki kiveen sidotun Promet-
heuksen maksan pois jo-
ka päivä pois ja aina mak-
sa kasvoi takaisin. Mitään
ristinkuolemaa, ylösnou-
semusta tai vastaavaa yh-
täläisyyttä Jeesus-kerto-
mukseen ei varsinaisissa
lähteissä tunneta. Samal-
la tavoin tarkemmassa tut-
kimuksessa haihtuvat käy-
tännössä kaikki muutkin
väitetyt yhtäläisyydet.
Tieteellinen historian
Jeesus -tutkimus yhdistää
kymmenittäin asiaan pe-
rehtyneitä ammattihistori-
oitsijoita eri puolilta maa-
ilmaa ja hyvin erilaisis-
ta maailmankatsomuksel-
lisista lähtökohdista. Esi-
merkiksi edesmennyt tans-
kalainen tutkijakollegani
Per Bilde oli vakaumuksel-
linen ateisti ja perehtynyt
antiikin pelastajahahmoi-
hin. Hän kuitenkin päätyi
tutkimuksissaan pitämään
Jeesusta ainutlaatuisena
ja evankeliumeja histori-
allisesti varteenotettavina
lähdeteoksina. Kysymys
ei ole Rantasen mainitse-
masta fundamentalistises-
ta yrityksestä selittää kaik-
ki Raamatun tapahtumat
historiallisiksi. Kanoniset
evankeliumit ovat uskon-
nollissävytteisestä histori-
an kuvausta, josta oikeilla
metodeilla saadaan irti var-
sin paljon luotettavaa tie-
toa Jeesus Nasaretilaisen
elämästä.
Matti Kankaanniemi
teologian tohtori
Historian Jeesus tutkija-
ryhmä
Åbo Akademi
Rantaselle messiasmyyteistä
Kokemäen seurakunnan
Facebook-sivulla 4. huh-
tikuuta kirkkoherra Han-
nu kyselee seuraavia: ”Mi-
tä ja minkälaista voisi ol-
la ’vapaaehtoisten’ järjestä-
mä ja organisoima toimin-
ta seurakunnassamme? Tai
miten kehittäisit seurakun-
nan toimintaa niin, että
seurakuntalaisaktiivisuus
voisi olla laajemmin osa-
na toimintaamme? Kom-
mentoi vapaasti.”
Hannu ei saanut kysy-
myksiinsä yhtään kom-
menttia. Surullista.
Kokemäkeläiset ovat
menneen talven aikana
talkootyönä kunnostaneet
Säpilän riippusillan. Töis-
sä on lehtitietojen mukaan
ollut parhaimmillaan yli
50 henkilöä. Kiitos vapaa-
ehtoisille talkoolaisille sii-
tä, että saamme jälleen sil-
lan kaikkien käyttöön.
Seurakunnassa valmis-
tellaan paraikaa seurakun-
takeskuksen remonttia. Si-
tä suurin osa viime seu-
rakuntavaaleissa äänes-
täneistä haluaa. Eikö re-
montin toteuttaminen
talkoovoimin olisi mi-
tä parhainta vapaaehtois-
ten järjestämää ja organi-
soimaa toimintaa? Luot-
tamushenkilöiden joukos-
sa on useita rakennusalan
ammattilaisia, joilta oletta-
vasti löytyy kykyjä organi-
soida ja luotsata talkoovä-
keä. He myös tietävät, min-
kälaisissa töissä on käytet-
tävä palkallisia ammatti-
laisia. Talkoilla saataisiin
huomattavasti alennettua
seurakuntakeskuksen kor-
jaamisesta koituvia työkus-
tannuksia.
Vapaaehtoisvoimin tal-
kootyönä toteutettava seu-
rakuntakeskuksen remont-
ti olisi Hannun kaipaamaa
seurakuntalaisaktiivisuut-
ta. Kaikki halukkaat saisi-
vat osallistua seurakunnan
toimintaan hyvin konk-
reettisesti. Työnteko yh-
teisen päämäärän hyväksi
yhdistäisi talkoolaisia sekä
seurakuntaan että toisiinsa
arkisella ja käytännöllisellä
tavalla. Työtä tehdessä eri-
laiset ihmiset tutustuvat
toisiinsa, ehkä jaettaisiin
henkilökohtaisiakin asioi-
ta. Saatettaisiinpa työn lo-
massa keskustella myös us-
kon kysymyksistä.
Projektin toteuttami-
nen voitaisiin aloittaa ko-
koontumalla yhteiseen ju-
malanpalvelukseen rukoi-
lemaan Jumalan siunausta
työlle. Kun seurakuntakes-
kuksen korjaus joskus on
valmis, voisimme viettää
yhdessä kiitosjumalanpal-
velusta.
Facebook-kirjoitukses-
saan Hannu linkittää ko-
timaa24.fi:ssä 4.4. julkais-
tuun artikkeliin, jonka ot-
sikkona on: ”Raportti: Va-
paaehtoisten toimintaa
kirkossa hankaloittavat
ennen kaikkea asenteet”.
Kannattaa tutustua netissä
kyseiseen artikkeliin, joka
löytyy em. sivustolta koh-
dasta uutiset/kaikki.
Voisivatko seurakunnan
päättäjät avoimin mie-
lin tutkia mahdollisuutta
käyttää seurakuntakeskuk-
sen remontin toteuttami-
sen apuna talkoolaisia?
Niina ja Tapani Hell-
man
Kokemäki
Miättikääs ny tätä!
Ratkaisussaan uuden ala-
koulun paikasta valtuus-
ton enemmistö päätyi tar-
kempien maaperäselvitys-
ten jälkeen samalle kannal-
le kuin yksimielinen kou-
luhankkeen ohjausryh-
mä ja äänestyspäätöksellä
kaupunginhallitus. Aikai-
semmassa päätöksessään
valtuusto päätti sijoittaa
koulun Kivirannan pellol-
le, mutta tarkemmat selvi-
tykset osoittivat pellon sel-
västi kalleimmaksi ja myös
epävarmimmaksi vaihto-
ehdoksi kustannusarvi-
on pitävyyden näkökul-
masta. Pohjarakentamisen
kustannukset aivan koulu-
rakennuksen välittömään
läheisyyteen olisivat pel-
lolle rakennettaessa noin
miljoona euroa kalliimmat
kuin Huhkolan puistoon.
Mutta tämä kustannusero
ei vielä sisällä koko koulun
toimintojen vaatimia piha-
alueita, joten kustannus-
ero, ja myös kustannusris-
ki, olisivat paisuneet tästä
vielä merkittävästi isom-
miksi rakentamisen edisty-
misen myötä. Näistä syistä
syvällisesti asiaan ja selvi-
tyksiin perehtynyt ohjaus-
ryhmä päätti esittää kou-
lun paikan vaihtamista
Huhkolan Puistoon.
Julkisuudessa esitetyt
väitteet siitä, että Huhko-
lan puiston alue olisi lii-
an ahdas tai sinne ei voi-
si kaikkia koulun toimin-
toja sijoittaa, haluan täs-
sä oikaista. Huhkolassa on
riittävästi tilaa koulun si-
joittamiselle pihoineen ja
kaikkine toimintoineen.
Paikan vuoksi mitään toi-
mintoa ei tarvitse jättää
koulusta pois. Mutta mitä
tarveselvitykseen sisälly-
tettyjä toimintoja alakou-
lun lisäksi tullaan kouluun
sijoittamaan, on vielä val-
mistelussa. Tässä harkin-
nassa on selkeänä tavoit-
teena toimivan opetuksel-
lisen kokonaisuuden luo-
minen uuteen kouluun.
Valmistelussa on kuiten-
kin pakko huomioida
myös kaupungin omistuk-
sessa olevat tilat ja niiden
mahdollinen saneeraami-
nen uuteen käyttöön.
Huhkolan puisto on
viihtyisä ja kaunis ympä-
ristö. Valtuuston ratkaisul-
la tästä ympäristöstä pää-
sevät nauttimaan koulu-
laiset, joiden piha ja ul-
koilualue voidaan sijoittaa
karun pellon sijasta puis-
tomaiseen ympäristöön.
Korostan vielä sitä, että
puisto tulee Huhkolaan
jäämään eikä sitä aiota tu-
hota, vaan siitä on edel-
leen, koulun rakentamisen
jälkeenkin, kaupunkilais-
ten mahdollisuus nauttia.
Ympäristön lisäksi
vaa’assa painoi Huhkolan
sijainti lähellä kaikkia mui-
ta koululaisten säännölli-
sesti käyttämiä palveluja:
mm. kirjastoa, uimahallia
ja Tahto-areenaa, ja lisäksi
oikealla, turvallisella puo-
lella vilkasta Lauttakylän
katua. Huhkolan puistos-
sa koulu sijoittuu hienos-
ti samaan yhteyteen näi-
den muiden toimintojen
kanssa ja omaa tästä nä-
kökulmasta huomattavan
edun myös vanhan Kivi-
koulun tonttiin. Lisäksi ki-
vikoulun tontti on vaihto-
ehdoista selvästi ahtain ja
tontista vain yläosaan olisi
mahdollista järkevillä kus-
tannuksilla rakentaa.
Koulun paikan valinnas-
sa ei myöskään valittavan
paikan mahdollinen vali-
tusuhka voinut olla mää-
räävä tekijä. Näin kauas-
kantoisella ratkaisulla pi-
tää olla asialliset, toimin-
nalliset ja taloudelliset pe-
rustelut, joten koulu oli
sijoitettava sinne, mikä
parhaiten näitä perustelu-
ja tukee. On tietysti valitet-
tavaa, jos mahdolliset vali-
tukset viivästyttävät uuden
koulun käyttöönottoa.
Muun muassa näillä pe-
rusteilla teimme ratkai-
sun sijoittaa uusi ala-kou-
lu Huhkolan puiston alu-
eelle. Ainakin me kaupun-
gilla teemme kaikkemme,
että Huhkolaan saadaan
viihtyisä, turvallinen ja
toimiva koulu.
Jyrki Peltomaa
kaupunginjohtaja
Uusi alakoulu Huhkolaan
LAVIAN
LOTTAPERINNE
20-vuotisjuhla
sunnuntaina 5.5.
Klo 10 messu Lavian kirkossa, jonka jälkeen juhla
Riuttala-Mustajoen kylätalolla (Kullaantie 302).
Ohjelmaa, ruokailu, kahvit. Tervetuloa!
Ilm. 30.4. mennessä Pirkko Varheenmaa p. 044 296
