Torstai 26.7.2018
13
HÄMEEN
J
ANNE
•
•
Susanna Mattila
Koveron tilalla Hattulan
Pekolassa tasainen ihmis-
virta kulkee pihapiirin lä-
pi navetanpäätyyn ja taak-
se. Sieltä löytyy mehu- ja
kahvitarjoilu sekä kuumia
makkaroita vapaaehtoista
kahvirahaa vastaan.
Navetan takaa löytyvät
myös tarhat, joissa käys-
kentelee pitkäkaulaisia
villalaamoja. Tilalla on
vuodesta 2010 kasvatet-
tu laamoja kasvinviljelyn
ohessa. Emäntä
Pia Kek-
konen
ja isäntä
Eero Ko-
vero
saavat vastailla tuttu-
jen ja tuntemattomien vie-
raiden kyselyihin.
”Yleensä kaikki kysy-
vät sylkevätkö laamat ih-
misiä päin, mutta ei, eivät
ne sylje. Laamat ovat to-
della kilttejä ja uteliaita.
Joskus niille saattaa tulla
vähän keskinäistä kärhä-
mää ruokakupilla, silloin
toinen saattaa aloittaa
sylkemisen ja kohta lop-
puu kummaltakin syömi-
nen. Laaman sylki on pa-
hanhajuista vatsanestet-
tä”, Pia Kekkonen kertoo.
n
LAAMOJEN
kasvattajik-
si Koveron tilalla päädyt-
tiin, kun kasvinviljelyti-
lalla mietittiin vaihtoehto-
ja erikoisempien eläinten
kasvattamiseksi. Laama
on Suomessa edelleenkin
harvinainen eläin, koko
maassa on noin 50 laa-
maa. Alpakkoja on joita-
kin tuhansia.
Laamat keritään ker-
ran vuodessa, mutta tois-
taiseksi niiden villoille ei
ole vielä keksitty järkevää
käyttötarkoitusta.
”Meillä on kaksi urosta
ja neljä emää. Kasvatam-
me laamoja eloon, usein
ne menevät lemmikeiksi
tai terapiaeläimiksi. Olem-
me itsekin vierailleet laa-
mojen kanssa vanhusten
luona Pappilanniemessä”,
Pia Kekkonen kertoo.
Ja vaikka vierailulle tu-
lee niinkin eksoottinen
eläin kuin laama, on van-
huksilla silmät liikutuk-
sesta kyynelissä. Eläin
kuin eläin tuo mieleen
muistoja omista eläimistä
vuosien varrelta.
n
SEN
lisäksi, että Kove-
ron tilalla kasvatetaan
vehnää, ohraa ja kauraa
sekä öljykasveja ja laamo-
ja, tilan isäntä Eero Kove-
ro vie viljelijöitä ammatti-
matkoille Yhdysvaltoihin.
”Järjestämäni matkat ei-
vät ole mitä tahansa turis-
timatkailua, vaan lähdem-
me pienellä, maksimis-
saan 10 hengen ryhmällä
kiertämään amerikkalais-
ten tuttavieni maatiloja.
Tapaamme heitä heidän
kodeissaan, näemme mi-
ten siellä eletään ja teh-
dään työtä. En ihannoi
Amerikkaa, mutta meillä
olisi silti paljon opittavaa
amerikkalaisilta. He ovat
avoimempia ihmisinä ja
ylpeitä omasta tekemises-
tään”, Eero Kovero kertoo.
Koveron tila oli viime
vuonna ensimmäistä ker-
taa mukana Avoimet maa-
tilat -päivässä. Tänä vuon-
na mukaan he halusivat
ehdottomasti uudestaan
yhdeksi kohteeksi.
”Meillä voi vierailla
muulloinkin, mutta ihmi-
set arastelevat ottaa yh-
teyttä. On hyvä, että edes
yhtenä päivänä vuodes-
sa pääsee käymään maa-
tilalla ja näkee miten suo-
malaista ruokaa, meidän
tapauksessamme viljaa
tuotetaan. Selkeästi tämä
kannatti, sillä nyt on en-
Maatalouden koko kirjo
päivän avoinna yleisölle
Viljelijöille teemapäivä on tilaisuus kertoa toiminnastaan.
AVOIMETMAATILAT
””
On hyvä, että edes yhtenä
päivänä vuodessa pääsee
käymään maatilalla.
Avoimet maatilat sai
ihmiset iikkeelle
■
■
Avoimet maatilat Hämeessä järjestettiin tänä
vuonna koko Hämeen laajuisena tapahtumana
lauantaina heinäkuun 14. päivänä.
■
■
Kanta- ja Päijät-Hämeessä oli avoimet ovet yh-
teensä 33 maatilalla.
■
■
Avoimien maatilojen päivään osallistuminen tar-
joaa jokaiselle mahdollisuuden nähdä hämäläi-
sen ruuantuotannon juuria, tutustua tuottajiin
sekä erilaisiin tuotantosuuntiin.
■
■
Mukana oli maito- ja lihakarjatiloja, lammastilo-
ja, hevostiloja ja kasvinviljelytiloja.
■
■
Osalla maatiloista järjestettiin erilaista ohjelmaa
ja tarjoilua vieraille. Monilla tiloilla oli myös
esillä uutta ja vanhaa maatalouskalustoa trakto-
reista puimureihin.
simmäisen tunnin aika-
na käynyt yhtä paljon vä-
keä kuin viime vuonna
yhteensä”, Pia Kekkonen
toteaa.
n
SIRKKU
Holttisen
Pel-
tosirkun marjatilalla Hä-
meenlinnassa, Hauhon
Alvettulassa on meneil-
lään vuoden kiireisin ai-
ka, kun vadelmat, mansi-
kat ja mustaherukat kyp-
syvät kovaa kyytiä. Avoi-
met maatilat -päivä hou-
kutti heillekin lisää vierai-
lijoita, ja heille esiteltiin
tilausmarjojen ostajien
palvelun lomassa marjo-
jen tunneliviljelyä.
Sirkku Holttinen on
taustaltaan biokemisti,
joka työskentelee talvet
lääketeollisuuden kon-
sulttina ja kesät viljelee
mansikkaa kotitilallaan.
Jo taustansakin vuoksi
hän on kiinnostunut ke-
hittämään viljelyä eko-
logisempaan suuntaan
ja huolehtimaan siitä, et-
tä marjojen terveelliset
ominaisuudet säilyvät.
Hänen tilallaan ei käyte-
tä kasvintorjunta-aineita,
ja vuonna 2011 hän siirtyi
tunneliviljelyyn.
”Vuonna 2008 alkoi
Suonenjoella kausihuone-
viljelyn kurssi, jolle osal-
listuin. Tein kurssiin liit-
tyvän työharjoittelun Eng-
lannissa, jossa tunnelivil-
jely on paljon pidemmäl-
lä kuin Suomessa. Suomi
on tunneliviljelyssä vie-
lä aivan alkutekijöissään.
Vasta alle prosentti man-
sikasta viljellään tunnelis-
sa ja vadelmastakin vasta
viisi prosenttia. Puolassa-
kin tunneliviljely on ylei-
sempää kuin Suomessa ja
Ruotsissa marketit eivät
enää osta avomaan mar-
joja. Avomaan marjoille ja
tunneliviljellyille on omat
hintaluokkansa,” hän ker-
too.
Tunneliviljelyllä on
monia etuja, alkaen tor-
junta-aineettomasta vil-
jelystä ja biologisten tor-
juntaeliöiden käyttämi-
sen helpottumisesta ho-
meongelmien loppu-
miseen. Lisäksi tunne-
li aikaistaa kypsymistä.
Varsinkin vadelmat ku-
koistavat diffuusi-muovi-
katteen alla, joka leikkaa
infrapunasätelyä.
”Muovit ovat täysin kier-
rätettävissä, ne voidaan
polttaa energiaksi toi-
sin kuin avomaaviljelys-
sä käytetyt muovit”, Holt-
tinen kertoo.
Peltosirkun tilalla vadelma ja mansikka viljellään kasvutunneleissa. Tunnelivil-
jelyn hyvien puolien lista on pitkä, ja ehkä paras puoli on satovarmuus.
Laamavasa Lucas keskittyy parturoimaan nurmea, mutta Lara osoittaa kiinnostusta emäntä Pia Kekkosta
kohtaan kuvaustilanteessa. Taustalla Julia-laama.
Korkeakoskentie 93, 32700 Huittinen
p. 050 322 3353
.
Täyden palvelun
maatalouskonekorjaamo ja varaosaliike
Meiltä myös renkaat
traktoreihin, maatalous-
ja maansiirtokoneisiin
