Page 10 - Alueviesti_24

Torstai kesäkuun 16. 2005

10

Terveyttä pihapiiristä

"Terveyttä pihapiiristä" on Alueviestin juttusarja, joka kertoo ympäril-

lämme luonnossa kasvavista hyödyllisistä kasveista. Mihin kaikkeen niitä

voi käyttää ja mihin ne auttavat, näitä asioita meille valottaa vammalalai-

nen luontaisterapeutti Taina Möller Vammalasta.

Sitruunamelissa,

“sydämen ilo”

Sitruunamelissa on mo-

nivuotinen kasvi, joka tal-

vehtii sisällä kukkapurkis-

sa ja jota saa näin talvel-

lakin tuoreena. Se on tun-

nettu maustekasvi sitruu-

nanmakuisten lehtiensä

vuoksi. Sen varsi on sär-

mikäs, lehdet munan-

muotoiset, sahalaitaiset ja

hieman nukkaiset. Se ver-

soo hyvin, kun siitä ei tai-

teta liikaa kerrallaan, yk-

sittäisten lehtien tai uu-

sien versojen käyttö riit-

tää.

Välimeren maissa se kas-

vaa luonnonvaraisena. Roo-

malaiset ovat levittäneet tä-

täkin kasvia sotaretkillään

pohjoisempaan ja kuten

lipstikkaakin,onsitäviljelty

luostareissa ja uskonnon

leviämisen myötä tullut tän-

ne meille pohjoisempaan-

kin kolkkaan.

Sen iloinen sitruunanma-

ku ja mielialaa kohottava

vaikutus on antanut sille

lempinimiä, ruotsiksi hjär-

tansfröd ja saksaksi Her-

zensfreud. Vanhojen yrttikirjo-

jen mukaan sitruunamelissa

rauhoitti, antoi hyvän unen, esti

kaljuuntumasta, vahvisti aivo-

ja, nuorensi ja toi pitkän iän.

Yrttilääkinnässä sitä käyte-

tään, koska se kiihottaa ruo-

ansulatusta, parantaa mahavai-

voja, vahvistaa hermoja ja aut-

taa kivuliaissa kuukautisissa,

päänsäryssä ja kylmettymisen

oireissa. Sitruunamelissa alen-

taa vähän kohonnutta veren-

painetta, rauhoittaa ja hidas-

taa pulssia. Alhaisessa veren-

paineessa sen käyttöä ei suo-

sitella.

Sitruunamelissaa voidaan

käyttää monipuolisesti. Sellai-

senaan napsittuna 1 lehti päi-

vässä pidentää ikää, uskovat

ainakin englantilaiset. Todis-

tettavasti se raikastaa hengi-

tyksen ja piristää mieltä. Siitä

voi tehdä teetä esim. yhdessä

mustaherukan tai muiden tee-

ainesten kanssa. 1 tl. kuivat-

tua yrttiä haudutetaan 5-10

min., siivilöidään ja nautitaan.

Keittiössä sitruunamelissaa

on käytetty jo kauan. Sen etee-

riset öljyt maustavat yrttiliköö-

reitä ja mauste-etikoita. Sil-

lä voi täyttää uunikalan,

maustaa kalakastikkeen ja

ripotella paistetun kalan

päälle. Se sopii myös liha-

ruokien mausteeksi ja pa-

toihin ja keittoihin.Aromil-

taan sitä sopii laittaa boo-

leihin ja muihin kylmiin

juomiin, salaatteihin, hedel-

mäkeittoihin, kakun koris-

teeksi ja koristeena ihan

minkä tahansa tarjoiluvadin

reunalle.

Talven varalle sitruuna-

melissaa voi pakastaa jää-

palakuutioihin ja käyttää

juomiin.

Kutenmuitakinyrttejä tä-

täkään kasvia ei pidä kui-

vattaa suorassa auringon-

paisteessa eikä kovassa

kuumuudessa. Uunin alin

lämpötila on riittävä. Hie-

noa olisi, jos omistaisi kas-

vikuivurin, sillä kuivumi-

nen tapahtuu siinä tasaisesti

ja nopeammin.

Tämäkin kasvi on siis

taatusti kokeilemisen ja tu-

tustumisen arvoinen.

Ennakkotietojen mu-

kaan Länsi-Suomen lää-

nissä lakkautetaan 43 pe-

rus- tai erityiskoulua.

Määrä on neljä kertaa

suurempi kuin viime

vuonna. Lakkautettavien

koulujen lisäksi yhdeksän

koulua yhdistetään toi-

seen kouluun.Tiedot käy-

vät ilmi Länsi-Suomen

lääninhallituksen rapor-

tista, johon kerättiin kun-

nilta ja muilta koulun yl-

läpitäjiltä lukuvuotta

2005-2006 koskevia pe-

rustietoja.

Länsi-Suomen läänissä

suljetaan ennakkotietojen

mukaan 52 koulua. Näistä

43 perus- tai erityiskoulua

lakkautetaan 1.8.2005 men-

nessä ja 9 yhdistetään hal-

linnollisesti toiseen kou-

luun. Joidenkin koulujen

kohdalla lakkauttamiskäsit-

tely on kesken. Kouluja hä-

viää edeltäviä vuosia enem-

män:Vuosi sitten lakkautet-

tavia kouluja ilmoitettiin 10

ja yhdistettäviä 7. Vuonna

2003 luvut olivat 15 ja 6.

Länsi-Suomen läänin

alueella suomenkielisen

opetustoimen piirissä kou-

lujen määrä vähenee lak-

kauttamisen tai yhdistämi-

sen myötä seuraavasti:Var-

sinais-Suomi 6, Satakunta

8, Pirkanmaa 10, Keski-

Suomi 7, Etelä-Pohjanmaa

14, Pohjanmaa 1 ja Keski-

Pohjanmaa 3 koulua. Ruot-

sinkielisessä koulutoimes-

sa yksi varsinaissuomalai-

nen koulu häviää koulujen

yhdistymisen myötä ja ruot-

sinkielisellä Pohjanmaalla

suljetaan 4 koulua.

Perustietoja

lukuvuodesta

2005-2006

Länsi-Suomen läänissä

ensimmäisen luokan aloit-

taa 20 561 lasta, noin 500

oppilasta vähemmän kuin

viime lukuvuonna. Vain

Ennätysmäärä kouluja

lakkautusuhan alla

Länsi-Suomessa

Pohjanmaalla ensimmäisel-

le luokalle tulevien oppilai-

den määrä on kasvanut

edellisestä vuodesta (+144).

Esiopetukseen siirtyy 98

prosenttia kuusivuotiaiden

ikäluokasta (noin 20 000

lasta).

Koulutyö alkaa yleisim-

min elokuun 15. tai 16. päi-

vänä tai vaihtoehtoisesti 10.

tai 11. päivänä. Ensimmäi-

senä aloittaa Anna Tapion

koulu Aitoossa 8.8. Kai-

kissa kouluissa pidetään

syysloma. Syyslomat ovat

17.-28.10 välisenä aikana ja

loman pituus vaihtelee kou-

lusta riippuen yhdestä päi-

västä viikkoon.

Joululoman alku sijoittuu

joulukuun 19.-23. päiviin ja

loppu tammikuun 2.-9. päi-

viin. Talvilomat pidetään

Varsinais-Suomessa 20.-

24.2 ja Satakunnassa 20.-

24. 2. tai 27.2.-3.3. Pirkan-

maan (3 kuntaa 20.-24.2),

Keski-Suomen,

Etelä-Pohjanmaan, Poh-

janmaan ja Keski-Pohjan-

maan maakunnissa talvilo-

mat pidetään 27.2.-3.3

(poikkeuksena Himangan

kunta 6.-10.3).

Lääninhallituksen ra-

porttia varten kysyttiin tänä

vuonna ensimmäistä kertaa

tietoja taiteen perusopetuk-

sesta ja muista koulujen pai-

notuksista sekä kerhoista.

Kulttuuri- ja taidepainottei-

sia luokkia on ilmoitettu

olevan 17 kunnan 42 kou-

lussa. Taiteen perusopetus-

ta ei järjestetä lainkaan 39

kunnassa.

Kulttuuri- ja taidealan

koulukerhoja on 90 kunnas-

sa. Selvitys on tehty vain

suomenkielisessä koulutoi-

messa. Muiden alojen pai-

notuksia on 32 kunnassa.

Painotukset koskevat

esim. matemaattis-luonnon-

tieteellisiä aineita, kieliä,

kansainvälisyyttä, ympäris-

tökasvatusta, viestintää, tie-

totekniikkaa ja liikuntaa.

Pirkanmaalla käynnis-

sä oleva kehittämishanke,

huomisen metsät hoitoon

ja hallintaan, kouluttaa

myös metsäkoneurakoit-

sijoita ja metsätyönteki-

jöitä. Tällä hetkellä on

Metsänhoito

kiinnostaa

Pirkanmaalla

käynnissä koneurakoitsi-

joille ja metsureille suun-

nattu luonnonhoitokoulu-

tus. Kurssin suosio yllätti

järjestäjät. Koulutukseen

ilmoittautui n. 50 urakoit-

sijaa ja metsuria.

CapManin rahastojen ja

Joensuun Kauppa ja Kone

Oy:n yhdessä omistama

Tokmanni Oy / Vapaa Va-

linta ostaa Kylmäkoskella

toimivan halpakauppata-

varatalo Millerin liiketoi-

minnan. Liikevaihdoltaan

n. 9 miljoonan euron, vuon-

na 1995 perustettu tavarata-

lo Milleri on tamperelaisen

Pekka Kouvon omistama.

Myyjä vetäytyy halpakauppa-

liiketoiminnasta ja keskittyy

Euro-Center -maahantuonti-

ja tukkutoimintaan.

Tokmanni/Vapaa Valinta

ostaa tavaratalo Millerin

Koulutuskokonaisuuden

kesto on 3 päivää. Koulu-

tuksesta puolet on lähiope-

tusta ja loppuosa maasto-

koulutusta. Koulutuksen

jälkeen kurssilaiset hallit-

sevat keskeisen metsä- ja

ympäristölainsäädännön,

tuntevat metsätalouden ke-

hityshistorian ja uudet luon-

nonsuojeluohjelmat, tunnis-

tavat metsäluonnon arvok-

kaat elinympäristöt ja nii-

den ilmentäjäkasvit sekä

osaavat soveltaa hyvän met-

sänhoidon suositukset käy-

tännössä. Koulutus antaa

valmiudet osallistua menes-

tyksekkäästi valtakunnalli-

sesti samoin perustein jär-

jestettävään luonnonhoito-

tutkintoon.

Tällä hetkellä koulutuk-

sessa on käynnissä maas-

to-osa. Joukko on jaettu

kahteen 25 hengen ryh-

mään, jotta opetus maastos-

sa onnistuu.

Hämeen työsuojelupiiri

panostaa yhdenvertaisuu-

den valvontaan työpai-

koilla. Piiriin on nimitet-

ty kesäkuun alusta vir-

kaan tullut henkilö, jon-

ka toimenkuvaan lakisää-

teiset yhdenvertaisuusasi-

at tulevat kuulumaan.

- Yhdenvertaisuussää-

dösten tavoitteena on tur-

vata ihmisten samanlainen

kohtelu ja estää erilainen

kohtelu vertailukelpoisissa

tilanteissa.Tavoitteisiin py-

ritään sekä yhdenvertaisuu-

den edistämistä että syrjin-

täkieltoja koskevilla sään-

nöksillä, lakimies Jouni

Kallioluoma työsuojelupii-

ristä kertoo.

Jos syrjintäkieltoa riko-

taan, voidaan siitä tuomita

hyvitystä loukatulle henki-

lölle enintään 15.000 euroa,

jota summaa tuomioistuin

voi päätöstä tehdessään eri-

tyisistä syistä vielä korot-

taa.

- Yhdenvertaisuuslaissa

on tarkoin eritelty tapauk-

set, joissa säädöstä voidaan

soveltaa. Tämän arviointi

on hyvin tapauskohtaista.

Arviointi kohdistuu lähin-

nä siihen, onko kyse välit-

tömästä vai välillisestä syr-

jinnästä, häirinnästä tai jopa

asiattoman käskyn tai oh-

jeen antamisesta.

Kanne tuomioistuimes-

sa on todetuissa syrjintäta-

pauksissa nostettava yleen-

Yhdenvertaisuutta

aletaan suojella

työsuojelupiirissä

sä kahden vuoden kuluessa

syrjintäkiellon rikkomises-

ta paitsi työhönottotilanteis-

sa, joissa kanneaika on vuo-

si siitä, kun syrjäytetty työn-

hakija on saanut tiedon va-

lintapäätöksestä.

Yhdenvertaisuuslaki pa-

tistaa viranomaisia ja työn-

antajia toimiin lainmukais-

ten velvoitteiden saavutta-

miseksi. Maahanmuuttajien

sopeutumista suomalaiseen

yhteiskuntaan on suunnitel-

mallisesti huomioitava.

Työnantajan velvollisuute-

na on tarvittaessa ryhtyä

toimiin vammaisenÊ hen-

kilön työhön ja koulutuk-

seen pääsemiseksi, työssä

selviämiseksi ja työuralla

etenemiseksi.

Lain noudattamista työ-

suhteessa ja julkisoikeudel-

lisessa palvelussuhteessa

sekä työharjoittelussa val-

vovat työsuojeluviranomai-

set. Muutoin kuin edellä

mainituissa työ- ja palve-

lussuhteissa etniseen alku-

peräänperustuvansyrjinnän

valvonta sen sijaan kuuluu

vähemmistövaltuutetun ja

syrjintälautakunnan tehtä-

viin.

- Toiminnasta hankitta-

va kokemus ja siitä saatava

palaute tulevat ohjaamaan

yhdenvertaisuuslain toteu-

tumista käytännössä.Tähän

lain sisäänajovaiheeseen

saattaa aikaa kulua paljon-

kin, lakimies Kallioluoma

huomauttaa.

Pirkanmaan maakunta-

hallitus esittää Ratahallin-

tokeskukselle yleissuunni-

telman laatimista kol-

mannen raiteen sijoittu-

misesta rataosallaTampe-

re-Toijala mm. kuntien

maankäyttösuunnitelmi-

en taustaksi.

Yleissuunnitelma

on

maakuntaliiton mielestä tar-

peen 1. vaiheessa riittävän

tilan turvaamiseksi sekä

mahdollisten tärinä- ja me-

luhaittojen huomioimisek-

si.Yleissuunnitelma kattaisi

myös mahdollisten asema-

Pirkanmaa toivoo

kolmansia raiteita

Toijalasta Turkuun

/liikennepaikkojen laajen-

nustarpeet alueen kuntien

maankäyttösuunnitelmien

taustaksi.

Kolmannen raiteen ra-

kentaminen Tampereen-

Toijalan välille sisältyy

myös ympäristöministeriös-

sä vahvistettavana olevaan

Pirkanmaan 1. maakunta-

kaavaan samoin kuin Rata-

hallintokeskuksen, alueen

kuntien ja Pirkanmaan lii-

ton yhteisesti allekirjoitta-

maan Pirkanmaan raidelii-

kenteen ohjelmasopimuk-

seen.

Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin valtuusto myön-

si kuntayhtymän hallintoa

ja taloutta hoitaneille toi-

mielinten jäsenille ja tili-

velvollisille viranhaltijoil-

le vastuuvapauden tili-

kaudelta 2004. Pirkan-

Pirkanmaan

sairaanhoitopiirin

tulos oli hyvä

maan sairaanhoitopiirin

vuoden 2004 tilikauden

tulos oli 6,9 miljoonaa

euroa, josta investointi-

varaukseksi siirretään 1,9

miljoonaa euroa ja loput

eli 5 miljoonaa euroa pa-

lautetaan kunnille.

Tilintarkastuskertomusta

esitellessään tarkastuslauta-

kunnan puheenjohtaja Väi-

nö Järvenmäki totesi, että

sairaanhoitopiirin taloudel-

linen tulos oli hyvä. Tarkas-

tuslautakunnan arviointi-

kertomus sisältää kuitenkin

kohtia, joissa sairaanhoito-

piirissä toivotaan edistyttä-

vän kuluvana vuonna.

Näitä ovat mm. palve-

lusopimusten pitäminen,

erityisesti lääkekustannus-

ten nousun hillitseminen,

hoitopalautteiden nopeam-

pi valmistuminen, sairaus-

lomien ja siitä aiheutunei-

den kustannusten vähentä-

minen, kehityskeskustelu-

jen käyminen yhä useam-

man henkilön kanssa ja las-

tenpsykiatristen potilaiden

hoitoon pääsyn nopeuttami-

nen.

Erityisesti Tampereen

kaupungin toivotaan saavan

hoidon porrastuksen kun-

toon, niin että potilaat saa-

vat jatkohoitopaikan heti

kun heidän tarpeensa eri-

koissairaanhoitoon lakkaa.

Näin taatan erikoissairaan-

hoidon niukkojen resurssi-

en tehokas käyttö ja sitä

kautta potilaiden nopea hoi-

toon pääsy. Tarkastuslauta-

kunnan mielestä sairaanhoi-

topiirin ja sen kunta-asiak-

kaiden tulisi päästä vuotta

pitempiin palvelusopimuk-

siin. Myös Keskussairaalan

liikennejärjestelyjen toimi-

vuus ja pysäköintipaikko-

jen riittävyys huolestuttaa

tarkastuslautakuntaa.

Suomen halpahallimark-

kinat ovat kasvaneet viime

vuosina voimakkaasti, ja

samalla halpahallit ovat tul-

leet yhä suositummiksi asi-

ointipaikoiksi.VapaaValin-

ta ja Tokmanni -myymälöi-

den yhdistyttyä Tokmanni

Oy:ksi 6.11.2004, on uuden

yhtiön markkinaosuus Suo-

men halpahallimarkkinois-

ta n. 13 %. Yrityksen bud-

jetoitu liikevaihto on runsaat

163 milj. euroa ja se työllistää

n. 600 henkilöä.

Tokmanni/Vapaa Valinta

tähtääjo tänä vuonna Suomen

johtavaksi halpakauppayhtiök-

si.

Ulkomaalaisen Lidl-ketjun

tulo suomalaisille markkinoil-

le on osaltaan lisännyt kulut-

tajan mielenkiintoa hard dis-

count –kauppaa kohtaan. Eri-

tyisesti tämä on näkynyt

asiakkaiden kulutustottu-

muksen muutoksessa esim.

kemikaliotuotteissa brandi-

tuotteista private label -tuot-

teisiin.

Tokmanni Oy/Vapaa Va-

linnalla on tällä hetkellä 60

myymäläyksikköä, joista

osa Itä-Suomessa Tokman-

ni-brandin alla ja osa Pir-

kanmaalla sekä Varsinais-

Suomessa ja Länsirannikol-

la Vapaa Valinta-brandin

alla. Viimeksi on avattu

23.3. Ylöjärven Vapaa Va-

linta ja 20.4.2 Turun Län-

sikeskukseen 5300 m

2

:n

suuryksikkö Superstore Va-

paa Valinta. Syksyllä on tie-

dossa uusia avajaisia.

Page 10 - Alueviesti_24_2005